<div>Hoitokalastuksen tarkoituksena on lisätä petokalojen 
biomassan osuutta vesistössä. Tämä tehdään kalastamalla särkikaloja, 
jotka käyttävät ravintonaan eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. 
Hoitokalastus on eräs useista menetelmistä, joiden avulla vesistöjä 
voidaan kunnostaa ja sanaan viitataan usein ravintoketjukunnostuksen, ravintoverkkokunnostuksen tai biomanipulaation
 synonyymina. Käytännössä nämä usein tarkoittavatkin samaa, mutta 
tarkasti ottaen hoitokalastuksella viitataan itse kalojen poistoon, 
ravintoverkkokunnostukseen voi liittyä myös itse hoitokalastuksen 
lisäksi myös muita menetelmiä kuten petokalojen istuttamista.</div>

Hoitokalastus järven kunnostuksessa

Alla olevalla videolla Jukka Ruuhijärvi kertoo tarkemmin Vesijärven hoitokalastuksesta.

Jotta hoitokalastuksella saataisiin pitkällä tähtäimellä positiivisia vaikutuksia, järvestä on poistettava riittävä määrä kalaa. On pystytty osoittamaan, että särkikalavaltaisissa järvissä vuosittaisen saalistavoitteen määrä (kg/ha) on riippuvainen järven fosforipitoisuudesta ja se on laskettavissa empiiristen kokeiden perusteella muodostetun matemaattisen yhtälön avulla.

Läheskään kaikilla järvillä tietoa saaliin koosta ei ole kerätty systemaattisesti tai sitä ei ole raportoitu. Oheisessa kartassa näkyy järvien yhteissaalis tonneina (1 t = 1000 kg) siltä osin kun tietoa on ollut saatavilla. Zoomaamalla karttaa isommaksi näkyviin tulevat kaikki hankkeeseen osallistuneet ruotsalaiset ja suomalaiset järvet. Ympyrän koko havainnollistaa kokonaissaaliin määrää 1990-luvulta lähtien. Vaikka kokonaissaaliin määrä olisi melko suuri, sen vaikuttavuus voi silti pitkällä aikavälillä jäädä pieneksi.

Uudenmaan ELY-keskus, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Pyhäjärvi-instituutti, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Lohjan Kalaseura ry, Siuntionjoen latvajärvien vesiensuojeluyhdistys, muut paikalliset vesiensuojeluyhdistykset sekä osakaskunnat.

Opi lisää hoitokalastuksesta katsomalla Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön toteuttama hieno video:

mgmt_fishing_all_lakes

Kokonaissaalis 1980-luvulta alkaen

Kohdejarvet

Tämän lisäksi on selvitettävä järven typpi-, fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet. Kokonaisfosforipitoisuuden avulla voidaan selvittää saalistavoitteen määrä. Eläinplanktonista sekä järven pohjaeläimistöstä kerättävä tieto on edellisten ohella myös hyödyllistä, sillä tämä yhdessä ravinnepitoisuustietojen kanssa kertoo järven ravintoverkon rakenteesta. Hoitokalastussaaliin käyttö on myös tärkeää suunnitella etukäteen.

Vuoteen 2019 mennessä Kaljärvestä on poistettu noin 40 tonnia kalaa. Toivottujen tulosten saamiseksi järvestä olisi kuitenkin saatava hoitokalastuksella poistettua nykytilanteeseen verrattuna kolminkertainen määrä kalaa hehtaaria kohden. Kaljärveen sekä yläjuoksulla olevaan läheiseen Lamminjärveen on kuitenkin istutettu petokaloja, minkä tarkoituksena on ollut pienentää tarvittavan hoitokalastussaaliin määrää.

Vinkki: Klikkaa pinkkiä palloa kartalla niin saat näkyviin vuosittaiset kalansaaliit!

Kalakannan muuttamisen lisäksi hoitokalastuksen avulla on mahdollista vähentää myös vesistön sisäistä kuormitusta, sillä kun särkikaloja on vähemmän, myös pohjan pöyhintää on vähemmän eikä ravinteita pääse entiseen tapaan vapautumaan pohjasedimentistä. Petokalojen kuten kuhan ja suurikokoisten ahventen suhteellisen osuuden kasvaminen voi parhaimmillaan näkyä koko ekosysteemissä: Särkikalojen määrän vähentyminen kasvattaa eläinplanktonin määrää. Kasvanut eläinplanktonin määrä ja sisäisen kuormituksen vähentyminen puolestaan vähentävät kasviplanktonin määrää. Vesi alkaa kirkastua.

Enäjärvi sijaitsee Vihdin kunnassa, läntisellä Uudellamaalla. Järvi on pinta-alaltaan 4,92 neliökilometrin suuruinen. Keskisyvyys on 3,22 metriä ja suurin syvyys 9,10 metriä. Enäjärvi oli aiemmin erittäin rehevöitynyt, mihin syynä olivat suuri valuma-alueelta alkunsa saanut ulkoinen kuormitus sekä 1970-luvun loppupuolelle saakka Nummelan taajamasta järveen lasketut jätevedet. Vaikka ulkoinen kuormitus vähentyi, Enäjärven tila ei parantunut. Tämä herätti paikallisissa asukkaissa huolta, minkä seurauksena Enäjärvelle perustettiin suojeluyhdistys vuonna 1974. Yhdistys oli ensimmäisiä laatuaan Suomessa ja samalla merkittävä alkusysäys pitkään kestäneelle kunnostushankkeelle. 

Fosforikuorman ja a-klorofyllipitoisuuden pienentämiseksi sekä kalakannan parantamiseksi Karhujärvessä aloitettiin hoitokalastus vuonna 1996. Suurimmillaan särkikalojen osuus kokonaissaaliista oli 97 % vuonna 2004.

Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015. Kuvaaja: Jarmo Vääriskoski

Anne-Mari Ventelä: Pyhäjärven hoitokalastus 1995-2005

Alla olevissa kuvissa on esiteltyinä koekalastuksessa käytettäviä verkkoja sekä malli niiden asettelusta.

Mitä teen, jos olen kiinnostunut itse aloittamaan hoitokalastuksen lähijärvelläni? 

Enäjärven ekologinen tila oli luokiteltu 1990-luvun alkupuolella huonoksi, sekä kalakuolemat että leväkukinnot olivat yleisiä.

