Päijät-Hämeen ilmastoriskikartat
Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla
Yleistä
Ilmastonmuutoksen myötä erilaisten sään ääri-ilmiöiden arvioidaan lisääntyvän ja voimistuvan ja niiden esiintymisajankohta voi muuttua. Näitä ovat myrskyt, lisääntyvät helle- ja kuivuusjaksot, lisääntyvät rankkasateet sekä tulvat. Sään ääriolosuhteista seuraavia riskejä asukkaille ja infrastruktuurille ovat esimerkiksi liikenneyhteyksien katkeaminen, omaisuusvahingot ja terveysriskit.
Ilmastoturvallisuuden parantaminen Hämeen maaseudulla -projektin (2022-2023) yhtenä toimenpiteenä kartoitettiin, millaisia alueellisia riskejä Hämeen maaseudulle kohdistuu ilmastonmuutoksen myötä.
Sivustolla esitettävät paikkatietoaineistot on koottu vuonna 2022 Hämeen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun toimesta. Niiden arvioidaan olevan ajankohtaisia vähintään viisi vuotta, vuoteen 2027 asti. Hankkeessa toimivat myös Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Suomen Metsäkeskus.
Päijät-Hämeen alueen kattavia ilmastoriskikarttoja ja niihin liittyviä varautumisohjeita esitellään tällä sivustolla. Kanta-Hämeen alueen vastaaviin ilmastoriskikarttoihin pääsee tutustumaan täältä . Päijät-Hämeen aineistot on ladattavissa erillisinä tiedostoina tämän sivuston alaosasta.
Aineistojen lähdetiedot ja lisää varautumisohjeita sää- ja ilmastoriskeihin löytyy täältä .
Puiden kaatumisriski
Karttatasot
Aineisto on muokattu Luonnonvarakeskuksen Metsäinfon tuulituhoriskikartta . Aineistosta on mahdollisuus hakea päivitetty versio oheisen linkin kautta.
Selitteet
Sinivihreän eri sävyin merkityillä alueilla on uhka puiden kaatumiselle niin metsässä, teille kuin rakennusten päälle. Lähennä karttaa nähdäksesi paremmin yksittäiset tiet ja rakennukset.
Mitä tummempi sinisen sävy, sitä suurempi riski:
- Prosentuaaliset arvot kuvaavat, millä todennäköisyydellä metsäalalla tapahtuu tuulituhoja viiden vuoden aikajaksolla. Tuulituhon aste voi vaihdella.
- Aineistossa on otettu huomioon erilaisia tuulituhon todennäköisyyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten puuston pituus ja kuusivaltaisuus, avoimet metsänreunat, kasvupaikan tuulisuus, viimeaikaiset hakkuut, kasvupaikan tyyppi, maaperän tyyppi ja paksuus ja keskimääräinen lämpösumma. ( Metsäinfo/Tuulituhoriskikartta )
Tuulituhon todennäköisyys
Arvot kuvaavat todennäköisyyttä sille, että kuviolla tapahtuu tuulituhoja viiden vuoden jaksolla. Tuulituho ei välttämättä tarkoita kuvion täydellistä tuhoa, vaan tuhon aste voi olla myös pienempi.
TAUSTA
Puiden kaatuminen rakennetussa ympäristössä
Kova tuuli tai myrsky voi aiheuttaa puiden kaatumista. Tyypillisesti puita kaatuu myrskyvaroituksen aikana. Ilmastonmuutoksen edetessä myrskytuhojen ennustetaan lisääntyvän routakauden lyhenemisen ja sadannan lisääntymisen vuoksi. Kaatuessaan puut saattavat aiheuttaa vahinkoa rakennuksille tai muulle omaisuudelle ja voivat tukkia teitä ja aiheuttaa näin liikenneyhteyksien katkeamisen. Tämän vuoksi rakennuksen omistajan ja käyttäjien on syytä tarkastella pihapiirinsä sekä lähiteiden puiden kuntoa. Lähtökohtaisesti kaatunut puu on puunomistajan vastuulla.
Varautuminen
Opettele tunnistamaan kaatumisvaarassa olevat puut ja poistata ne tien vierestä ennen kuin vahinkoja syntyy. Tällaisia puita ovat esim. yhtäkkisesti lakastuneet tai kuivuneet puut, lahoavat puut (lahoa voi ilmetä oksanleikkuiden, kuoren vioittumisen tai ruhjeiden kautta), ja puut, jotka ovat saaneet kaivuutöissä juuriinsa ruhjeita.
Erityisen alttiita kaatumiselle ovat puut, joiden tuulensuoja on poistettu, esim. päätehakkuussa jätetyt säästöpuut tai aukeaksi hakatun alueen viereisen reunametsän puut. Myös harvennushakkuiden jälkeen puilla kestää muutama vuosi sopeutua uusiin harvempiin olosuhteisiin.
Jos puu on kaatunut tielle:
- Jos puusta aiheutuu tai voi aiheutua vaaratilanteita, soita hätänumeroon 112.
- Jos tielle kaatunut puu ei aiheuta välitöntä vaaraa, ilmoita siitä tienkäyttäjän linjaan 0200 2100 (24/7).
- Jos puu on sähkölinjan päällä, ilmoita siitä sähkölaitokselle.
- Jos puu ei aiheuta vaaratilanteita, siitä on vastuussa kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja.
Sähkökatkoalueet
Aineisto on luotu kysymällä alueen sähkönjakeluyhtiöiltä tietoja alueista, joilla heidän mielestään on riski yli 36 tuntia pitkälle sähkökatkolle.
Selitteet
Violetilla merkityillä alueilla on kohonnut riski yli 36 tunnin sähkökatkolle.
TAUSTA
Sähkökatkot
Sään ääri-ilmiöistä myrskyt, rajuilmat ja lumen ja jään kertyminen ilmassa kulkeviin sähkölinjoihin aiheuttavat laaja-alaisia ja pitkäkestoisia sähkökatkoksia. Sähkömarkkinalaki ohjaa jakeluverkkoyhtiöitä parantamaan sähkön toimitusvarmuutta. Sen mukaan pääsääntöisesti koko Suomessa ei saisi tapahtua yli 36 tuntia pitkiä sähkökatkoksia myrskyn tai lumikuorman seurauksena vuoden 2036 jälkeen. Sähkömarkkinalain vaatimukset on ajanut jakeluverkkoyhtiöitä maakaapeloimaan ilmajohtoja ripeään tahtiin, mikä on näkynyt sähkön siirtohinnan nousuna, ja samalla toimitusvarmuuden parantumisena.
Varautuminen
Sähkökatkon aikana pankkiautomaatit ja maksukortit eivät toimi, vedentulo lakkaa osalla ihmisistä, vessan voi vetää vain kerran, polttoainetta ei saa ostettua, lämmitys katkeaa, valot sammuvat, kodinkoneet eivät toimi, jääkaapit ja pakastimet alkavat lämmetä, kaupat menevä kiinni ja puhelin- ja verkkoyhteydet katkeavat.
Sähkökatkon varalta kotiin kannattaa hankkia kotivaraa. Puolustusministeriö on julkaissut hyvän oppaan pitkiin sähkökatkoihin varautumisesta. Oppaan löydät tämän linkin takaa.
Uimaveden hygieniariskit
Aineiston kuvaus
Käyttöohje: Mikäli uimaranta sijaitsee lähellä jätevedenpuhdistamon purkualuetta, riski uimarantaveden hygieenisen laadun heikkenemiselle on tavallista suurempi. Uimarantaa voi huoletta käyttää, mutta riski on hyvä tiedostaa. Lisäksi voi tarkistaa, onko kyseillä puhdistamolla käytössä jäteveden hygienisointikäsittely, mikä pienentää riskiä merkittävästi.
TAUSTA
Uimaveden hygieniariskit
Suomessa ajoittain esiintyy vesivälitteisiä epidemioita, kun taudinaiheuttajamikrobeilla saastuneita vesiä esimerkiksi uimavesiin. Tyypillisiä päästölähteitä ovat jätevedenpuhdistamot, mutta myös taajamien hulevedet sekä eläintilojen valumavedet voivat kuljettaa taudinaiheuttajia vesistöihin. Osalla suomalaisista jätevedenpuhdistamoista on jo olemassa tai rakenteilla hygienisointikäsittely.
Tavallisesti taudinaiheuttajamikrobien määrä vastaanottavassa vesistössä laskee melko nopeasti laimenemisen, vajoamisen ja mikrobien tuhoutumisen seurauksena. Ongelmia saattavat aiheuttaa kuitenkin poikkeavat tilanteet, kuten myrskyt, rankkasateet, tulvat ja kuivuus. Uimaveden hygieenisiä laatukriteereitä seurataan säännöllisesti uimavesikaudella.
Uimavesiepidemia
Jos epäilet uimaveden olevan saastunutta, ilmoita siitä välittömästi kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Uimarannan ylläpitäjän on mahdollista ennaltaehkäistä uimavesiepidemioita mm. seuraavasti:
- Peseytymis-, pukeutumis-, ja WC-tilojen siisteydestä huolehtiminen, tiloihin riittävästi käsisaippuaa ja käsipyyhkeitä, WC-paperia sekä roska-astioita
- Informoimalla kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamista ohjeista sekä uimaveden käyttörajoituksista
Näin ehkäiset uimavesiepidemioita uimarina:
- Älä niele uimavettä
- Huolehdi omasta hygieniastaan ja hyödynnä rannan mahdollisia peseytymis- ja WC-tiloja
- Älä ui ripulin tai oksennustaudin aikana
- Älä vaihda pikkulasten vaippoja vedessä
Uimarin tulee seurata uimarannan tiedotteita ja ohjeita. Uimaan ei tule missään tapauksessa mennä, jos uimaranta on asetettu uimakieltoon.
Sinileväriskit
Sinileväriskin arviointi on viitteellinen ja perustuu EU:n vesipuitedirektiivin mukaiseen uimarannan vesialueen ekologisen tilan luokitteluun
- Hyvä ekologinen tila = sinileväriski epätödennäköinen
- Tyydyttävä tai välttävä ekologinen tila = sinileväriski mahdollinen
TAUSTA
Sinileväriskit
Ilmastonmuutos lisää ravinteiden huuhtoutumista, koska kesäaikaiset rankkasateet yleistyvät ja talvella sade tulee yhä useammin vetenä kasvipeitteettömään ja lumettomaan maahan vieden mukanaan ravinteita vesistöihin. Sinilevä on erityisesti rehevöityneiden järvien ongelma. Ilmastonmuutoksen takia lisääntyvät hellejaksot lämmittävät uimavesiä, joka lisää sinilevien muodostumista. Helteet ja lämpimät kelit lisäävät myös uimarantojen käyttöä, mikä lisää altistumista sinileville.
Sinilevä näyttää vedenpinnalla vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalla voi olla kapeita leväraitoja. Mikäli sinilevää on paljon, muodostaa se tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja. Levän tunnistamisessa auttaa tikulla tehty testi: kosketa vettä tikulla. Jos levämassa hajoaa, on kyseessä todennäköisesti sinilevä. Jos levää voi nostaa tikulla, kyseessä ei ole sinilevä. Sinilevän voi sekoittaa siitepölyyn, joka on keltaista. Siitepölyä on usein vedessä keväällä ja alkukesällä, ja sinilevää myöhemmin kesällä, kun vesi on lämpimämpää.
Sinileväisten vesien terveyshaittojen ehkäisy
Mikäli vedessä on, epäilet että on tai on ollut äskettäin sinilevää ei vettä tule käyttää.
- Älä ui sinileväisessä vedessä.
- Älä päästä lapsia tai lemmikkieläimiä rantaveteen leikkimään tai uimaan.
- Vettä ei saa käyttää ihmisten tai eläinten juomavetenä edes keitettynä.
- Vettä ei saa käyttää löylyvetenä.
- Vettä ei suositella pesuvedeksi.
- Vettä ei suositella tiskivedeksi.
- Vettä ei suositella syötäväksi tarkoitettujen kasvien kasteluun.
Sinilevät voivat tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä tai esim. ihoa ärsyttäviä yhdisteitä. Sinilevästä saadut oireet vaihtelevat, ja ne ilmenevät yleensä muutaman tunnin sisällä sinilevälle altistumisesta. Tyypillisiä sinilevästä saatuja oireita ovat: iho-oireet, vatsaoireet, flunssan kaltaiset oireet esim. päänsärky tai silmien ärsytys. Jos altistut sinileville, niin peseydy mahdollisimman nopeasti vesijohtovedellä, vaikka et saisikaan oireita. Lieviä oireita voi helpottaa apteekista saatavilla itsehoitovalmisteilla, mutta voimakkaammista oireista kärsivien tulee olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Vesistötulvariski
Tausta
Merkittäviä rakennettuun ympäristöön kohdistuvia tulvariskejä ovat vesistötulvat sekä hulevesitulvat. Nämä ylikuormittavat kaupunkialueiden ja taajamien viemäriverkostoja, mistä saattaa syntyä huomattavia taloudellisia vahinkoja. Hulevesitulvat muodostuvat yleensä nopeasti voimakkaiden rankkasateiden seurauksena, kun taas vesistötulva on yleensä seurausta lumien sulamisesta tai pitkään jatkuneista sateista. Tässä paikkatietoaineistossa on esitetty vesistötulvariskialueet.
