Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealue
Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava
Miksi virkistys, retkeily ja luontoon tukeutuva matkailu on niin tärkeää?
Käytännössä kaikki suomalaiset (96 %) ilmoittavat harrastavansa edes jonkin verran ulkoilua vuoden aikana. Keskimääräinen suomalainen ulkoilee kahdesta kolmeen kertaa viikossa ja ulkoilun taustalla on liikkumisenhalu, rentoutuminen luonnossa ja luonnon läheisyyden kokemus. (Lähde: Luke – luonnon virkistyskäyttösivut )
Luonnonvarakeskuksen tutkijat jakavat ulkoilijat karkeasti viiteen ryhmään: 1) harrastusvalinnoillaan luontoa ja kosketusta luontoon korostavat – ns. luonnon tarkkailijat, 2) maaseutusuuntautuneet ulkoilijat, joihin lukeutuvat mm. mökkeilijät, kalastajat tai metsästäjät, 3) liikunnalliset ulkoilijat, 4) perheulkoilijat, sekä 5) passiiviset ulkoilijat, jotka ulkoilevat harvoin. Useat suomalaiset kuuluvat useaan ryhmään edellisistä. Lähes kaikki näistä ulkoilijaryhmistä hyötyvät luontopolkujen ja reitistöjen kehittämisestä sekä virkistykseen saatavilla olevista maa-alueista.
Käyntimäärät Metsähallituksen ylläpitämissä Varsinais-Suomen luonnonpuistoissa ja kohteissa vuosein 2012-2019 aikana (Metsähallituksen asiakastietojärjestelmä). Koronaviruspandemia lisäsi virkistysalueiden käyttöä runsaasti, mutta retkeilyn ja luontomatkailun kasvu on myös pidemmän ajan trendi.
Luonnon läheisyyttä ja virkistysalueiden ja -reittien riittävyyttä suhteessa väestöön ei korosteta suotta. Virkistysmahdollisuuksilla edistetään terveyttä, joka puolestaan heijastuu työssäjaksamiseen, stressinsietoon, kohottaa mielialaa ja saa viihtymään asuinympäristössään. Luonnon elvyttävä vaikutus on riippuvainen siitä, miten kauan aikaa luonnossa vietetään ja miten laadukasta luontoympäristö on. Luonnon elvyttävän vaikutuksen näkökulmasta on oleellista, että saatavilla on riittävän suuria ja esteettisesti viehättäviä alueita paitsi lähellä asutusta, myös kauempana. (Lähde: Luke - luonnon hyvinvointivaikutukset )
Maakuntakaavalla pyritään varmistamaan, että virkistysalueita ja reittejä olisi riittävästi hyvän elinympäristön takaamiseksi asukkaille, ja että yhdyskuntien kasvaessa näillä virkistysalueilla olisi olemassa myös reservialueita tulevaisuuden tarpeisiin. Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueilla virkistykseen ja luontomatkailuun pohjautuvaan kehittämiseen on keskimääräistä paremmat edellytykset, ja näillä alueilla virkistykseen ja matkailuun liittyvällä toiminnalla voi olla jo nyt tai tulevaisuudessa merkittäviä vaikutuksia alueen elinkeinoelämään. Tämä tarinakarttaesitys kuvaa Varsinais-Suomen Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan yhdeksää matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta, niiden toiminnallisia vahvuuksia ja tulevaisuuden kehittymismahdollisuuksia.
Varsinais-Suomen virkistys- ja matkailukohteet sekä -reitit kartalla
Tällä kartalla on esitetty mustalla rajauksella maakuntakaavan matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet. Kartalla on esitetty myös Virkistä Dataa! -hankkeessa tuotettu aineisto maakunnan virkistys- ja matkailukohteista sekä -reiteistä sellaisena, kuin se oli vaihemaakuntakaavaprosessin aikana. Aineisto täydentyy edelleen, ja sitä voi tarkastalla ajantasaisena osoitteessa kartta.virma.fi . Lisäksi tässä kartassa on osoitettu maakunnan geologiset nähtävyydet.
Klikkaamalla aineistoja kartalla saat niistä lisätietoja. Karttaselite avautuu kartan vasemmasta alakulmasta.
