VILLATEHDAS

2. Topsimakasiini 

1915

Villatehtaan länsipäätyyn, viereisen kampalankakehräämön laajennukseksi rakennettiin vuonna 1915 yksikerroksinen raaka-ainevarasto eli nk. topsimakasiini. Rakennus korotettiin nykyiseen muotoonsa heti valmistumista seuraavana vuonna.

Massiivinen topsimakasiini oli tehtaan näkyvä maamerkki kasvavan keskustan suuntaan. Julkisivua rytmittävät tiiliset pilasterit ja kaariholvatut ikkunat sekä sisäpihan puolella oleva porrastorni. Tehdasalueen pääportti ja portinvartijan koppi sijaitsivat Kutomokadun ja Torikadun kulmassa.

Porrastorniin valmistui Arjen kulku -niminen Maija Helasvuon ja Anneli Sipiläisen suunnittelema reliefiteos vuonna 1999.

Kuva 1.  Topsimakasiini 1930-luvun lopulla torilta päin kuvattuna.  

Kuva 2.  Tehtaan portinvartija Johan Feliks Anttila.  

Kuva 3. Hyvinkään kauppatori 1950-luvulla.

Kuva 4.  Työpäivä on päättynyt vuonna 1930.  

Kuva 5.  Topsimakasiini talvella. Atelier Regina, 1920.  

3. Kampalankakehräämö

1915

Villatehtaalla kehrättiin karkeamman karstalangan lisäksi myös kampalankaa, josta poistettiin lyhyet kuidut sileän lopputuloksen saavuttamiseksi.

Sahakattoinen kampalankakehräämö ja tarvikevarasto valmistuivat vanhempien tehdasrakennusten jatkoksi vuonna 1915. Alkuperäinen kattorakenne vuoti runsailla sateilla ja se päätettiin 1950-luvun lopulla muuttaa nykyiseksi harjakatoksi. Samalla tehdashallia korotettiin sisätilojen avartamiseksi. Nykyään tämä yli 2 600 neliön tehdassali on urheilu- ja monitoimihalli.

Kuva 1.  Kampalankakehräämö vuonna 1932. Ylhäällä näkyvät sahakaton nauhaikkunat.  

Kuva 2.  Kampalankakehräämön sahakatto Kutomokadulta kuvattuna 1955.  

Kuva 3.  Kampalangan kehruukoneita. Eric Sundström, noin 1930.  

4. Miesten kankaiden kutomo

1900

Kutomoa kutsuttiin myös nimellä herrainkutomo ja raskaskutomo, sillä siellä valmistettiin paksuja villakankaita. Villatehdas osallistui tuotteillaan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn ja voitti toisen sijan miesten kankaiden sarjassa.

Villatehtaalla otettiin käyttöön 1900-luvun alussa yksi Suomen ensimmäisistä sprinklerijärjestelmistä tehtaassa riehuneen tulipalon johdosta. Tästä syystä miesten kankaiden kutomon ja viereisen varaston väliin rakennettiin vesitorni, jonka huipulla on edelleen suuri kuparinen vesisäiliö.

Kuva 1.  Kutomosali. Eric Sundström, 1923.  

Kuva 2.  Villatehdas 1900-luvun alussa. Kutomo ja varastotilat sijaitsijat vanhan pääportin vieresessä päädyssä. Kuvassa vesitornia ei ole vielä rakennettu. 

Kuva 3.  Vesitorni on valmistunut kutomon ja varastotilojen väliin. Kuvassa vietetään toripäiviä tehtaan portilla. 1907.  

Kuva 4.  Oikealla on miesten kankaiden kutomo ja vasemmalla myöhemmin valmistunut naisten kankaiden kutomo. Voitto Kivi, 1959.  

5. Konttori

1900

Villatehtaan konttori sijaitsi villatehtaan uuden päärakennuksen etelänpuoleisessa siivessä. Uusi moderni tehdasrakennus oli yrityksen vastaus villateollisuuden kasvavaan kilpailuun. Alkuperäiseen vanhaan päärakennukseen jäi edelleen karstalankakehräämö.

