Ulkoilu ja luonnon merkitys Turussa koronakeväänä 2020

COVID-19 pandemian aikana ulkoilu ja kaupunkiluonto ovat olleet merkittävässä roolissa turkulaisille. Touko-kesäkuussa 2020 turkulaisten ulkoilupaikkoja ja ulkoilussa tapahtuneita muutoksia selvitettiin karttakyselyn avulla. Kyselyyn vastasi 730 henkilöä.

Voit lukea lisää kyselyn toteutuksesta tämän jutun lopusta. Nyt sukellamme kyselyn tuloksiin.

Lähes puolet (41,8%) kyselyn vastaajista lisäsi keväällä 2020 viikoittaisten ulkoilupäivien määrää ja ulkoili viitenä päivänä viikossa. Vain pieni osa vastaajista (7,0%) vähensi ulkoilua.

Etätyöskentelyyn siirtyminen ja arkirutiinien muutos toivat lisää aikaa ulkoiluun. Ulkoilua lisättiin niin lähiympäristöissä kuin jo tutuissa ja uusissa kohteissa Turussa ja sen ympäristössä.

Tärkeää ulkoilun kannalta on metsän, veden ja virkistysalueiden läheisyys. Toisaalta kaupunkiympäristössä monenlaiset alueet ovat ulkoilulle merkittäviä kuten Turussa jokirannan kaupunkipuisto sekä keskusta-alueen puistot urheilumahdollisuuksineen.

Ulkoilupaikkoja kartoitettiin yhteensä 2270. Yli 80 % ulkoilupaikoista on sellaisia, joissa käytiin koronakeväänä yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa ja niihin saavuttiin kävellen. Ulkoilu väheni erityisesti kohteissa, joissa normaalitilanteessa käytiin viikoittain tai harvemmin. Ruuhkaisuutta koettiin muun muassa Aurajokirannassa ja Ruissalossa. Osa vastaajista kävi näissä kohteissa harvemmin.

Voit tarkastella paikkoja, joissa ulkoilu väheni ja toisaalta lisääntyi liikuttamalla kartan keskellä olevia nuolia sivusuunnassa. Voit myös liikuttaa ja lähentää kartan haluamallesi alueelle.

Oheinen kaavio esittää yleisyysjärjestyksessä ulkoilupaikkoihin liitetyt merkitykset. Näistä yleisimpiä olivat ulkona oleminen, kävely, kauneus, luonnonläheisyys ja kuntoilu.

Ulkoilupaikoissa, joissa COVID-19 seurauksena ulkoiltiin useammin kuin normaalitilanteessa, esiintyy erityisesti luontoon, miellyttävään ympäristöön, lasten kanssa leikkimiseen ja urheiluun liittyviä merkityksiä.

Paikoissa, joissa ulkoiltiin harvemmin, merkittiin enemmän kulttuuriin ja arkisiin yhteyksiin liittyviä ja vähemmän luontoon liittyviä merkityksiä.

Kyselyyn vastanneet kuvailivat ulkoilupaikkoihin liittämiään merkityksiä ja muistoja myös yksityiskohtaisemmin. Löydät alla olevissa sitaateissa mainitut paikat kartalla vihreiden merkkien avulla. Voit myös zoomata karttaa lähemmäksi, mikä paljastaa lisää mielenkiintoisia ulkoilukohteita ja puistoja Turun kaupungin alueella.

Lähes kaikki vastaajat, sekä paljon että vähän ulkoilevat, näkivät luontoympäristön tärkeänä hyvinvointia edistävänä tekijänä. Yli puolet koki luontoympäristöllä olevan merkittävä rooli sosiaalisen kanssakäymisen ylläpitämisessä koronakeväänä 2020.

Koronatilanne vaikutti ihmisiin eri tavoin. Joidenkin arkea koronatilanne hidasti positiivisesti, jolloin aikaa löytyi myös ulkoiluun ja ulkoilusta nauttimiseen. Toisilla taas työtä on ollut enemmän, jolloin ulkoilu väheni.

Osa koki ihmispaljouden ulkoilua rajoittavana tai riskiryhmään kuuluvina he eivät uskaltaneet lähteä ulos tai kauemmas kotoa. Jotkut kokivat negatiivisena tai lamauttavana, että työmatkaliikunta, sisäliikunta tai muut tavanomaiset liikkumismahdollisuudet katosivat eivätkä pitäneet luonnossa liikkumista vaihtoehtona.

Koronatilanteen vaikutus riippui siis siitä, millaiset ulkoilukokemukset henkilö kokee mielekkäiksi ja oliko ne mahdollista saavuttaa poikkeusoloissa, kuten alla olevat sitaatit kertovat.

Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on tärkeää tietää, missä ihmiset liikkuvat, millaiset ympäristöt ovat heille merkityksellisiä sekä ylläpitävät koettua hyvinvointia ja miksi. Karttakyselyn avulla voidaan kartoittaa ulkoilupaikkoja- ja reittejä sekä selvittää kokemuksia ulkoilusta ja kaupunkiluonnon tarjoamista hyödyistä.

Kyselyn tulokset osoittavat, että päivittäisessä ulkoilussa tärkeintä on kävellen saavutettava arkinen lähiympäristö, jossa ulkoiltiin COVID-19 aikaan yhtä usein tai useammin kuin normaalitilanteessa. Poikkeusolojen negatiiviset ja positiiviset vaikutukset ulkoiluun jakautuivat kuitenkin epätasaisesti turkulaisten kesken.

Kaupunkisuunnittelussa pitäisi pyrkiä varmistamaan ulkoilumahdollisuudet tasapuolisesti kaikille, jotta sen hyvinvointihyötyjä saisivat kokea mahdollisimman monet. Esimerkiksi olisi tärkeä pohtia, miten keskustassa varmistetaan turvalliset ulkoilumahdollisuudet vielä jatkuvan pandemian aikana ja mahdollisissa tulevissa poikkeusoloissa. Asukkaiden osallistuminen tilapäisten ulkoilumahdollisuuksien kehittämiseen on tehokas apu suunnittelun tueksi.

Erityisen arvokkaita ovat viheralueet, jotka tarjoavat useita merkityksiä ihmisille ja ovat samalla ekologisesti arvokkaita. Tällaisten monitoiminnallisten viheralueiden ja sosio-ekologisten yhteisvaikutusten tunnistaminen on usein taloudellisesti kannattavaa ja tärkeää kaupungin täydennysrakentamisen paineessa.

Poikkeusolot asettavat kaupungit haasteelliseen tilanteeseen. Kaupunkilaisten tuominen mukaan viheralueiden suunnitteluun ja erilaisten osallistamisen tapojen omaksuminen on tärkeää. Näin eri taustaisten ihmisten ja ryhmien näkemykset saadaan mukaan ohjaamaan näiden alueiden suunnittelua. 

Kysely toteutettiin karttakyselynä verkossa ja siihen saivat vastata kaikki turkulaiset. Kyselyyn vastasi 730 henkilöä (0,4% Turun väestöstä). Vastaajista valtaosa on naisia (71,3%) ja korkeasti koulutettuja (65,3%). Nämä ryhmät ovat yliedustettuna Turun väestöön verrattuna. 90,0% vastaajista on 15-64 -vuotiaita. Eläkeläisiä ja työttömiä on vastaajien joukossa vähemmän kuin Turussa suhteellisesti. Vastaajien kotien sijainnin perusteella Turun eri alueet ovat hyvin edustettuja.