Vuosien 1995-2015 välisenä aikana hulevesi- ja vesistötulvavahinkoja korvattiin Kanta-Hämeessä yli miljoonalla eurolla, kun taas Päijät-Hämeessä korvauksia maksettiin vajaa 80 000 euroa. Yhteensä tuona aikana tulvista aiheutuneista vahingoista maksettiin Suomessa korvauksia yli 19 miljoonaa euroa.
Aineiston kuvaus
Kartat perustuvat täysin alkuperäiseen aineistoon.
Lahden tulvakartta Porvoonjoen yläosalta
Toistuvuusajat perustuvat alkuperäisen aineiston lähteinä käytettyjen tulvakarttojen laatimisajankohtiin
Selitteet: Tulvan vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0,5 m, 0,5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m).
Kymijoen yläosan tulvakartta
Vesistötulva-alueet eri karttatasoina ja niiden syvyysvyöhykkeet eri toistuvuuksilta: 1/100a, 1/250a, 1/1000a (1/100a tarkoittaa esimerkiksi tulvaa, jonka esiintyvyystodennäköisyys on kerran sadassa vuodessa).
Toistuvuusajat perustuvat alkuperäisen aineiston lähteinä käytettyjen tulvakarttojen laatimisajankohtiin.
Selitteet: Tulvan vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0,5 m, 0,5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m).
Varautuminen
Ohjeita tulviin varautumiseen ja toimimiseen tulvatilanteissa, kuten miten rakentaa tulvavalli, löydät täältä .
Sadantakartta
Kuukauden sadesumma sääasemittain Hämeessä vuosina 2001-2021.
Sääasemien kattavuusalueiden rajaukset ovat teoreettisia ja siten vain suuntaa-antavia.
Sateiden runsaus ja toisaalta vähyys liittyvät keskeisesti ilmastonmuutoksen myötä yleistyviin sään ääri-ilmiöhin, kuten tulviin ja kuivuuteen. Oheisesta kartasta voi katsoa suuntaa, milloin jollakin alueella voi odottaa olevan runsaita sateita tai vastaavasti kuivuutta.
Hämeen keskisadanta (mm) kuukausitasolla vuosina 2001 - 2021.
Taustatietoa
Ilmastonmuutoksen seurauksena ilmasto on muuttunut ja tulee muuttumaan, vaikka saisimmekin kasvihuonekaasupäästöt nopeaan laskuun. Ilmasto lämpenee entisestään ja sen seurauksena sään ääri-ilmiöiden arvioidaan yleistyvän. Näitä ovat voimistuvat myrskyt, lisääntyvät helle- ja kuivuusjaksot, lisääntyvät rankkasateet sekä tulvat, joihin on syytä varautua haittojen ehkäisemiseksi. Sään ääriolosuhteista seuraavia riskejä asukkaille ja infrastruktuurille ovat esimerkiksi liikenneyhteyksien katkeaminen, kaivoveden kuivuminen, omaisuusvahingot ja terveysriskit. Myös pitkän aikavälin vaikutuksiin tulee vähitellen sopeutua, kuten yleiseen lämpötilan nousuun, kasvukauden pidentymiseen ja merenpinnan nousuun.
Lähteet
Hankkeessa kootuissa sää- ja ilmastoriskipaikkatietoaineistoissa on hyödynnetty mm. seuraavista lähteistä saatuja tietoja tai aineistoja: OpenStreetMap, Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Elenia, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.
Taustatietojen ja paikkatietoaineistojen tarkemmat lähteet löytyvät täältä .
Paikkatietoaineistot
Hankkeessa syntyneet paikkatietoaineistot on ladattavissa zip-paketteina, jotka sisältävät QGIS qgz-karttatiedoston ja yksittäiset aineistot shapefile-muodossa.
Aineistojen latauslinkit:
Lisätietoa
Yhteyshenkilö hankkeeseen liittyen: Kaisa Tuominen, puh 0447085113, kaisa.tuominen@lab.fi
Yhteyshenkilö paikkatietoaineistoihin liittyen: Josefiina Ruponen, puh 0503538583, josefiina.ruponen@hamk.fi