U-kirjaimen muotoisesta uudesta päärakennuksesta muodostui villatehtaan keskipiste, jonka ympärille tehdasta laajennettiin. Näyttävällä ulkoasulla viestittiin tehtaan menestyksestä. Nykyään konttorin vuokralaisina on yrityksiä, yhdistyksiä, yrittäjiä sekä taiteilijoita. Rakennuksen porraskäytävät ja käytävät ovat edelleen alkuperäisiä.

Kuva 1.  Villatehtaan uuden päärakennuksen konttorisiipi vuonna 1930. H. Rasmussen.  

Kuva 2.  Villatehtaan konttori ja sisäpihan puutarhaa 1930-luvulla. 

Kuva 3.  Sisäpihan puutarhan rakennustyöt ovat käynnissä vuonna 1926. Oikealla tehtaan konttori.  

Kuva 4.  Konttorin työntekijöitä vuonna 1932.  

6. Palokalustorakennus

Noin 1915

Laajan tulipalon jälkeen 1900-luvun alussa villatehtaalle rakennettiin sprinklerijärjestelmä vesitorneineen sekä perustettiin oma palokunta. Villatehtaan vapaapalokunnalle rakennettiin oma paloasema 1910-luvulla. Rakennukseen sijoitettiin myös yksi sprinklerijärjestelmän vesipumpuista.

Rakennuksessa toimii nykyisin vuonna 1981 perustettu Valvillan tehdasmuseo.

Villatehtaan sisäpihan suunnitteli VR:n keskuspuutarhan ylipuutarhuri Willy Nykopp 1920-luvulla. Pihan puistolehmukset ovat alkuperäiset.

Sisäpihalla risteili kapearaiteinen rillirata, jota pitkin materiaaleja kuljetettiin tehtaan eri osiin mm. työntövaunujen avulla.

Kuva 1.  Villatehtaan sisäpiha vuonna 1930.  

Kuva 2.  Hyvinkään villatehtaan palokunta vuonna 1908.  

Kuva 3.  Palokuntalaisia pumppuruiskun päällä palokalustorakennuksen edustalla 1930-luvulla.  

Kuva 4.  Tehtaan sisäpihalla näkyvät 1920-luvulla istutetut lehmukset ja rillirata. H. Rasmussen, 1930. 

7. Viimeistämö

1900

Kudotut kankaat viimeisteltiin ennen lähettämistä asiakkaille. Viimeistämössä kankaalle tehtiin joko kuiva- tai märkäviimeistely sekä tilauksen mukainen värjäys.

Viimeistämön tilat valmistuivat vuonna 1900 osana uutta päärakennusta, jossa oli lisäksi tilat kutomolle, viimeistämölle, varastoille ja voimalaitokselle. Päärakennuksen u-kirjaimen mallinen muoto mahdollisti tehtaan laajentumisen ja viimeistämönkin tiloja laajennettiin useaan kertaan villatehtaan toiminnan aikana.

Nykyisin viimeistämön tiloissa toimii Hyvinkään kaupungintalo.

Kuva 1.  Työskentelyä viimeistämössä vuonna 1932.  

Kuva 2.  Märkäviimeistelyyn käytettyjä vanutuskoneita, joiden avulla huovutettiin mm. sotilassarkaa. Vastaava vanutuskone on esillä Valvillan tehdasmuseossa villatehtaan sisäpihalla. Eric Sundström, 1923.  

Kuva 3.  Viimeistämön laajennusosa rakenteilla elokuussa 1938.  

Kuva 4.  Valmiita tuotteita lähdössä tehtaalta 2.5.1936.  

8. Naisten kankaiden kutomo

1907

Villatehtaalla kudottiin paksujen villakankaiden lisäksi myös kevyempiä, erityisesti naisten vaatteissa käytettyjä kankaita. Uudet tuotantotilat naisten kankaille valmistui miesten kankaiden kutomon koillispuolelle vuonna 1907.

