Hirvieläintuhoihin sopeutuminen metsätaloudessa
Hirvieläintuhot, niihin sopeutuminen ja niiden aktiivinen torjunta muuttuvassa ilmastossa.
Hirvi on syönyt talvilaidunalueen männyistä oksat ja latvat. Syönti aiheuttaa kasvun heikkenemistä ja laatuvikoja puuainekseen sekä taimikuolemia.
Merkittävin metsätuhoja aiheuttava hirvieläin Suomessa on hirvi. Mittavia hirven aiheuttamia metsätuhoja alkoi esiintyä 1970-luvulla hirvikantojen kasvaessa. Hirvet aiheuttavat tuhoja etenkin nuorissa mänty- ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa.
Viime vuosikymmeninä myös metsä- ja valkohäntäkauriskannat ovat voimistuneet. Näille hirvieläimille maistuvat hyvin myös kuusentaimet. Ahvenanmaalla metsäkauris on ollut jo 1980-luvulta merkittävin tuhojen aiheuttaja sekä kuusen- että männyntaimikoissa. Hirvien aiheuttamat tuhot kuusentaimikoissa ovat Suomessa vielä satunnaisia.
Hirvieläinten aiheuttamat metsätuhot hidastavat taimikoiden varttumista hiiltä sitoviksi kasvatusmetsiksi. Toistuvat tuhot heikentävät taimikoiden kasvua ja tulevaa puuaineksen laatua. Vahvat hirvieläinkannat johtavat myös metsien puulajijakauman yksipuolistumiseen, kun männyn ja koivun sijaan suositaan kuusta metsänuudistamisessa. Usein tämä johtaa siihen, että kuusta istutetaan liian kuiville ja vähäravinteisille maille männyn sijaan, ja kuusen kasvu jää heikoksi. Reheville maille ei puolestaan uskalleta istuttaa rauduskoivua hirvituhojen suuren riskin takia.
Toistuvat hirvituhot voivat johtaa männylle soveltuvien karujen kasvupaikkojen kuusettumiseen.
Kuusettumista voidaan pitää suurena riskinä metsien terveyden kannalta. Muuttuvassa ilmastossa yhden puulajin metsät ovat alttiita laajamittaisille epidemioille. Liian karulla kasvupaikalla kuusen vastustuskyky esimerkiksi hyönteistuhoja vastaan heikkenee. Keskilämpötilan noustessa vastustuskyky heikkenee entisestään. Keski-Euroopassa viime vuosina nähdyt laajat kirjanpainajatuhot voivat olla lähivuosikymmeninä todellisuutta myös Suomessa. Kuusen ylenmääräinen istuttaminen ei siis ole kestävä ratkaisu hirvituhojen torjunnassa.
Keinoja hirvieläintuhojen ehkäisyyn
1. Kannan sääntely
Laajat männyntaimikot tarjoavat hirvelle talviaikaista ravintoa.
1970-luvulta alkanut hirvikantojen kasvu johtuu mm. ravinnon määrän kasvusta viljeltyjen taimikoiden yleistyessä ja petojen vähäisyydestä. Taloudellisesti suurimmat metsien hirvieläinvahingot syntyvät männyntaimikoiden talviaikaisesta syönnistä.
Siinä missä hirvi on sopeutunut pohjoisiin talviin, metsä- ja valkohäntäkauriiden kantoja rajoittavat lumiset talvet. Jo 30-50 sentin lumikerros aiheuttaa kauriille ongelmia. Talviruokinta auttaa kauriita talven yli, mutta johtaa usein myös metsätuhojen kasvuun.
Tehokkain keino hirvieläintuhojen ehkäisyyn on eläinkantojen sääntely metsästämällä. Metsänomistajan kannattaa vuokrata maansa metsästysseuralle, jotta suunnitelmallinen metsästys on mahdollista.
2. Ilmoitus tuhoista
Hirvieläinvahinkojen korvauskynnys on 170 euroa.
Yksityinen metsänomistaja voi saada korvausta hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista. Metsänomistajalle aiheutuneiden vahinkojen korvauskynnys on 170 euroa kalenterivuotta kohden. Ole tarvittaessa yhdeydessä oman alueesi metsäasiantuntijoihin tuhojen ennakkoarvioinnissa.
Korvauksen haku alkaa jättämällä vahinkoilmoitus Metsäkeskukselle. Ilmoitus on helpointa tehdä Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen jättämällä edistät tuhojen seurantaa ja riistanhoidon suunnittelua.
Metsäkeskuksen yhteystiedot: Yhteystiedot ja toimipisteet | Metsäkeskus (metsakeskus.fi)
Vahinkoilmoitukset kartalla: Hirvieläinvahinkokorvaukset (arcgis.com)
3. Metsänhoito
Männikkö on kohdannut pahoja hirvituhoja. Luontainen kuusi täydentää taimikkoa
Lehtipuuvesakon varhaisperkaus ja oikea-aikainen taimikonhoito auttavat ehkäisemään hirvituhoja männikössä. Taimikoiden liiallista harventamista tulee kuitenkin välttää, kasvatettavaksi jätettävät taimet valitaan taimikonhoitovaiheessa tuhoriskin väistyttyä.
Hirven talvilaidunalueilla männiköihin usein jääviä aukkoisia paikkoja voidaan hyödyntää ajourina ensiharvennuksessa. Männyn seassa voidaan kasvattaa luontaista kuusta ja koivua sekapuuna. Haavan säilyttäminen voi aiheuttaa männynversoruostetta ja pihlaja voi houkutella hirviä ruokailemaan alueelle.
4. Tuhojen aktiivinen torjunta
Latvasuojuksilla ja Tricolla suojattu taimikko on säästynyt hirvituhoilta.
Metsänomistaja voi myös aktiivisesti torjua tuhoja eri keinoilla omien resurssiensa puitteissa. Järeimpiin suojauskeinoihin kuuluu taimikon aitaus.
Lampaanrasvasta valmistetettu Trico-hirvikarkote on tutkitusti tehokas torjuntakeino männyn- ja koivuntaimien suojaukseen sekä myös erikoispuulajeille. Käsittely voidaan suorittaa mm. reppuruiskulla ja se on toistettava joka syksy. Torjuntaa tulee jatkaa kunnes taimet ovat noin 4 metrisiä. Metsänomistaja voi ostaa Tricoa hirvien kaatolupamaksujen avulla huojennettuun hintaan.
Myös muoviset latvasuojukset on havaittu tehokkaaksi pienten taimien suojauskeinoksi. Suojaimet on asennettava syksyisin ja kerättävä pois keväisin.
Metsänomistaja voi myös asentaa hirvinauhaa taimikoiden suojaksi. Nauhaa on saatavilla maksutta MMM:n myöntämän erityistuen ansiosta. Hirvinauhaa ja hintatuettua Trico-karkotetta voi tiedustella alueellisista riistanhoitoyhdistyksistä.