Hoitokalastuksen vaikutukset Heparilla eivät toistaiseksi ole tiedossa. Jos lähtökohtana käytettäisiin matemaattista yhtälöä, saaliin koon pitäisi ylittää 200 kg/ha. Heparin kohdalla vähimmäissaaliin määrittäminen ei kuitenkaan ole näin suoraviivaista, sillä hoitokalastuksen ohella kunnostuksessa on käytetty myös muita menetelmiä. Hoitokalastusta olisi todennäköisesti kuitenkin tehostettava. Tällä hetkellä hoitokalastusta jatketaan osana kunnostusta, ja Heparin veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti.

Säkylän Pyhäjärvi (usein vain Pyhäjärvi) sijaitsee Säkylän, Euran ja Pöytyän kuntien alueilla Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Järven pinta-ala on 155 neliökilometriä. Järvi koostuu yhdestä suuresta selästä ja siinä on vain vähän saaria. Kohtuullisen suuresta pinta-alasta huolimatta järven vesitilavuus on suhteellisen pieni, sillä sen keskisyvyys on vain 5,5 metriä. Säkylän Pyhäjärven ekologista tilaa on tutkittu vuosikymmenten ajan. Järven virkistysarvo on merkittävä ja sen vettä käytetään myös raakaveden lähteenä.

Fosforipitoisuuden perusteella lasketun kokonaissaaliin olisi Karhujärvessä yllettävä 150 kilogrammaan hehtaaria kohden. Tähän saakka luku on ollut 85-95 kg/ha. Vuonna 2019 hoitokalastusta Karhujärvessä on päätetty jatkaa. Ekologisen tilan parantamiseksi ulkoisen fosforikuormituksen olisi kuitenkin vähennyttävä lähes 90 prosenttia nykyisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hoitokalastuksen rinnalla myös ulkoista kuormitusta olisi saatava merkittävästi vähennettyä.

Säkylän Pyhäjärvi on kärsinyt rehevöitymisestä 1980-luvulta alkaen ja hoitokalastukset aloitettiin vuonna 1995. Vuosituhannen alkupuolella kasviplanktonin määrä oli ennätyksellisen alhainen, mutta rahoituksen puuttumisen ja nopean ulkoisen kuormituksen kasvun myötä se palautui tätä edeltäneeseen tilaan. Vuodesta 2010 lähtien Suomen valtio on rahoittanut hanketta. Ilmastonmuutos aiheuttanee järvelle tulevaisuudessa suuria haasteita. Jääpeitteisen ajan lyheneminen lisää ulkoista kuormitusta.

Jos hoitokalastettava järvi on pieni, työ on mahdollista tehdä talkoovoimin. Muuten sekä suunnittelussa että toteutuksessa tarvitaan ammattilaista. Kun saalistavoitteen koko (kg/ha, ks. yllä) on määritetty, alkuvaiheessa aloitetaan tavallisesti noin kolme vuotta kestävä tehopyyntivaihe, jonka aikana saalistavoite on noin 200 kg/ha. Tämä on tarpeellista, sillä särkikalojen lisääntymistiheys kasvaa alkuvaiheessa. Tehopyyntivaiheen jälkeen voidaan siirtyä ylläpitovaiheeseen, jolloin riittää pienempi saalis.

Särkikaloja vähentämällä pyritään muuttamaan vesistön ravintoverkon rakennetta sekä parantamaan sen ekologista tilaa. Tavallisimmin hoitokalastusta tehdään pienissä ja keskikokoisissa järvissä, joiden sisäinen ravinnekuormitus on suuri, mutta hoitokalastusta on kunnostusmuotona käytetty myös esimerkiksi Itämeressä. Tässä tarinakartassa keskitytään järvissä tehtävään hoitokalastukseen.

Seuraavassa videossa Anne-Mari Ventelä kertoo lisää Säkylän Pyhäjärven hoitokalastuksesta vuosina 1995-2005:

Miten hoitokalastus vaikuttaa järven tilaan?

Seuraavassa videossa Lubbe kertoo vielä kalaston hoidosta sekä vesistön ennallistamisesta sekä näiden merkityksestä urheilukalastukselle Ruotsissa. Video on ruotsinkielinen.

Esimerkki 9: Finjasjön (Hässleholm, Ruotsi)

Ravintoverkkovaikutuksia tehostetaan samaan aikaan tehtävillä petokalaistutuksilla, jolloin hoitokalastustarve pienenee. Myös kalastuksensäätelyllä pyritään turvaamaan riittävä petokalakanta. Tehtävää riittää edelleen, jotta kalasto saadaan hyvään ekologiseen tilaan.

Fisk & Vattenvård med Klara Vatten

Suurin saalis saatiin vuonna 1997, kooltaan 60 tonnia. Vuosittainen keskiarvo on noin 11 tonnia ja kokonaissaalis noin 480 tonnia. Tärkeimmät saalislajit ovat särki, lahna, salakka, pasuri ja kiiski.

Särkikalat hyötyvät vesistöjen rehevöitymisestä kun taas petokalakanta kärsii siitä. Särkikalat pöyhivät pohjasedimenttiä ravintoa etsiessään. Syntyy noidankehä: pohjasta vapautuu ravinteita, mikä pienentää vesistön happipitoisuutta. Särkikalat myös sietävät petokaloja alhaisempia happipitoisuuksia, mikä usein pahentaa kalakannan vinoutumista entisestään ja vesistön ekologinen tila jatkaa heikentymistään.

Note: this was done to get rid of coarse fish.

Nuottaus - how to catch 2500 kg of fish

Vesijärven hoitokalastus perustuu Vesijärven kalastusalueen laatimaan käyttö- ja hoitosuunnitelmaan, jossa minimisaaliin kooksi on määritetty 20 kg/ha. Hoitokalastusta tehdään osana Vesijärvisäätiön laatimaa Vesijärvi-ohjelmaa ja sen organisoinnista vastaa Lahden ympäristöpalvelut. Hoitokalastusta tehdään kaupungin omana työnä (20-50 tonnia/v), vesialueen omistajien talkookalastuksena (15-25 tonnia/v) sekä hoitokalastusurakointina. 

Hiidenvesi on kärsinyt valuma-alueelta peräisin olevan ulkoisen kuormituksen aiheuttamasta rehevöitymisestä kauan. Rehevöityminen on suurelta osin ihmisen toiminnan aikaansaamaa, mutta siihen on vaikuttanut myös valuma-alueen savinen maaperä, josta järveen on päässyt kulkeutumaan ravinteita. Lisäksi 1970-luvun alkuun saakka Hiidenveteen laskettiin vielä yhdyskuntajätevesiä puhdistamattomina. Järven ekologinen tila alkoi heiketä rajusti 1950-luvulta alkaen ja sen happipitoisuudet romahtivat. Tämä puolestaan aiheutti pohjasedimenttien vapautumisen ja järven sisäinen kuormitus lisääntyi.