Uudessa naisten kankaiden kutomossa oli villatehtaan ensimmäinen sahakatto. Sahakaton pääajatuksena oli tuoda katon suurista nauhaikkunoista runsaasti valoa muuten ikkunattomaan tuotantotilaan. Alkuperäinen sahakatto purettiin 1950-luvulla ja muutettiin nykyiseen muotoonsa. Samalla Kutomokadun puoleiseen julkisivuun puhkaistiin ikkunat.

Etupuolen näkyvä julkisivu ikkunoineen ja vesikatto rakennettiin uudelleen vuonna 2023. Samalla vuosikymmeniä ummessa olleet kattolyhdyn nauhaikkunat avattiin käyttöön.

 Kuva 1.  Kutomosali. Eric Sundström, 1923.  

Kuva 2.  Kutojia työssään vuonna 1932.  

Kuva 3.  Naisten kutomon sahakatto tehtaan etualalla. 

Kuva 4.  Kutoja kutomakoneen äärellä. Leo Juslin, 1920-luvun alku.  

9. Automaattikutomo

1950

Automaattikutomo on villatehtaan viimeisiä tekstiilituotannon aikaisia rakennuksia. Massiivinen uudisrakennus valmistui vuonna 1950.

Suuressa yli 2 000 neliömetrin kutomosalissa oli aikoinaan 212 kutomakonetta. Kattolyhdyn ja koillispäädyn suuret ikkunat luovat edelleen upean luonnonvalon kauttaaltaan valkoiseen kutomosaliin.

Villatehdas oli 1950-luvulla alansa suuryritys ja Hyvinkään merkittävä työnantaja. Vuonna 1955 villatehtaalla kudottiin kangasta ennätykselliset 3 miljoonaa metriä. Villatehtaan merkityksestä kaupungille kertoo myös paikkakunnan vaakunaa koristavat kolme syöstävää eli tekstiiliteollisuudessa käytettyä sukkulaa.

Kuva 1.  Automaattikutomo vuonna 1959.  

Kuva 2.  Automaattikutomosali ylhäältä kuvattuna. Leo Juslin, 1952. 

Kuva 3.  Automaattikutomo 1980-luvulla.  

Kuva 4.  Ilmakuva villatehtaasta. Kuvassa pari vuotta sitten valmistunut automaattikutomo on etualalla. Tuomikoski, 1952.  

Voimala

1900

Villatehtaan voimala sijaitsi vuodesta 1900 lähtien sisäpihan perällä. Höyryvoimala käytti aluksi polttoaineena puuta, mutta myöhemmin siirryttiin kivihiileen.

Tehdas toimi vanhan voimalaitoksen ja Riihimäeltä tuotetun sähkön varassa vuoteen 1921 saakka. Tämän jälkeen tehtaalle valmistui uusi erillinen voimalaitosrakennus tehdasalueen itäpuolelle.

Voimalan siirto mahdollisti 1920-luvulla myös sisäpihan muuttamisen puutahamaiseksi, kun siellä ei enää tarvinnut kuljettaa ja säilyttää polttoaineita.

Kuva.  Villatehtaan voimala sijaitsi aluksi päärakennuksen keskellä, oikeanpuoleisen piipun kohdalla. Vuodelta 1926 olevassa kuvassa tehtaanpuistoa ollaan juuri rakentamassa.  

Varastot

1900 ja 1914

Vuonna 1900 miesten kankaiden kutomon viereisen varaston jatkoksi rakennettiin 1914 kaksi uutta varastoa. Varastoihin lisättiin kellarikerrokset 1930-luvulla.

Kuva.  Raakakangasvarasto vuonna 1932.  

Parsimo

1917

Parsimossa valmiiksi kudottujen kankaiden mahdolliset virheet korjattiin.

Kuva 1.  Parsimon sisätilat 1932. 

