Vieraslajit

Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhkista luonnon monimuotoisuudelle. Jokainen meistä voi toimia niiden leviämisen estämiseksi.

Lähikuvassa vaaleanpunaisia ja -violetteja lupiinin kukkia.

Mikä on vieraslaji?

Vieraslajeja ovat eläin-, kasvi- ja muut eliölajit, jotka ovat ihmisen toiminnan seurauksena levinneet sellaiselle uudelle alueelle, missä niitä ei aiemmin ole esiintynyt. Ne siis eroavat tulokaslajeista, jotka leviävät omin keinoin esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä suotuisammaksi muuttuvien lämpöolojen seurauksena. Ihmisen vaikutus vieraslajin leviämisessä on keskeinen, sillä ihminen auttaa joko tarkoituksella tai vahingossa vieraslajin sellaisen luontaisen leviämisesteen yli (esim. valtameri tai vuoristo), jota laji ei hyvin todennäköisesti kykenisi ilman apua ylittämään.

Haitallisia vieraslajeja puolestaan ovat vieraslajit, jotka leviävät uudella alueella erityisen nopeasti syrjäyttäen samalla alkuperäisiä lajeja. Niiden haitat voivat olla myös rahallisia, terveydellisiä sekä sosiaalisia. Haitallisia vieraskasvilajeja ovat muun muassa jättiputki, komealupiini, kurtturuusu, jättipalsami ja viitapihlaja-angervo, ja haitallisia eläinlajeja ovat muun muassa mustapääetana, espanjansiruetana sekä minkki.

Lisää kuvia ja tarkempaa tietoa vieraslajeista löydät  Vieraslajit.fi-portaalista .

Vasemmalla lupiinin vaaleanpunaisia ja -violetteja kukkia, oikealla ylhäällä kukan nuppu ja lehti. Alhaalla vasemmalla lähikuva lehdestä, joka koostuu useasta pitkulaisen mallisesta lehdestä, joilla näkyy vesipisaroita.

Vieraslajien haittoja

  1. Ekologiset haitat, kuten haitat alueen alkuperäisille lajeille sekä elinympäristöille. Esimerkiksi komealupiini muodostaa tiheitä kasvustoja, jotka tukahduttavat muun kasvillisuuden alleen. Se myös sitoo ilmasta typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaa monille perinteisille ketokasveille sopimattomaksi. Näin muut lajit joutuvat antamaan tietä yhdelle ylivoimaiselle lajille, jolloin luonnon monimuotoisuus heikkenee.
  2. Terveydelliset haitat, kuten taudit, loiset sekä allergisoivat lajit. Herkät ihmiset voivat esimerkiksi saada allergiaoireita ja hengen ahdistusta pelkästään oleskelusta jättiputkikasvuston lähellä. Jättiputken kasvineste myös aiheuttaa yhdessä auringonvalon kanssa kemiallisen palovamman ihoon.
  3. Taloudelliset haitat, kuten satotappiot, maan arvon aleneminen sekä kartoitus- ja torjuntakustannukset. Esimerkiksi tontin vallannut jättiputkikasvusto voi alentaa kiinteistön ja maan arvoa. Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) raportissa arvioidaan, että haitalliset vieraslajit maksavat ihmiskunnalle noin 390 miljardia euroa joka vuosi.
  4. Sosiaaliset haitat, kuten uhka virkistysalueiden käytölle ja viihtyvyydelle. Esimerkiksi kurtturuusu pystyy levittäytymään hiekkarannoille läpitunkemattomiksi piikikkäiksi tiheiköiksi, jolloin rantojen virkistyskäyttö muuttuu mahdottomaksi. Myös jättiputken laaja esiintymä voi estää täysin alueen virkistyskäytön.

Jättiputken käsittelyssä tarvitaan suurta varovaisuutta, sillä sen kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman.

Vieraslajien torjunta

Kansallinen  vieraslajilaki  kieltää päästämästä mitään vieraslajia leviämään ympäristöön. Jokaisen tulee siis huolehtia, ettei omalta pihalta pääse vieraslajeja karkaamaan luontoon. Lisäksi lain mukaan jokaisen kiinteistönomistajan tai -haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä haitallisten vieraslajien hävittämiseksi tai niiden leviämisen rajoittamiseksi oman kiinteistön alueella. Kohtuullisuuden arvioimisessa huomioidaan muun muassa toimenpiteillä saavutettavissa olevan hyödyn sekä niiden aiheuttamien kustannusten suhdetta.

 Vieraslajit.fi-portaalista  löytyy selkeästi listattuna sekä  EU:n vieraslajiluettelo  että  Kansallinen vieraslajiluettelo . Kouvolan seudulla esiintyviä torjuttavia haitallisia vieraslajeja ovat esimerkiksi jättiputki, jättipalsami, kurtturuusu, komealupiini sekä japanin-, sahalinin- ja tarhatatar. Alta pääset tutustumaan tarkemmin vieraslajien torjuntaohjeisiin.

Linkit

Jättiputken käsittelyssä tarvitaan suurta varovaisuutta, sillä sen kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman.