Suometsien hoito ja vesiensuojelu

Kupittaansuon demoalue

Kupittaansuon demoalue

Tämä tarinakartta on laadittu EU:n Itämeren alueen ohjelman rahoittamassa WAMBAF-projektissa (Water Management in the Baltic Forests). WAMBAF-projektin tavoitteena on kehittää metsätalouden vesiensuojelua Itämeren alueella. Suomessa hankkeeseen ovat osallistuneet Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus, Metsähallitus ja Tapio Oy. 

Tässä tarinakartassa esitellään suometsien hoidon ja vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta Kupittaansuon demoalueella. Tarina on jaettu neljään pääosaan: aluekuvaus, paikkatietoaineistot, suunnittelu ja toteutus sekä virtuaalikartta. Tarina jatkuu vierittämällä alas hiirellä tai vierityspalkilla. Pääosat voidaan valita myös klikkaamalla ruudun yläosassa olevia otsikoita. Löydät lisätietoja klikkaamalla linkkejä tekstissä.

Kupittaansuon demoalue sijaitsee valtion mailla Tammelan kunnassa noin 110 km Helsingistä luoteeseen. Lämpötilan summa alueella on 1200 dd.

Programme area
Programme area

ALUEKUVAUS

Perustiedot Kupittaansuosta

  • Uudisojitus on tehty alueelle 1960-1970 -luvuilla
  • Ojituksella on ollut hyvä vaikutus kasvuun, kohde on keskiravinteinen
  • Puusto oli uudistuskypsää ennen toimenpiteitä
  • Suunniteltiin uudistamishakkuu, metsänviljely ja vesiensuojeluratkaisut.
  • Toimenpiteet toteutettiin 2018-2020

Puusto ja kasvupaikka

  • Pääpuulajina mänty
  • Ikä 90-100 vuotta
  • Täydentävänä puustona 60-70 vuotiasta kuusta ja koivua
  • Puuston kokonaistilavuus 230 m3/ha
  • Keskiravinteinen puolukkaturvekangas

Puuston kokonaistilavuus 2015 m3/ha (LUKE, VMI 2015)

Ojien kunnostustarpeen arviointi

Kuvaa klikkaamalla saat suurennettua kuvaa

Kuvissa suunnittelija Markku Paloposki työssään Kupittaansuolla

PAIKKATIETOAINEISTOT

Suunnittelussa käytettiin seuraavia aineistoja.

Löydät lisää karttoja napsauttamalla oikealla olevaa nuolta. Karttojen selite sijaitsee vasemmassa alakulmassa

Vesistöjen ekologinen tila

- Vastaanottavan vesistön ekologinen tila voi asettaa korkean vaatimustason vesiensuojelulle.

- Kupittaansuon tapauksessa vastaanottavien vesistöjen tila oli hyvä eikä asettanut erityisvaatimuksia vesiensuojelulle.

Pohjavesialueet

- Ojien kunnostuksella ei saa vaikuttaa pohjaveden määrään ja laatuun.

- Kupittaansuo ei sijaitse pohjavesialueella.

Tulvariskialueet 

- Ojia ei kannata kunnostaa ja vesiensuojelurakenteita ei saa rakentaa tulvariskialueilla.

- Kupittaansuo ei sijaitse tulvariskialueilla.

Happamat sulfaattimaat

- Happamat sulfaattimaat aiheuttavat vaaraa, kun sulfaattimaaperäkerros kuivuu ja kostuu uudelleen.

- Erittäin alhainen pH purkautuvassa vedessä tappaa kaloja ja muita eläimiä.

- Kupittaansuo ei sijaitse potentiaalisella happamalla sulfaattimaalla.

Vesien palauttaminen

Luonnontilaiset suot voivat kärsiä ympäröivien suometsien kuivatuksesta

– Tutkittiin mahdollisuutta johtaa vesi kuivuneelle suojelusuolle

– Kupittaansuolla tällaista mahdollisuutta ei ollut

- Kuva on esimerkkinä Vahtisuolta (Sonkajärvi. Kuva: Jani Antila, Tapio Oy)

SUUNNITTELU JA TOTEUTUS

Hakkuut

  • Toteutettiin talvella 2018
  • Maa oli jäässä ja lumipeitteinen
  • Ajourat suunniteltiin, jotta vältettiin ojien ylitykset ja kosteikot
  • Tärkeää oli suunnitella puunvarastointialue siten, että puun pois ajo ei vahingoittanut maaperää
  • Huolellinen hakkuusuunnitelma on myös osa vesiensuojelun suunnittelua

Korjuukelpoisuus

  • Korjuukelpoisuuskartta auttoi tunnistamaan hakkuiden sopivan ajoituksen arvioidun maaperän kantokyvyn perusteella

Kartan selite

Kosteusindeksi

Kartan selite: Kostean maakerroksen alkusyvyys maanpinnasta

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun suunnittelussa käytettiin apuna oheista kaaviota

Kuvaa klikkaamalla saat suurennettua kuvaa

  • Suunnittelun yhteydessä tunnistettiin veden virtausreitit ja suunniteltiin ojien perkaustarve

Ulkopuoliset vedet ohjattiin perkaamatonta laskuojaa pitkin muokkausalueen ohi

Virtausnopeus

  • Pintavesien virtausmallikartan avulla tunnistettiin eroosioriskit kunnostettavissa ojissa
  • Eroosioriskiä pyrittiin pienentämään säätämällä virtausnopeutta kaivukatkojen ja perkaamattomien ojien avulla

Kartan selite

Maastoprofiilityökalu 

  • Profiilityökalua käytettiin kaivukatkojen ja pintavalutuskentän suunnitteluun
  • Profiilityökalu:  paikkatietoikkuna.fi 

Pintavalutuskenttä

  • Pintavalutus on tehokas vesiensuojelutoimenpide ja sellainen suunniteltiin Kupittaansuolle
  • Pintavalutusta suositellaan käytettäväksi aina, kun topografia sallii
  • Tasaisilla alueilla pintavalutuskenttä on haastava toteuttaa
  • Taustakartta kuvaa alueen korkeuseroja. Karttaa hyödynnettiin pintavalutuskentän sijoittamiseen

Laskeutusallas

  • Laskeutusaltaan mitoitus tehdään suurimman virtauksen mukaan
  • Taulukon avulla voidaan määrittää laskeutusaltaan koko

VIRTUAALIKARTTA

1

Kupittaansuon virtuaalireitti

Perkaamaton oja länteen

Pato etelän puolella

Kääntömätästystä länsi-luode alueella 

Löydät lisää valokuvia klikkaamalla oikealla olevaa nuolta

2

Ohi virtaava laskuoja itä-länsi suunnassa

Pato jolla ohjattu veden kulku itään päin

Laskuojaa ei perata, jos ei ole erityistä syytä

Tiimiesimies Ilkka Korhonen tarkistaa toteutettua patoa

3

Laskuojaan jouduttiin kaivamaan ohitus, koska vesi ei pysty kulkemaan kivien aiheuttamasta tukoksesta johtuen.

4

Ojien perkuutarve arvioidaan huolella. Kaikkia ojia ei tarvitse perata.

Perkaamaton heinittynyt laskuoja, joka laskee rajaa pitkin lampeen

5

Uusi kokoojaoja

6

Laskeutusallas ja pintavalutus

Antti Leinonen, Suomen metsäkeskus

Eeva-Liisa Jorri, Metsähallitus

Juha Jämsén, Suomen metsäkeskus

Leena Finér, Luke

Puuston kokonaistilavuus 2015 m3/ha (LUKE, VMI 2015)

Kuvaa klikkaamalla saat suurennettua kuvaa

Kartan selite

Kartan selite: Kostean maakerroksen alkusyvyys maanpinnasta

Kuvaa klikkaamalla saat suurennettua kuvaa

Ulkopuoliset vedet ohjattiin perkaamatonta laskuojaa pitkin muokkausalueen ohi

Kartan selite