Näkymää voi lähentää ja loitontaa kartan oikean alakulman näppäimistä. Kartalla voi liikkua hiiren vasemmalla näppäimellä vetämällä.
Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueet on esitelty yksityiskohtaisemmin alempana.
Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiden esittely
Alla olevassa näkymässä voit tutustua tarkemmin Varsinais-Suomen matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealueisiin. Vasemmalla olevassa sivupalkissa näet alueen sijainnin maakunnassa, sekä lyhyen kuvauksen alueesta. Kuvia alueesta voit selata kuvan reunojen nuolinäppäimillä. Kehittämisen kohdealueiden rajaukset näet yllä olevasta karttanäkymästä. Tiedot kuvan ottajasta saat esiin kuvien vasemman yläkulman i-painikkeesta.
01 / 09
1
Kuhankuonon alue
Kuhankuonolla, seitsemän kunnan rajakiven ympäristössä sijaitsevan Kuhankuonon retkeilyreitistön ydinalueen ja Kurjenrahkan kansallispuiston pohjalta muodostuvan aluekokonaisuuden kävijämäärät ovat kasvaneet huimasti viime vuosina. Turun seudullisen joukkoliikenteen eli Fölin bussiyhteyden laajentaminen Kurjenrahkan kansallispuiston portille viimeistään osoitti alueen merkityksen maakunnan yhteisenä luontoretkien mansikkapaikkana. Kuhankuonon aluetta voidaankin hyvällä syyllä kutsua ”Etelän erämaaksi”, sillä noin 30 kilometrin päässä Turun keskustasta on mahdollisuus kokea sellaista luonnon läheisyyttä, jota vain harvassa paikassa eteläistä Suomea voi aistia. Kuhankuonon alue on kytketty Turun kaupunkiseutuun yhtenäisellä Kuhankuonon retkeilyreitistöllä. Pohjoisessa reitistö kytkeytyy Pyhäjärveen ja Satakunnan rajalle Vaskijärven luonnonpuiston halki kulkevalla reitillä.
Maakunnallisessa kuvassa Kuhankuonon alueen vahvuudet ovat luonnontilaisessa ympäristössä ja retkeilyyn pohjautuvassa kehittämistyössä. Kurjenrahkan kansallispuisto on kasvaneista kävijämääristä huolimatta säilyttänyt erämaisen tunnelmansa ja aluetta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa aktiivisesti juuri luonnonympäristön ehdoilla.
2
Saariston rengastie
Saariston rengastie on kansainvälisestikin tunnettu kokonaisuus. Saariston rengastiellä on kaksi vaihtoehtoista kierrosta, joista pitempi ja vanhempi kokonaisuus on 250 km pitkä ja uudempi eli Pieni rengastie on 120 km mittainen. Pidemmällä rengastiellä on näiden lisäksi mahdollisuus oikaisuun Taivassalon Hakkenpäästä Velkuan Teersaloon pyörälautan avulla. Matkailureittinä Rengastie on jo lähes 25 vuoden ikäinen ja sen suosio on jatkanut kasvuaan. Haasteena reitillä on, että osa reitin yhteyksistä on toiminnassa vain toukokuusta syyskuuhun saakka. Reitti on kuitenkin ainutlaatuinen, ja vaikka se on suunniteltu pääsääntöisesti pyöräilijää ajatellen, kiertää reittiä kesäisin runsaasti yksityisautoja ja turistibusseja tuoden saaristoon kymmeniä tuhansia kävijöitä vuosittain. Rengastie kulkee pääosin etäällä rannasta, joten reitin kehittäminen entistä monipuolisemmaksi ja saaristomaisemmaksi edellyttää rantaan pääsyn mahdollistamista entistä useammassa paikassa reitin varrella. Tällaisia rantaan rajoittuvia kohteita on pyritty esittämään mahdollisimman monia myös nähtävillä olevassa maakuntakaavaehdotuksessa.
Maakunnallisessa katsannossa Saariston rengastien alue on saaristomatkailun kulmakiviä, jolla on matkailullista merkitystä paitsi maakunnan tasolla myös kansainvälisesti.