Kuva 2. Parsijakurssin oppilaat työharjoittelussa 11.11.1968.

Korjauspaja ja "Kiinanmuuri"

1896, 1934

Rakennuksen läntisessä päädyssä sijaitsivat sepän paja ja korjauspaja, jonka eteen valmistui vuonna 1934 ns. Kiinanmuuri. Muurin tarkoituksena oli peittää pajan epäsiisti edusta tehtaan muusta sisäpihasta.

Kuva 1.  Kiinanmuuri näkyy kuvassa oikealla juuri valmistuneena vuonna 1934. Vasemmalla on tehtaan pyöräkatos.  

Kuva 2.  Ilmakuva tehdasalueesta vuonna 1924. Korjauspaja etualalla karstalankakehräämörakennuksen vasemmassa päädyssä.  

Voimalaitos

1921

Valkoisesta kalkkihiekkatiilestä muurattu uusi voimalaitos turvasi kasvavan tehtaan energiantarpeen 1920-luvulta lähtien.

Voimalaa laajennettiin 1950-luvulla, jolloin se liitettiin kiinteästi yhteen viereisen värjäämön kanssa.

Voimala ja värjäämö purettiin tehtaan toiminnan päättymisen jälkeen vuonna 1991.

Kuva 1.  Villatehtaan uusi voimalaitos, jonka viereen ollaan rakentamassa värjäämöä. Noin 1923. 

Kuva 2.  Voimalaitosta rakennetaan vuonna 1921.  

Kuva 3.  Voimalan piipusta tupruttaa savua vuonna 1924.  

Kuva 4.  Voimalan lämmittäjiä vuonna 1931.  

Tehtaan portti

1964

Villatehtaan portti siirtyi useamman kerran tehtaan historian aikana. Viimeiset vuosikymmenet se sijaitsi Torikadun varressa.

Kuva 1.  Villayhtymä Oy:n tehtaan portti ja viereinen porttirakennus valmistuivat 1964.  

Kuva 2.  Hyvilla Oy:n tehtaan portille on kerääntynyt kokousvieraita vuonna 1974.  

Värjäämö

1923

Villatehtaalle rakennettiin uusi iso värjäämö 1920-luvun alussa. Rakennusmateriaalina käytettiin viereisen tehtaan voimalaitoksen tavoin vaaleaa kalkkihiekkatiiltä.

Värjäämöä laajennettiin sekä 1930- että 1950-luvulla.

Kuva 1.  Värjäämön rakennus noin 1930-luvulla. P. J. Bögelund.  

Kuva 2.  Värjäämö raakavesialtaan suunnalta kuvattuna. H. Rasmussen, 1930.  

Tavarankuljetustunneli

1923

Uusi värjäämörakennus yhdistettiin vanhaan viimeistämörakennukseen tavarankuljetustunnelin avulla. Tunneli kulki rakennuksesta toiseen viistosti maan alla. Tunnelin avulla rakennusten välillä kuljetettiin raaka-aineita ja valmiita tuotteita.

Kuva 1.  Viimeistämöstä värjäämöön kulkevan tavarankuljetustunnelin rakennustyöt vuonna 1923.  

Kuva 2.  Rakenteilla oleva tunneli ja taustalla uusi värjäämörakennus, 1923.  

Keskusmakasiini

1933

Raakavilla säilytettiin keskusmakasiinissa, josta se kuljetettiin tehdasosastoille. Villa tuli tehtaalle topseina eli kuutionmallisina villapaaleina.

Keskusmakasiini rakennettiin pistoradan varrelle, jotta materiaalia oli mahdollisimman helppo kuljettaa. Tiilestä rakennettu makasiini oli kolmikerroksinen ja 53 metriä pitkä.

Keskusmakasiini purettiin tehtaan toiminnan loppumisen jälkeen vuonna 1991.

Kuva 1.  Keskusmakasiini on kuvassa vasemmalla. Etualalla näkyy pistoraidetta. Nyblin, 1937.  