Vinkki: Klikkaa pinkkiä palloa kartalla niin saat näkyviin vuosittaiset kalansaaliit!

Hoitokalastussaalis on mennyt aikaisemmin lähinnä turkiseläinten rehuksi ja kompostoitavaksi, mutta viime vuosina jo lähes puolet saaliista on mennyt hyötykäyttöön ihmisravinnoksi. Suurin osa hyötykäyttöön toimitetusta saaliista menee elintarvikejalostukseen useille eri toimijoille ja pieni osa annetaan yksityistalouksien käyttöön. Lahden kaupunki ylläpitää sähköpostirinkiä, jonka kautta ilmoitetaan kiinnostuneille mahdollisuuksista hakea hoitokalastuskalaa ilmaiseksi omaan käyttöön. Elintarviketeollisuus valmistaa lahnasta ja särjestä kalamassaa järvikalapihvien raaka-aineeksi sekä särkisäilykkeitä. Tulevaisuudessa on tavoitteena kehittää hoitokalastuksen logistiikkaa. Lahden kaupungin tavoitteena on rakentaa lajittelutila järvikalalle, mikä parantaisi elinkeinokalastuksen toimintaedellytyksiä Vesijärvellä ja kasvattaisi särkikalojen elintarvikekäyttöä.

Hoitokalastus aloitettiin vuonna 1999 nuottaamalla. Keskimääräinen saaliin koko on ollut noin 36 kg/ha ja särkikalojen osuus tästä on ollut yli 80 prosenttia.

hoitokalastus_k_e

mgmt_fishing_yes_no

Heparin nykytilaa voi havainnollistaa lukuarvoilla: järvi on luokiteltu rehevöityneeksi jos sen fosforipitoisuus ylittää 20 μg/L. Heparilla lukuarvo oli kesäkuussa 2018 suurimmillaan 170 μg/L.

Läntisen Uudenmaan ja Suomen lisäksi hoitokalastusta on käytetty järvien kunnostusmuotona hyvin tuloksin myös ulkomailla kuten Etelä-Ruotsissa. Länsi-Uudenmaan lisäksi dataa on kerätty erityisesti Hola Lake -hankkeen kumppanien hankealueilta: Vesijärveltä (Lahti), Säkylän Pyhäjärveltä ja Etelä-Ruotsista. Itse hankkeesta on lyhyt esittely tämän tarinakartan lopussa.

Kaljärvi kärsii rehevöitymisestä ja sen ravinnepitoisuudet ovat suuret. Kalasto on särkikalavaltainen, yleisimmät lajit ovat särki, salakka, lahna ja pasuri. Järven ulkoinen kuormitus väheni merkittävästi Veikkolan jäteveden puhdistamon lopetettua toimintansa vuonna 1991. Nykyisin kuormitusta aiheuttavat muun muassa maatalous sekä haja-asutusalueiden jätevedet.

Hoitokalastusta talvinuottauksella Vihdin Enäjärvellä keväällä 2002. Nuottauksella saadut petokalat vapautettiin takaisin järveen. Kesto 10,5 min. Kuvaus ja editointi Jarmo Vääriskoski.

Hoitokalastus talvinuottauksella

Kaiken kaikkiaan hoitokalastusta Säkylän Pyhäjärvessä pidetään onnistuneena hankkeena, ja sitä on suunnitelmissa jatkaa. Vuonna 2019 järven ekologinen tila on luokiteltu hyväksi, mutta järveä itsessään pidetään riskivesistönä.

﻿Vinkki: Klikkaa pinkkiä palloa kartalla niin saat näkyviin vuosittaiset kalansaaliit!

Nykyisten tulosten valossa hoitokalastuksen jatkamista Maikkalanselällä pidetään epätodennäköisenä.

Hoitokalastus käytännössä: Yhdeksän esimerkkijärveä Suomesta ja Ruotsista

Koekalastusten tekeminen hoitokalastusjakson aikana on myös hyvin tärkeää. Koekalastustietojen avulla on mahdollista saada alustavaa tietoa siitä, onko hoitokalastuksesta ollut hyötyä. Joitain muutoksia järvissä on mahdollista nähdä myös paljain silmin: jos särkikalakanta on laskussa, vähentyneen pohjan pöyhinnän seurauksena vesi alkaa vähitellen kirkastua. Tämän muutoksen pitäisi näkyä myös itse hoitokalastussaaliin rakenteessa särkikalojen osuuden laskuna.

Jos hoitokalastushankkeen aikana alkaa näyttää siltä, ettei järven tilassa ole tapahtunut muutosta, on selvitettävä, mistä tämä johtuu. Onko hoitokalastus toteutettu oikein? Onko saalistavoitteeseen päästy? Onko ulkoinen kuormitus yhä liian suurta hoitokalastuksen onnistumisen kannalta? Voisiko kunnostuksessa hyödyntää jotain muuta menetelmää hoitokalastuksen ohella? Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen vaatii ammattilaista. Jos tarvitset apua, ota yhteyttä asiantuntijoihimme (ks. yhteystiedot tämän tarinakartan lopussa).

Hoitokalastukseen liittyy myös paljon virheellistä tietoa. Ravintoverkkokunnostus on kokonaisuutena monimutkainen prosessi ja valittavasta menetelmästä riippumatta on aina ensin käännyttävä alan asiantuntijoiden puoleen. (Omat yhteystietomme ovat tämän tarinakartan lopussa.) Jokainen voi tehdä arvioita kalakannan laadusta ja sen kehittymisestä sekä järven tilasta itse, mutta viime kädessä luonnontieteissä päteviksi osoitetut standardoidut menetelmät ovat paras apuväline selvittämään, miten järven tai muun vesialueen tila pitkällä aikavälillä kehittyy.

Uusimaa on Suomen maakunnista tiheimmin asuttu. Tämä tarinakartta keskittyy läntisen Uudenmaan alueen järviin, dataa on kerätty myös muualta, mutta ei yhtä tarkasti. Yleisesti läntisellä Uudellamaalla on paljon maa- ja metsätaloutta, mikä näkyy vesistöjen tilassa. Jätevesien osuus kuormituksesta on sen sijaan pienentynyt parantuneen puhdistustehokkuuden ansiosta ja myös puhdistamojen määrää on vähennetty. Läntisen Uudenmaan alueella hoitokalastus on kunnostusmenetelmänä yleistynyt 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Hola Lake on kansainvälinen, yleishyödyllinen vesienhoidon kehittämis- ja yhteistyöhanke, jossa on mukana kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen tutkimusorganisaatio.

Urakoinnista on viime vuosina vastannut rysäkalastuksen osalta T:mi Ile’s Fisk (30-60 tonnia/v) ja nuottauksesta järvikalastus Turtiainen Ky (50-150 tonnia/v). Hoitokalastuksessa keskeinen tapahtuma on myös joka talviset pyydystalkoot, joissa rakennetaan vapaaehtoisten kalastajien voimin uusia pyydyksiä ja korjataan vanhoja.

Hoitokalastussaaliin käyttö: esimerkkejä herkullisista aterioista

Maikkalanselällä hoitokalastettiin vuosina 1999–2005. Tarkoituksena oli parantaa kalaston rakennetta, millä puolestaan uskottiin olevan positiivisia vaikutuksia vedenlaatuun. Lisäksi alueella tehtiin koekalastuksia vuonna 2002. Koekalastustulosten mukaan särkikalojen ja ahventen osuus kalakannasta on noin kaksi kolmasosaa. Yleisimmät lajit ovat lahna, pasuri, särki ja sulkava.

Hoitokalastusta Hiidenvedellä pidetään epäonnistuneena. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksissa tai kalakannan rakenteessa ei havaittu toivottuja muutoksia. Särkikalojen osuus pysyi suurena. Kuten Enäjärvellä, suuren ulkoisen kuormituksen epäillään vaikuttaneen merkittävästi epäonnistumiseen. Hiidenvedellä on havaittu myös suuria määriä sulkasääsken toukkia sekä Leptodora-petovesikirppuja. Sekä sulkasääsken toukat että petovesikirput saalistavat eläinplanktonia. Koska eläinplanktonia on vähemmän, tämän seurauksena kasviplanktoniin kohdistuva saalistuspaine pienenee ja leväkukinnat lisääntyvät. Myöskään laskettuun vähimmäissaalistavoitteeseen ei päästy, jonka olisi pitänyt olla kaksinkertainen saavutettuun (24 kg/ha) nähden.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää vesienhoitoa kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Mukana ovat sekä sisäinen että ulkoinen kuormitus, joiden aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan toimia sekä järvessä itsessään että sen valuma-alueella.

Käytettävissämme olleiden tietojen mukaan Länsi-Uudenmaan alueella hoitokalastuksen yhteissaalis vuosilta 1990-2019 on noin 2000 tonnia. Todellisuudessa luku on tätä suurempi, sillä läheskään kaikista järvistä ei ole raporttia saaliin koosta tai laadusta, vaikka hoitokalastusta olisikin niissä tehty.

Suomessa useat yritykset ovat olleet kiinnostuneita kasvattamaan särjen ja muiden särkikalojen osuutta ruoantuotannossa. Tällaisten tuotteiden käyttäminen mahdollistaa nopean ja helpon, mutta samalla ympäristöystävällisen aterian valmistamisen.

Sen lisäksi, että hoitokalastus on vaikuttanut järven tilaan positiivisesti, myös paikalliset yrittäjät ovat hyötyneet hoitokalastushankkeesta. Särjellä on alueella merkittävä kaupallinen arvo, minkä lisäksi myös kuoreen suosio näyttäisi olevan kasvussa.

Jos fosforipitoisuus järvessä ylittää pysyvästi arvon 50–100 μg/L (tämä riippuu järven tyypistä sekä muista tekijöistä), ulkoinen kuormitus on todennäköisesti suurta. Yksin hoitokalastuksella ei tässä tilanteessa oletettavasti ole mahdollista saavuttaa tavoiteltavaa hyötyä – myös ulkoista kuormitusta olisi rajoitettava.

Hoitokalastus on myös eri asia kuin koekalastus. Koekalastuksen tarkoituksena on kerätä tietoa kalaston rakenteesta, minkä avulla puolestaan on mahdollista muodostaa arvio vesistön kunnostustarpeesta. Varsinainen kunnostusmenetelmä valitaan myöhemmin – menetelmänä voi olla hoitokalastus tai jokin muu, tai myös näiden yhdistelmä.

Myöskään sosiaalisia tai yhteiskunnallisia tekijöitä ei voi jättää sivuuttamatta hoitokalastushanketta aloitettaessa. Erityisesti Itämeren sisälahdissa hankkeet ovat aiheuttaneet kiistaa ammattikalastajien sekä paikallisten vapaa-ajankalastajien ja vesialueen omistajien välillä. Ammattikalastajien mukaan hoitokalastuksella voidaan poistaa ravinteita tehokkaasti, mutta paikalliset asukkaat ja vapaa-ajankalastajat ovat kokeneet, että hoitokalastuksen seurauksena petokalakannat ovat romahtaneet ja tilanne muuttunut kestämättömäksi.

Jos päätös hoitokalastuksesta tehdään, tiedot vuosittaisen saaliin koosta ja rakenteesta lajeittain on listattava systemaattisesti ja huolellisesti muistiin. Tämä on tärkeää, sillä pitkän aikavälin tietojen avulla on mahdollista nähdä kalaston rakenteessa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia. Tiedoista näkee myös sen, onko laskennalliseen minimisaalistavoitteeseen päästy.

Hankkeen aikana&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;

Hoitokalastuksesta suurin osa tehtiin nuottaamalla. Rysiä ei käytetty, sillä mukaan ei saatu tarpeeksi vapaaehtoisia. Viiden vuoden aikana kokonaissaalis oli 108 tonnia ja minimitavoite 118 kg/ha pääsääntöisesti saavutettiin. Saalis koostui pääasiassa salakasta ja sulkavasta.

Jukka Ruuhijärvi: Vesijärven hoitokalastus

Särkikalojen syysnuottaus Lohjanjärven Maikkalanselällä vuonna 2002.Nouttauksella saadut petokalat palautettiin takaisin järveen. Kesto 5 min. Kuvaus Jarmo Vääriskoski.

Hoitokalastus syysnuottauksella

Lohjanjärvi on 93 neliökilometrin pinta-alallaan Uudenmaan maakunnan suurin järvi. Sen keskisyvyys on 12,7 metriä ja suurin syvyys 55 metriä. Järven virkistysarvo on huomattava, sen ranta-alueilla ja saarissa on noin 3000 vapaa-ajan asuntoa.

Monissa järvissä sisäisen kuormituksen ohella on kuitenkin haasteena myös ulkoinen kuormitus. Tämän vuoksi hoitokalastuksen on oltava jatkuvaa ja säännöllistä, jotta saavutetut hyödyt eivät menisi hukkaan. Tästä aiheesta kerrotaan lisää myöhemmin.

Hoitokalastuksella voidaan päästä hyviin tuloksiin, jos järven ulkoinen kuormitus on pientä. Vastaavasti, jos rehevöityneen järven ulkoista kuormitusta ei ole saatu kuriin, pitkälläkään aikavälillä hyviä tuloksia ei todennäköisesti saavuteta. Tilanne voi parantua hetkellisesti, mutta jos suuri ulkoinen kuormitus jatkuu, se yleensä palautuu nopeasti ennalleen.

Heparilla on järven tilan parantamiseksi käytetty useita erilaisia kunnostusmenetelmiä. Vaikka järvi on matala, happipitoisuudet pohjalla ovat olleet äärimmäisen alhaisia, mitä on pyritty korjaamaan hapettamalla järveä keinotekoisesti. 

Hepari on matala ja erittäin rehevöitynyt järvi Kirkkonummella. Järven pinta-ala on 0,6 neliökilometriä ja suurin syvyys 3,6 metriä. Vuonna 1992 Heparin ekologinen tila oli hälyttävän huono massiivisten leväkukintojen vuoksi. Fosforipitoisuus on sittemmin laskenut, mutta järven tila on edelleen luokiteltu huonoksi. Kuten Kaljärvellä, myös Heparilla maatalous ja haja-asutuksen jätevedet ovat aiheuttaneet merkittävän osan kuormituksesta.

Hoitokalastuksen tarkoituksena on lisätä petokalojen biomassan osuutta vesistössä. Tämä tehdään kalastamalla särkikaloja, jotka käyttävät ravintonaan eläinplanktonia ja pohjaeläimiä. Hoitokalastus on eräs useista menetelmistä, joiden avulla vesistöjä voidaan kunnostaa ja sanaan viitataan usein ravintoketjukunnostuksen, ravintoverkkokunnostuksen tai biomanipulaation synonyymina. Käytännössä nämä usein tarkoittavatkin samaa, mutta tarkasti ottaen hoitokalastuksella viitataan itse kalojen poistoon, ravintoverkkokunnostukseen voi liittyä itse hoitokalastuksen lisäksi muitakin menetelmiä kuten petokalojen istuttamista.

Vaikka Kaljärven ekologinen tila ei ole parantunut, hoitokalastuksen nähdään vaikuttaneen positiivisesti kalaston rakenteeseen. Tärkein lyhyen tähtäimen tavoite on vähentää maataloudesta ja asutuksesta syntyvää kuormitusta, mikä yhdistettynä hoitokalastukseen voi vaikuttaa Kaljärven tilaan suotuisasti pitkällä aikavälillä.

Särkikalat sekä ahven ja kiiski keräävät myös itseensä huomattavan määrän fosforia (0,7 - 0,8 % tuorepainosta), josta merkittävä osa saadaan poistettua järvestä kalastamalla näitä lajeja. Tällä voi olla vaikutusta koko vesistön ravinnekiertoon.

Hoitokalastussaaliina tullutta särkeä ja muita särkikaloja voi käyttää herkullisten aterioiden valmistukseen. Erilaisia reseptejä ja ruokalajeja on useita riippuen saaliin koosta ja saaliiksi saaduista kalalajeista ja esittelemme tässä niistä muutamia suosikkejamme inspiraation lähteeksi. Mukana on sekä ruokaohjeita että esimerkkejä ruokakaupoista saatavista jalostetuista elintarvikkeista.

Oheisessa kartassa on kuvattuna suomalaisten järvien ekologinen tila (lähde: SYKE). Useat sellaiset järvet, joiden ekologinen tila on luokiteltu joko tyydyttäväksi (kartalla keltainen), välttäväksi (kartalla oranssi) tai huonoksi (kartalla punainen), voisivat hyötyä hoitokalastuksesta, sillä rehevöityneiden järvien kalasto on yleensä särkikalavaltainen, ja kaloja on muutenkin runsaasti. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, sillä menetelmän soveltuvuus riippuu myös useista muista tekijöistä.

Kartan pisteitä klikkaamalla pääset lukemaan reseptejä sekä katsomaan kuvia ruoka-annoksista. Tervetuloa makumatkalle!

Lue lisää <a href="https://www.vesijarvi.fi/hankkeet/holalake/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">täältä</a>.

Vuosina 1992-2007 hoitokalastusta tehtiin pääasiassa troolaamalla, mikä sai myös kritiikkiä, sillä mukana nousi merkittävä määrä ei-toivottujakin kalalajeja.

Hoitokalastusta paunetilla Askolan Takajärvellä vuonna 1992. Kuvaus ja editointi Jarmo Vääriskoski.

Hoitokalastus paunetilla

Minimisaalistavoitteen saavuttamisesta huolimatta Maikkalanselän hoitokalastusta ei pidetä kokonaisvaikutuksen kannalta tyydyttävänä. Fosfori- ja a-klorofyllipitoisuudet eivät laskeneet, kasviplanktonin määrä pysyi siten samana kuin sen määrä oli ennen hoitokalastuksen aloittamista. Kuten usean muun järven kohdalla, ulkoinen kuormitus on todennäköisesti vaikuttanut järven tilaan negatiivisesti. On myös mahdollista, että hoitokalastuksen vaikutukset näkyivät Maikkalanselästä alajuoksulle päin muualla Lohjanjärven alueella, mutta näitä mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan ole mahdollista todentaa.

Hoitokalastus on iso osa päivittäistä toimintaamme. Lahden Seudun Ympäristöpalvelut teettää hoitokalastukset Vesijärvellä ja hoitokalastuksen avulla on saatu hyviä tuloksia. Petokalojen vapauttaminen hoitokalastuspyydyksistä on tässä tärkeässä roolissa. Vanhat pyydystalkoo- ja hoitokalastusperinteet on elvytetty onnistuneen ja kaikkien hyväksymän kalavesein hoidon avulla, ja hoitokalastuksen kautta on syntynyt luonteva linkki kaupungin ja maaseudun välille.

Hoitokalastus Vesijärvellä

Enäjärvellä on paikallinen suojeluyhdistys, Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys LASY ry, jonka alueeseen kuuluvat myös Poikkipuoliainen, Tervalampi ja Huhmari. Yhdistyksen jäsenet tekevät vapaaehtoistyötä järven hyväksi. Vuoteen 2019 saakka Enäjärvellä toimi Enäjärven suojeluyhdistys VESY ry, ja kolmella muulla järvellä PoTeHu ry. Yhdistykset ovat olleet aktiivisia nimenomaan hoitokalastuksen toteuttamisessa ja hankkiessaan resursseja tähän toimintaan. Itse hoitokalastus on ostettu palveluna alueella hoitokalastusta tekeviltä yrittäjiltä sekä vapaaehtoistyönä. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää kalastusyrittäjiä, jotta tarvittava määrä hoitokalastusta pystytään toteuttamaan Enäjärvessä ja alueen muilla järvillä.