3
Teijo-Kemiönsaari-Kasnäs -matkailuvyöhyke
Teijo-Kemiönsaari-Kasnäs on hyvin monipuolinen ja luonnossa virkistymismahdollisuuksia täynnä oleva alue. Alueen koillisosassa maakunnan uusin kansallispuisto houkuttelee uusia kävijöitä ja alueen matkailuyrittäjyyden ilmapiiri on vahva. Teijon alueella on luontoalueiden lisäksi runsaasti vetovoimatekijöitä golfista lasketteluun ja ruukkimiljöiden kulttuuriympäristöön. Teijosta Kemiönsaarelle pääsee Strömman kanavasillan yli, ja Hangosta Kemiönsaarelle ja Saloon ulottuvan Rannikkoreitti -pyöräilyreitistön kehittämisen myötä saari näyttäytyy pyöräilijän kannalta mielenkiintoisena kohteena. Kemiönsaarella on myös retkeilyyn ja ulkoiluun soveltuvia reittejä esim. Taalintehtaan ympäristössä, mutta myös muualla saarella. Kasnäs kehittämisalueen toisessa ääripäässä on paitsi portti Hiittisten saaristoon, myös matkailun solmukohta kylpylöineen ja luontopolkuineen.
Maakunnalliselta kannalta alue on matkailullisesti tärkeä erityisesti sen monipuolisuuden vuoksi. Lisäksi alueen kuntien ja toimijoiden välinen toimiva ja laaja yhteistyö luontoon perustuvan matkailun saralla luo uskoa alueen menestykseen maakunnallisesti tärkeänä matkailun ja virkistyksen kohteena myös tulevaisuudessa.
4
Marttilan Korven alue
Marttilan Korven eräreitistön alue on yksi varsinaissuomalaisten vapaaehtoistoimijoiden ponnisteluiden saavutuksista. Lähes 30 kilometriä reitistöä kulkee Marttilan kunnan maastoissa, koukaten myös hieman Salon kaupungin puolelle. Reitistön ytimen muodostaa Karhunperänrahkan suojelu ja Natura2000-alue, mutta reitistö kulee valtaosaltaan alueen varsinaisen suojelualueen ulkopuolella. 2000-luvun alussa Leader-rahoituksen turvin toteutettu reitistö on aivan viime aikoina saanut uutta voimaa Heikolan kyläyhdistyksen ja Auramaan Latu ja polku -yhdistyksen välisen yhteistyön alettua.
Maakunnallisesta näkökulmasta Marttilan Korven alue on maakunnallisesti merkittävä reitistökokonaisuus, jonka ympärille on mahdollista kehittää luontomatkailuun ja erityisesti patikointiin liittyvää toimintaa yhä enemmän.
5
Iso-Valkeen-Hyyppärän harjun alue
Iso-Valkeen ja Hyyppärän harjun alue kuuluu kolmanteen Salpausselkään. Ympäristö on monipuolista ja se heijastuu monimuotoisuutena alueen eläimistöön ja kasvistoon. Sekä Hyyppärän harjulla että Iso-Valkeen alueella on tällä hetkellä toteutettuja reittejä vain noin kuusi kilometriä, mutta yhdistettynä toisiinsa alueella on potentiaalia kehittyä luontomatkailukohteena. Oman lisänsä kehittämiseen tuo Iso-Valkeen ja Hyyppärän Lammensuo-Kultalähteen alueiden välissä sijaitseva Kiikalan lentokenttä, jonka pääasiallinen käyttäjäkunta koostuu purjelennon harrastajista. Lisäksi Hyyppärästä itään, aivan Uudenmaan rajalla on tällä hetkellä vailla ylläpitoa oleva noin 25 kilometriä pitkä maastopyöräilijöiden käyttämä Ketun reitti, jonka kehityspotentiaali osana Hyyppärän-Iso-Valkeen aluekokonaisuutta on myös mahdollista huomioida. Maastopyöräily on viime vuosina ollut vahvasti nousussa oleva luonnossa liikkumisen muoto ja harrastajamäärien lisääntyessä myös lajille osoitettavien harrastuspaikkojen tarve on kasvava.