Kuva 2.  Keskusmakasiinin sisätiloja. P.J. Bögelund, 1936.  

Hyvinkää-järvi

Villatehdas tarvitsi toimiakseen riittäviä vesivaroja ja Hyvinkäällä tehtaan paikka valikoitui riittävien pohjavesivarojen perusteella. Ns. Hyvinkää-järvi oli villatehtaan ensimmäinen raakavesiallas.

Allas kuivatettiin 2000-luvun alussa ja sen kohdalla on nykyisin kerrostaloja.

Kuva 1.  Värjäämö Hyvinkää-järven suunnalta kuvattuna. H. Rasmussen, 1930.  

Kuva 2.  Hyvinkää-järven laajennus vuonna 1954. Bruno Hakala.  

Suojärvi

1936

Suojärvi on toinen villatehtaan yhteyteen rakennetuista pohjavesialtaista. Suojärven vieressä oli myös pienempi jäähdytysallas.

Suojärvi on nykyisin osa Kankurinpuistoa.

Kuva 1.  Villatehdas kuvattuna Suojärven suunnalta. Kauko Sormunen 1988.  

Kuva 2.  Suojärveä rakennetaan 1936. 

Kuva 3.  Suojärven ja voimalaitoksen välissä ollut jäähdytysallas oli katettu putkirakentein, joista suihkuaa kuvassa vettä.  

Kuituvarasto

1984

Villatehtaan viimeiseksi jäänyt uudisrakennus oli kuitumateriaalin varastointiin tarkoitettu tehdashalli automaattikutomon vieressä.

Kehräämötoiminta loppui tehtaalla vain viisi vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen.

Kuva 1.  Kuituvarasto 1980-luvulla.  

Kuva 2.  Kuituvaraston sisätiloista 1980-luvun lopulta. 

Porttirakennus

1951

Vuonna 1950 valmistuneen suuren automaattikutomon jälkeen Villatehtaalle tehtiin uusi portti ja porttirakennus uuden kutomon nurkalle.

Kuva 1.  Porttirakennus Kutomokadulla. Valokuvaamo Hakala, 1967. 

Kuva 2.  Käytöstä poistunut portinvartijan koppi. Kauko Sormunen, 1991.  

Pipolan kehräämö

1892

Insinööri Ossian Donner perusti ensimmäisen pienen villalankakehräämön Hyvinkäälle vuonna 1892. Tehdas sijaitsi Pipolan tontilla, nykyisen Kauppalankadun ja Donnerinkadun välissä.

Tehtaassa oli aluksi vain kymmenen työntekijää ja yksi kehruukone ja karstauskoneita. Toiminta laajeni myöhemmin myös kankaiden kudontaan, mutta tehtaan tuottamat kankaat eivät menneet huonon laadun vuoksi kaupaksi.

Varhainen tehdas toimi tappiollisesti. Donner ei kuitenkaan luovuttanut vaan päätti perustaa uuden villatehtaan nykyiselle paikalleen Ahdenkallion kartantolta ostetuille maille. Tehdas aloitti toimintansa uudella paikalla vuonna 1895 ja sinne hankittiin modernit koneet ja palkattiin ammattitaitoiset koneenkäyttäjät. Uudistusten myötä alkoi Hyvinkään villatehtaan menestystarina.

Vanhaan tehtaan paikalle valmistui Villatehtaan tenniskenttä arviolta 1930-luvulla. Asfalttipäällysteinen kenttä oli käytössä aina 1950-luvun loppupuolelle saakka. Lisätietoa tenniskentästä ja muista Hyvinkään kadonneista ja nykyisistä urheilupaikoista voi lukea Hurmos - tarinakartasta.

Kuva 1.  Ensimmäisestä tehtaasta ei ole säilynyt valokuvia, mutta tehdasrakennus sijaitsi kuvassa näkyvän tenniskentän paikalla. Voitto Kivi, 1938. 