Hoitokalastus Kirkkonummen Kaljärvessä aloitettiin vuonna 1998. Järvi on matala ja sen suurin syvyys on 3,5 m.

SYKE ja Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry

Tällä hetkellä Enäjärvi kuuluu myös <a href="https://www.siuntionjoki.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Siuntionjoki 2030 -kunnostushankkeeseen</a>, jota <a href="https://www.luvy.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">LUVY</a> koordinoi. Hankkeessa laaditaan päivitetty Enäjärven kunnostussuunnitelman vuoden 2020 aikana. Seuraa Enäjärven tapahtumia myös <a href="https://www.facebook.com/LasyRy/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Siuntionjoen latvajärvien Facebook</a>-sivuilla sekä LUVYn ylläpitämillä <a href="https://www.vesientila.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Vesientila</a> -sivuilla!

Apetitin järvikalapihvien raaka-aineesta 95 prosenttia tulee Säkylän Pyhäjärvestä. Tästä on kyse Pyhäjärvellä kehitetty kaupallisen hoitokalastuksen malli on uutta vesiensuojelussa. Säkylän Pyhäjärvestä kalastetaan särkeä kalapihvien raaka-aineeksi. Kalansaaliin mukana poistuu ravinteita ja järven ravintoketju pysyy kunnossa. Pyhäjärvellä on noin 20 ammattikalastajaa.. Säkylän Pyhäjärvellä on onnistuttu tekemään hoitokalastuksesta taloudellisesti kannattavaa.

Järvikalasta tuli herkkutuote - Säkylässä kehitetty hoitokalastuksen malli halutaan valtakunnalliseksi

Vuodesta 1987 jatkuneella hoitokalastuksella Vesijärvestä on poistettu laskennallisesti noin 34,4 tonnia fosforia. Ennen tehokalastusta särjen todettiin olleen merkittävä ravinteiden kierrättäjä Vesijärvessä. Kalastolla on todettu olevan keskeinen rooli myös Vesijärven ravintoverkossa. Etenkin kuoreen viimeaikaiset suuret kannanvaihtelut ovat heijastuneet suoraan eläinplanktonin suurimpiin laiduntajiin.

Lisätietoja Hiidenveden tilanteesta ja kunnostuksista löytyy LUVYn koordinoiman <a href="https://www.hiidenvesi.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Hiidenveden kunnostus -hankkeen</a> sivuilta. sekä LUVYn ylläpitämiltä <a href="https://www.vesientila.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Vesientila</a> -sivuilta.

Tavallisimmin hoitokalastussaalis on viety kompostoitavaksi, eläinten rehuksi tai maanparannusaineeksi. Elintarvikekäyttö on ollut viime aikoina kasvussa, ja hoitokalastussaaliin käyttö elintarvikkeena onkin ympäristöteko.

The restoration of severely polluted Lake Vesijärvi is a globally interesting success story. Thanks to decades of successful biomanipulation and management fishing, Lahti-people can now swim in clear water.

The story of how Lake Vesijärvi was restored

Ennen hoitokalastushankkeen aloittamista on saatava tietoa järven tilasta, kuormituksesta ja kalakannasta. Tässä käytetään apuna standardoituja koekalastusmenetelmiä.

Alla olevassa kuvassa on nähtävillä Finjasjön fosforipitoisuuksien muutokset ennen hoitokalastusta ja sen jälkeen. Vasemmassa reunassa on fosforipitoisuudet ennen hoitokalastusta vuosina 1988-1992 ja oikeassa hoitokalastuksen aloittamisen jälkeinen tilanne vuosina 2012-2018. Pitoisuudet ovat pienentyneet noin 75%. Lähde: Johan Forssblad, Regito AB.

Lisätietoja Lohjanjärvestä löytyy LUVYn ylläpitämiltä <a href="https://www.vesientila.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Vesientila -sivuilta</a>.

Hoitokalastuksen aloittamisen jälkeen Enäjärvellä on tehty paljon kalastoon sekä järven ekologiseen tilaan liittyvää tutkimusta, tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa kasvi- ja eläinplanktonyhteisöt sekä vesikasvit. Tulosten perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei järven tilaa ole saatu hoitokalastuksella merkittävästi parannettua. Yhtenä tekijänä pidetään järven aikaisempaa suurta ulkoista ravinnekuormitusta, joka vaikuttaa edelleen. Myös suuresta kokonaissaaliista huolimatta saaliin koko on jäänyt minimitavoitteesta. Matemaattisen mallin mukaan järveltä olisi poistettava kalaa lähes 150 kilogrammaa hehtaaria kohden vuodessa, nykyinen saalis on vain murto-osa siitä, 18 kg/ha. Hoitokalastukseen suunnattuja resursseja tarvitaan siis lisää.

Hoitokalastus Finjasjöllä aloitettiin vuonna 1992. Vuosina 1992-1994 järvestä poistettiin 430 tonnia kalaa, mikä näkyi merkittävänä vedenlaadun paranemisena: fosforin ja typen pitoisuudet laskivat ja näkösyvyys kasvoi. Edelleen järvessä on silloin tällöin sinileväkukintoja, mutta ero aikaisempaan on huomattava.

hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin #kunnostajatkoolla #ravinteetkiertoon #kärkihanke #raki2 #katsevesistöihin

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin

Kartalla järven kohdalla olevan pisteen väri kertoo, onko hoitokalastusta kyseisessä järvessä tehty. Vihreillä merkityissä järvissä hoitokalastusta on tehty, mustilla merkityissä ei. Kysymysmerkillä merkittyjen järvien tilanteesta meillä ei ole tietoa, ja otamme sitä vastaan mielellämme (ks. yhteystietomme tarinakartan lopusta).

Kokonaissaaliista 72 prosenttia oli särkikaloja ja 19 prosenttia kuoretta. Ahvenkalojen osuus oli 9 prosenttia. Yksittäisestä lajeista painon perusteella yleisimmät olivat särki ja salakka.