Maakunnallisesti Iso-Valkeen-Hyyppärän harjun alue ammentaa vahvuutensa patikoinnista, mutta sen kehittämiseen on mahdollista yhdistää myös maastopyöräilyn sekä pienlentokenttään liittyvän matkailun elementtejä.
6
Pohjaton-Metsäkoivulan alue
Pohjaton-Metsäkoivulan alue on toistaiseksi suhteellisen pieni kohde, mutta sen sijainti alle kolmen kilometrin päässä Kanta-Hämeen puolella olevasta Torronsuon kansallispuistosta antaa mahdollisuuksia kehittää aluetta tulevaisuudessa yhteistyössä kansallispuistoalueen kanssa. Alue on myös ulkoilureitillä kytkettävissä Someron keskustaan, jolloin Metsäkoivulan alue voisi tulevaisuudessa toimia osana reitistökokonaisuutta Torronsuolle vievällä retkeilyreitillä. Nyt alueella oleva reitti on toteutettu paikallisaktiiivien voimin. Pohjaton-Metsäkoivulan alue on tunnistettu myös Someron kaupungin matkailustrategiassa.
Pohjaton-Metsäkoivulan alueen vahvuus on patikointipohjainen retkeily ja sen maakunnallinen merkitys nousee erityisesti kytkennästä Torronsuon alueeseen.
7
Virttaankankaan alue
Virttaankangas ei ole vain turkulaisten tekopohjaveden syntysija vaan vetovoimainen ympärivuotinen virkistys- ja retkeilykohde. Harjureitti on maakunnan ainoita laajoja retkeilyreittejä, joissa lähes 30 kilometriä pitkän reitistön pitkäjänteinen olemassaolo on varmistettu kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöllä ulkoilureittitoimituksen avulla. Harjureitin ylläpidossa ja kehittämisessä tehdään maakuntarajan ylittävää yhteistyötä, sillä mukana on kuntia myös Satakunnan puolelta. Harjureitin erityispiirre on talvikauden lumivarmuus – jos maakunnassa jossain on talvella lunta, sitä on Harjureitillä. Reittiä ylläpitävät ovat tiedostaneet tämän: tarjolla on talviaikaan kymmeniä kilometrejä latua niin perinteisen tyylin kuin luisteluhiihdonkin ystäville, ja alueelle saavutaan pitkienkin matkojen päästä harrastamaan hiihtoa.
Virttaankankaan alueen matkailullinen potentiaali nojaa osittain myös moottoriurheiluun. Alueella oleva Alastaro Circuit -moottorirata on sijainniltaan oivallinen suhteessa eteläisen Suomen suuriin keskuksiin ja kilpailutoiminta houkuttelee radalle myös paljon moottoriurheilusta kiinnostuneita matkailijoita.
Virttaankankaan alue on maakunnallisella tasolla vetovoimainen kohde sekä talviurheilun, patikointiretkeilyn että moottoriurheiluun liittyvän matkailun näkökulmista.
8
Velhoveden alue
Velhoveden perusreitti on noin 50 kilometrin mittainen. Se kiertää Uudenkaupungin makeanvedenaltaan ympäri, joten reitin varrella voi pulahtaa uimaan sekä murtovedessä että makeassa vedessä. Reitillä vesi on muutenkin poikkeuksellisen paljon läsnä ja se on luontomatkailijan näkökulmasta erittäin toivottua, sillä välillä voi vähän väliä käydä uimassa tai nauttia eväitä hienoissa merellisissä maisemissa. Reitti on suunniteltu erityisesti pyöräilyä silmällä pitäen – vaikka kierroksella ei pääasiallisesti olekaan pyörätietä, niin teillä on sen verran vähän liikennettä, että pyöräilijä voi turvallisesti matkata reitillä. Matkan varrella on myös runsaasti kulttuurikohteita, kuten myllyjä, ruukkeja, kivenlouhinnan muokkaamia alueita ja runsaasti vanhaa paikoin hyvin säilynyttä rakennuskantaa. Niin virkistys- kuin ammattikalastuskin on vilkasta, sillä kalasto alueella on monipuolinen: makeanvedenaltaan puolelta pyydetään muikkua ja sulkuporttien toiselta puolen silakkaa.