Kuva 2.  Villatehtaan tenniskenttä Pipolan kulmassa 1940-luvulla. 

Port Arthur

1898-1900

Villatehtaan viereen rakennettiin työntekijöille asuinrakennuksia. Port Arthurin asuinalueen puurakennukset on rakennettu 1900-luvun vaihteessa.

Työläisten asuinrakennukset oli virallisesti nimetty etuliitteellä B ja numerolla, mutta epävirallisesti ne tunnettiin vihjailevilla nimillä, kuten "Vaikeesti vallotettava", "Tyttöpatteri", "Naimaharju" ja "Synnytyslaitos".

Kuva 1.  Port Arthurin asuinaluetta. Voitto Kivi, 1959.  

Kuva 2.  Port Arthur todennäköisesti villatehtaan vesitornista kuvattuna. Rasmussen, 1930.  

Kuva 3.  Port Arthurin asuintalo peruskorjauksen jälkeen. Kauko Sormunen, 1995.  

Kuva 4.  Port Arthurin asuintalo ennen remonttia. Kauko Sormunen 1984. 

Kutomokadun työväen asuinrakennukset

1900-luvun alku

Tehtaan välittömään läheisyyteen Kutomokadun varrelle rakennettiin työväelle yhteiskeittiöllisiä asuinrakennuksia 1900-luvun alussa. Työväen asuinrakennuksia oli lopulta seitsemän kappaletta.

Yksi rakennus tuhoutui talvisodan pommituksissa 1940. Loput rakennukset purettiin uudisrakennusten tieltä 1980-luvulla.

Kuva 1.  Näkymä Villatehtaalta Kutomokadulle päin. Etualalla työväen asuinrakennuksia.  

Kuva 2.  Kutomokatu 18 tuhoutuneena talvisodan pommituksissa 1940. Kuva on otettu talon sisäpihalta Kutomokadulle päin ja taustalla näkyy villatehdas.  

Kuppila eli osuusruokala

Villatehtaan työntekijöiden osuusruokala eli tuttavallisesti Kuppila sijaitsi vanhan torin ja tehtaan pääportin vieressä.

Kuppilan takana oli villatehtaan kasvimaa.

Osuusruokala purettiin 1970-luvun alussa ja sen paikalla on nykyisin kerrostaloja.

Kuva 1.  Osuusruokala 1920-luvulla.  

Kuva 2.  Villatehtaan kuppila. Voitto Kivi, 1950-1960-luku.  

Kuva 3.  Osuusruokala. Rasmussen, 1930.  

Kuva 4.  Yhdistyneet Villatehtaan oy:n kasvihuone. Rasmussen, 1930. 

Työnjohtajien huvilat

1895

Villatehtaan näyttävimmät asuinrakennukset sijaitsivat Hämeenkadun ja Kutomokadun välissä entisen torin vieressä. Villatehtaan rakennukset erotti katukuvassa seinään kiinnitetyistä kilvistä, joissa oli merkittynä rakennuksen numero. Asuinrakennukset merkittiin etukirjaimella B eli "boningshus".

Parantolankatu jatkui villatehtaalle asti ja sen varteen rakentui kolme isoa huvilaa ylemmille virkamiehille ja työnjohtajille.

Rakennukset purettiin 1960-luvulla kerrostalojen tieltä.

Kuva 1.  Työnjohtajan huvila 1910-luvulla.  

Kuva 2.  Työnjohtajien huvilat hieman ennen purkamista. Voitto Kivi 1960-luku.  

Isännöitsijän talo

1895

Villatehtaan isännöitsijän talo sijaitsi Hämeenkadun varressa tehtaalta mäkeä ylös. Komea vuosisadan alussa rakennettu talo paloi talvisodan pommituksissa korjauskelvottomaksi.

Talon pihalle perustettiin 1930-luvulla puutarha, jossa kasvoi mm. omenapuita ja sireenejä, pihalla oli myös kasvihuone, suihkulähde ja uima-allas.