Hoitokalastus Hiidenvedellä sai alkunsa paikallisten asukkaiden aloitteesta. Sen avulla haluttiin pysäyttää järven rehevöityminen. Kalakannan selvittämiseksi järvessä tehtiin koekalastuksia kaikuluotauksin ja nuottauksin vuosina 1994–1995, ja myös hoitokalastus aloitettiin vuonna 1995. Tehopyyntivaihe kesti vuoteen 1998 ja ylläpitovaiheeseen siirryttiin vuonna 1999. Ylläpitovaihetta jatkettiin vuoteen 2004 saakka, minkä lisäksi Hiidenvedellä tehtiin myös säännöllisiä koekalastuksia vuosina 1997–2010, joiden perusteella oli mahdollista selvittää mahdollisia muutoksia kalakannassa. 

Hola Lake - Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen (engl. Holistic Approach in Lake Restoration)

Järven tila sekä siihen vaikuttavat tekijät on arvioitava ennen mahdollisen hoitokalastuksen aloittamista. Kalakannan rakenne on arvioitava esimerkiksi koekalastuksin, minkä lisäksi kokonaisfosforin ja a-klorofyllin pitoisuudet (μg/L) sekä näiden suhde on selvitettävä. Fosfori (kemiallinen merkki P) on elintärkeä ravinne monille organismeille, mutta jos pitoisuus ylittää määrätyn tason, leväkukintojen määrä saattaa kasvaa merkittävästi. A-klorofyllipitoisuus puolestaan kertoo itse leväkukintojen määrästä ja a-klorofyllin ja fosforin suhde antaa viitettä järven kalakannan rakenteesta; mitä korkeampi suhdeluku on, sitä enemmän vesistössä on särkikaloja, joita olisi poistettava.

﻿Vinkki: Klikkaamalla kartan pisteitä näet lisätietoja järvestä.

Yleisin Enäjärvellä käytetty menetelmä on aiemmin ollut nuottaus, joka on osoittautunut toimivaksi. Myös rysiä ja paunetteja on käytetty lahnan, särjen ja salakan pyynnissä apukeinoina vaihtelevin tuloksin. Viime vuosina painotus on ollut rysäpyynnissä.

Paikalliset Sjökullan ja Kylmälän osakaskunnat ovat olleet aktiivisia järven kunnostustyössä jo vuosikymmeniä. Hepari on nyt myös osa <a href="https://www.siuntionjoki.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Siuntionjoki 2030 -hanketta</a>, jota LUVY koordinoi. Heparin ja sen naapurijärven, Petäjärven, kunnostussuunnitelmat julkaistaan alkuvuonna 2020. LUVYn ylläpitämillä <a href="https://www.vesientila.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Vesientila -sivuilla</a> on lisätietoja järvestä.

Ohessa John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeessa syntyneen tuotteen, Pirkka-Saaristolaiskalapihvien mainosvideo esimerkkinä.

Vesijärvi sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Hoitokalastus Vesijärvellä aloitettiin vuonna 1989 mittavalla tehopyynnillä, joka kesti vuoteen 1993. Enonselältä poistettiin troolaamalla tuhat tonnia kalaa, enimmäkseen kuoretta ja särkeä. Tehopyynti paransi järven tilaa huomattavasti ja tämän jälkeen järveä on hoitokalastettu vuosittain saavutetun tilanteen ylläpitämiseksi. 

Jos hoitokalastuksen tarve on pystytty osoittamaan koekalastuksin, oikein toteutettuna siitä on pitkällä aikavälillä hyötyä sekä itse vesistölle että sen käyttäjille. Suunnittelun sekä varsinaisen toteutustavan merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Jos hoitokalastussaaliin koko ja laatu kalalajeittain on systemaattisesti raportoitu, on mahdollista nähdä, miten nämä ovat ajan saatossa muuttuneet sekä millaisia muutoksia ravintoverkossa on mahdollisesti tapahtunut. Näiden tietojen perusteella on myös mahdollista tehdä ennusteita siitä, minä vuodenaikana kyseisessä järvessä hoitokalastusta olisi ensisijaisesti syytä tehdä.

Finjasjön on ravinnerikas järvi lähellä Hässleholmia Pohjois-Skånessa. Järven pintaa laskettiin 1800-luvulla kolme metriä, jolloin järven tilavuuskin pieneni merkittävästi. Järveen alettiin johtaa puhdistamattomia jätevesiä 1920-luvulta alkaen, ja 1940-luvulla alkoivat leväkukinnat. Tämän jälkeen jäteveden puhdistus on kehittynyt huomattavasti ja ravinteiden pääsy järveen on vähentynyt. Järven kunnostustoimet ovat sisältäneet muun muassa pohjasedimenttien ruoppaamisen, joka sittemmin osoittautui kalliiksi mutta toimimattomaksi kunnostusmenetelmäksi.

Alla olevalla videolla on kerrottu tarkemmin siitä, miten Vesijärven tilaa on parannettu. Video on englanninkielinen.

Soveltuuko hoitokalastus kaikkiin järviin?

Särkireseptejä osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesistokunnostusverkosto/Tapahtumat/Ruokaa_sarjesta

Mitä hoitokalastus on?

Lisää tietoa hoitokalastuksen menetelmistä ja parhaista käytännöistä löydät esimerkiksi näiden linkkien takaa:

<li>Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö: <a href="https://www.vesijarvi.fi/hoitotoimet-ja-seuranta/hoitotoimet/hoitokalastus/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.vesijarvi.fi/hoitotoimet-ja-seuranta/hoitotoimet/hoitokalastus/</a><li>Pyhäjärvi-instituutti: <a href="http://www.pyhajarvensuojelu.net/default4.asp?active_page_id=163" target="_blank">http://www.pyhajarvensuojelu.net/default4.asp?active_page_id=163</a></li><li>Nostetta Särkikaloista seminaarin materiaalit: <a href="https://www.xamk.fi/tapahtumat/nostetta-sarkikaloista/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.xamk.fi/tapahtumat/nostetta-sarkikaloista/</a></li><li>John Nurmisen Säätiön Lähikalahanke: <a href="https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/lahikalahanke/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://johnnurmisensaatio.fi/hankkeet/lahikalahanke/</a></li><li>Kari Kinnunen: <a href="https://www.hoitokalastus.com" target="_blank" rel="noopener noreferrer">www.hoitokalastus.com</a></li><li>Jomiset Oy: <a href="http://www.jomiset.fi/94492858" target="_blank" rel="noopener noreferrer">http://www.jomiset.fi/94492858</a></li><li>Pyydyksistä: <a href="https://www.kivikangas.fi/rysat" target="_blank" rel="noopener noreferrer">https://www.kivikangas.fi/rysat</a></li></li>

Kuten aiemmin todettiin, kalastolla on suuri merkitys järvien ravinnekierrossa. Säkylän Pyhäjärvessä hoitokalastuksella on pystytty vähentämään ravinnekuormitusta merkittävästi. 