Edellä mainitut seikat sekä keskimääräistä runsaammin kaavoissa huomioon otetut virkistysalueet nostavat alueen mahdollisuuksia nousta entistä vetovoimaisemmaksi matkailun-, retkeilyn ja virkistyksen kohteeksi maakunnan mittakaavassa.
9
Riviera-Kareva-Kullavuori-Hauninen
Maskun Rivieralta-Karevan ja Kullavuoren kautta Haunisiin jatkuva vyöhyke on Turun kaupunkiseudun näkökulmasta keskeinen vihreä vyöhyke. Voidaan sanoa, että alue on Turun alueen ”vihersormi” kohti pohjoisempia laajoja metsä- ja erämaa-alueita sekä Kurjenrahkan kansallispuistoa. Tällä alueella on merkitystä seudullisesti, mutta myös alueellisesti, sillä se koostuu erilaisista virkistyksellisesti tärkeistä kokonaisuuksista, joilla on arvoa myös paikalliselle väestölle. Maskun Rivieran alue on nimensä mukaisesti kesäisistä uintiretkistä tuttu vanha soranoton alue, Karevan reitti puolestaan risteilee Rivieran alueen ympäristössä ja yhdistää sen Kullavuoren reittiin, josta on huikeat näkymät. Haunisten allas on Raision kaupungin entinen varavesilähde, mutta nykyisin alue toimii monipuolisena virkistysalueena laavuineen ja frisbeegolfratoineen. Alueen halki kulkevat reitit kuuluvat Kuhankuonon retkeilyreitistöön, joka on maakunnallisesti merkittävä reitistökokonaisuus.
Maakunnallisesti Riviera-Kareva-Kullavuori-Hauninen -alue on merkittävä erityisesti sen yhteen nivoutuvien reittien, seudullisten viheryhteyksien varmistamisen sekä lähivirkistyksen näkökulmasta.
Lopuksi
Matkailua ja retkeilyä halutaan toki kehitettävän koko maakunnassa tasapuolisesti eikä retkeilyn ja matkailun kehittämisalueilla haluta estää matkailupalveluiden kehittämistä näiden alueiden ulkopuolella. Merkinnän tavoitteena on osoittaa sellaisia laajempia alueita, joilla matkailun ja retkeilyn halutaan muodostuvan koko alueen kannalta merkitykselliseksi toiminnaksi. Se voi tarkoittaa vaikka, että yhä useampi sivutoiminen alueen matkailuyrittäjä uskaltaa laajentaa toimintaansa tai pidentää sesonkiaan. Se voi tarkoittaa sitä, että asukkaat tai matkailijat voivat luottaa siihen, että alueelta saa nyt tai tulevaisuudessa paljon matkailuun ja retkeilyyn liittyviä palveluita. Se voi myös tarkoittaa, että alueen ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnossapitoon ja opastukseen kiinnitetään keskimääräistä enemmän huomiota.
Matkailun, retkeilyn ja virkistyksen kehittämisen kohdealuemerkintä on melko abstrakti, mutta sen tavoitteet ovat käytännön tasolla.
Toisin sanoen: ensi näkemältä yleispiirteisellä maakuntakaavalla on hyvin käytännöllisiä tavoitteita – ne vain tulevat esiin aikanaan tarkempien suunnitelmien ja toimien kautta.
Tämä tarinakartta on luotu vuonna 2020 tukemaan Varsinais-Suomen Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotuksen käsittelyä, ja se on päivitetty maaliskuussa 2022 vastaamaan käsittelytilannetta. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 13.9.2021 kaavan tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan 14.6.2021. Hyväksymispäätöksestä tehtiin neljä valitusta, jotka tullaan käsittelemään Turun hallinto-oikeudessa.
Alla olevassa karttapalvelussa voit tutustua Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaan. Voit tutustua karttapalveluun upotteessa, tai avata sen uuteen välilehteen upotteen oikean yläkulman symbolista. Virallisen kaava-aineiston löydät Varsinais-Suomen liiton nettisivuilta .