Kuva.  Isännöitsijän komea huvila. Rasmussen, 1930.  

Tehtaan klubi

Klubi perustettiin 1926, rakennus vanhempi

Tehtaan virkailijoiden ruokailu- ja illanviettopaikkana toimi klubi, jossa järjestettiin myös erilaisia edustustilaisuuksia. Klubilla järjestettiin myös villatehtaan muotinäytöksiä.

Klubirakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa, mutta sen toiminta jatkui korjausten jälkeen aina 1970-luvulle saakka. Rakennus purettiin 1980-luvun puolivälissä.

Kuva 1.  Muotinäytös tehtaan klubilla. Atelier Sigurd Rasmussen, 1931.  

Kuva 2.  Muotinäytös tehtaan klubilla. Atelier Sigurd Rasmussen, 1931.  

Johtajien talo

Villatehtaan johtajien talo sijaitsi osoitteessa Hämeenkatu 24. Talo purettiin vuonna 1979 ja sen paikalla sijaitsee nykyään kerrostalo.

Kuva:  Voitto Kivi, 1963.  

Villateollisuuden muistomerkki eli Donnerin obeliski

1956

Villatehtaan perustaja Ossian Donnerin (1866-1957) kunniaksi pystytetty punagraniittinen 14 metriä korkea obeliski. Obeliskin ja siihen liittyvän vesialtaan on suunnitellut arkkitehti Jarl Eklund. Obeliskissa oleva Donnerin pronssinen profiilikuva on Gerda Qvistin tekemä.

Obeliskin takana on teksti "Ingenio et labore" eli kyvykkyydellä ja työllä. Jalustassa on lisäksi seuraavat tekstit:

”Vuoden 1892 maaliskuussa perusti Ossian Donner Hyvinkäälle pienen villakehräämön, josta hän kehitti suuren teollisuuslaitoksen. Patsas on pystytetty aloiterohkeuden ja tulevaisuuden uskon kunniaksi.” ”Tämä muistomerkki on syntynyt Yhtyneet villatehtaat Oy:n työntekijäin ja virkailijoiden aloitteesta, Yhtiö on pystyttänyt patsaan vuonna 1956 ja lahjoittanut sen Hyvinkään kauppalalle"

”Detta minnesmärke har tillkommit genom ett initiativ av arbetare och tjänstemän vid De Förenade Yllebarikerna Ab.  Bolaget har år 1956 låtit resa monumentet och donerat det till Hyvinge köping.”

Kuva 1.  Obeliski ja taustalla näkyvä villatehdas 1960-luvulla. 

Kuva 2.  Obeliskin paljastustilaisuus. Bruno Hakala, 1956.  

Kuva 3.  Obeliski ja vesiallas kesäpäivänä.  

Kuva 4.  Obeliski toimii myös kohtaamispaikkana. Voitto Kivi, 1950-1960-luku.  

Sodassa kaatuneiden muistomerkki

1941

Muistomerkki on pystytetty sodissa 1939–1944 kaatuneiden Yhdistyneet villatehtaat henkilökunnan jäsenten muistoksi. Muistomerkissä on 35 sodassa kaatuneen nimi ja se on tehty hyvinkääläisestä gabro-graniitista.

Muistomerkkiä on siirretty useamman kerran ennen nykyiselle paikalleen päätymistä.

Kuva 1.  Muistomerkki sijaitsi 1950-luvulla lähellä vanhaa toria villatehtaan ruokalan edustalla olleessa puistikossa. Kuvassa taustalla oikealla on Kutomokatu ja kampalankakehräämön sahakatto. Voitto Kivi.  

Kuva 2.  Muistomerkki siirrettiin vuonna 1967 Torikadun varteen villatehtaan uuden pääportin läheisyyteen. Nykyiselle paikalleen muistomerkki siirrettiin parkkipaikan tieltä. Vuonna 1970 otetussa kuvassa auto ajaa Torikatua.  

Impilinna

1896

Villatehdas tarvitsi jatkuvasti lisää asuntoja työntekijöilleen. 1910-luvun lopulla villatehdas osti Hyvinkään parantolan vanhan puisen päärakennuksen työläisten asunnoksi ja siirsi sen Parantolanpuistosta junaradan varteen Sahanmäkeen.

Rakennus siirrettiin vuoden 1917 jälkeen ja sitä alettiin kutsua Impilinnaksi.

Rakennus purettiin 1970-luvulla ja sen paikalle rakentuivat vuosina 1974 ja 1975 Kauppalankadun ja Impilinnankadun kulmassa nykyisin olevat kerrostalot.

Impilinnaan ja Hyvinkään parantolan muihin rakennuksiin voit tutustua Parantola-tarinakartassa.

Kuva 1. Impilinna on kuvassa äärimmäisenä oikealla. Kuva on otettu junaradan kohdalta arviolta 1950-luvulla.

Kuva 2.  Impilinna kuvattuna 1930-luvulla.  

Lastentalo

1924

Villatehtaan työntekijöistä suurin osa oli naisia. Lastenhoito mahdollisti naisten työnteon kodin ulkopuolella.

Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvinkään osasta perusti Hyvinkäälle lastenseimen vuonna 1924. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemaan Lastentaloon otettiin päivähoitoon etupäässä juuri villatehtaalla työskennelleiden naisten lapsia.

Lastentalossa oli yhtäjaksoisesti toiminnassa 40 vuotta, jonka jälkeen MLL luopui rakennuksesta. Lastentalo oli 2000-luvun alussa päässyt huonoon kuntoon ja sen kohtaloksi koitui vuoden 2006 heinäkuussa tulipalo.

Lastentalon paikalla sijaitsee nykyään Kenttäkadun päiväkoti.

Kuva 1. Lastentalo vuonna 1934.

Kuva 2.  Rasmussen 1930.  

Kuva 3. Lapsia Lastentalon pihalla kesällä 1932.

Tehtaan koulu

Yläpuukoulu 1919

Villatehtaan työntekijöiden lapset kävivät koulua tehtaan lähellä. Koulu perustettiin vuonna 1906 ja sen nimi oli aluksi Hyvinkään Hausjärven koulu, mutta nimi vaihtui myöhemmin Tehtaan kouluksi. Nykyisin koulu on nimeltään Hämeenkadun koulu.

Koulu toimi ensimmäisen vuoden vuokratiloissa Valtakadulla. Seuraavana vuonna oppilaat siirtyivät uuteen hirsirakennukseen Hämeenkadulle. Yläpuukouluna tunnettu vanhin säilynyt koulurakennus on vuodelta 1919.

Kuva 1.  Lapsia Tehtaan koulun pihalla.  

Kuva 2. Lastentalon hoitajia yhteiskuvassa, taustalla näkyy Tehtaan koulu.

Y.V.P. kenttä

Villatehtaan työntekijät perustivat Y.V.P.:n eli Yhdistyneiden Villatehtaiden Palloilijat 1930-luvulla. Villatehtaan työntekijöiden urheilutoiminta oli vilkasta, tehtaan omissa seuroissa harrastettiin jalkapallon lisäksi mm. voimistelua, jääpalloa ja keilausta.

Tehdasalueen kaakkoispuolella sijaitsevalla nykyisellä Kankurin kentällä pelattiin jalkapalloa jo 1940-luvulta lähtien. Kenttä kulki pitkään nimellä Y.V.P.:n kenttä.

Muihin Hyvinkään historiallisiin urheilupaikkoihin voi tutustua Hurmos -tarinakartassa.

Kuva 1.   Yhdistyneiden Villatehtaiden jalkapallojoukkue 1930-luvulla.  

Kuva 2.   Yhdistyneet Villatehtaat oy:n osastojen välinen kiertopalkinto jalkapalloilussa. Sarvessa on voittajalaatat vuosien 1933-1947 väliltä.