Alla on lisäksi kaksi videolinkkiä, ylemmässä on tietoa hoitokalastuksesta ja alemmassa erinomainen Maa- ja kotitalousnaisten tekemä video särkikalojen perkaamisesta ja fileoinnista.

<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuotta" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Nuottaus</a> on hoitokalastuksessa yleisesti käytetty menetelmä. Yleensä nuottaukset tehdään joko syys- tai talviaikaan kun kalat ovat parveutuneet. Keväisin puolestaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Rys%C3%A4#/media/Tiedosto:Fuiken.jpg" target="_blank" rel="noopener noreferrer">rysäpyynti</a> on toisinaan osoittautunut nuottausta tehokkaammaksi. Tietyissä olosuhteissa myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Katiska" target="_blank" rel="noopener noreferrer">katiskoilla</a> on saatu hyviä tuloksia, ja ne soveltuvatkin ns. jokamiehen hoitokalastukseen. Kaloja voidaan poistaa myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Troolaus" target="_blank" rel="noopener noreferrer">troolaamalla</a>, jos ne ovat kerääntyneet ylemmän ja alemman vesikerroksen väliseen harppauskerrokseen. Edellä mainittujen lisäksi voidaan käyttää myös paunettia eli avorysää (ks. video alla). Paunetin erottaa tavallisesta rysästä sen avoin peräosa, jonne myös massaltaan suuri kalansaalis mahtuu vahingoittumattomana.

Hoitokalastusta tehdään läpi vuoden katiskoilla (ks. kuva Menetelmät-osiossa) painottuen maaliskuuhun. Keväällä ja alkukesällä kalastetaan rysillä. Nuottapyynti tapahtuu enimmäkseen loppusyksyllä ja talvella, tosin talvipyynti on ollut viime vuosina vähentynyt. Troolausta käytettiin menetelmänä lähinnä tehopyyntivaiheessa. Hoitokalastus kohdistuu etupäässä särkeen ja lahnaan, joskin myös pasureita, salakkaa, kuoretta ja pientä ahventa päätyy saaliiksi. Suurimmat hehtaarisaaliit on saatu Enonselältä, Paimelanlahdelta ja Laitialanselältä muiden alueiden pyynnin ollessa vähäisempää. Kajaanselällä hoitokalastusta ei viime vuosina ole juuri tehty.

Hiidenvesi on Lohjanjärven jälkeen Uudenmaan maakunnan suurin järvi. Sen pinta-ala on 30 neliökilometriä, ja valuma-alueen koko puolestaan 935 neliökilometriä. Hiidenvesi koostuu neljästä erillisestä selästä, Kirkkojärvestä, Mustionselästä, Nummelanselästä sekä Kiihtelyksenselästä. Nämä poikkeavat olosuhteiltaan ja vedenlaadultaan huomattavasti toisistaan. Kiihtelyksenselällä on syvänteitä, ja tällä alueella on myös Hiidenveden syvin kohta, 33 m. Muilta osin järvi on varsin matala (ks. kartta yllä).

Pirkka saaristolaiskalapihvi - särkikalat käyttöön, ravinteet kiertoon

Kaljärvi kuuluu <a href="https://www.luvy.fi/hankkeet/veve/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Veikkolan vesistöt -hankkeeseen</a>, jota LUVY koordinoi. Lue Kaljärvestä myös LUVYn ylläpitämältä Vesientila -sivustolta ja seuraa paikallisen vesiensuojeluyhdistyksen <a href="https://www.facebook.com/VeikkolanKirves/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Kirveksen toimintaa Facebookissa</a>.

Myös Karhujärvi kuuluu <a href="https://www.siuntionjoki.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Siuntionjoki 2030 -hankkeeseen</a>, jota LUVY koordinoi. Karhujärven kunnostussuunnitelma laaditaan hankkeessa vuoden 2020 aikana. Tutustu Karhujärveen myös LUVYn <a href="https://www.vesientila.fi" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Vesientila</a> -sivuilla. <a href="http://84.230.5.146/karhujarvi/index.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Karhujärven suojeluyhdistys </a>on pitkään tehnyt työtä Karhujärven tilan parantamiseksi.

Hoitokalastus Enäjärvellä aloitettiin vuonna 1993 särkikalojen tehopyynnillä, tavoitteena oli sisäisen kuormituksen vähentäminen. Tehopyynti jatkui vuoteen 1997, minkä jälkeen siirryttiin ylläpitovaiheeseen.

Vesijärvi on edelleen rehevä järvi, jossa myös kalantuotanto on runsasta. Hoitokalastuksilla pyritään estämään särkikalojen runsastuminen, jolloin saadaan vähennettyä järven sisäistä kuormitusta, tuettua arvokalakantojen tuottavuutta sekä poistettua ravinteita kustannustehokkaasti.&nbsp;

<li>Enäjärvi (Vihti)<li>Hiidenvesi (Vihti ja Lohja)</li><li>Karhujärvi (Siuntio)</li><li>Kaljärvi (Kirkkonummi)</li><li>Hepari (Kirkkonummi)</li><li>Lohjanjärvi (Lohja)</li><li>Vesijärvi (Lahti)</li><li>Säkylän Pyhäjärvi (Säkylä, Eura, Pöytyä)</li><li>Finjasjön (Hässleholm, Ruotsi)</li></li>

Tämä tarinakartta vie sinut virtuaalimatkalle Länsi-Uudenmaan järville ja muuallekin. 

start

Kuva oik.: Hoitokalastusta Poikkipuoliaisella 2019. Miska Etolen ja Esa Suoanttila. Kuva: Juha Uusitalo.

Karhujärvi kärsii rehevöitymisen aiheuttamista leväkukinnoista sekä alhaisista happipitoisuuksista ja sen ekologinen tila on luokiteltu välttäväksi. Kuten rehevöityneissä järvissä yleensä, kalakanta on särkikalapainotteinen. 

Esimerkki 8: Säkylän Pyhäjärvi (Säkylä, Eura, Pöytyä)

Lohjanjärven pinta-alasta nykyään yli 50 prosenttia on hyvässä ekologisessa tilassa. Hoitokalastusta Lohjanjärvellä on tehty ainoastaan järven koillisosassa sijaitsevalla, muusta järvestä varsin erillisellä Maikkalanselän alueella (ks. kartta). Maikkalanselän tila puolestaan luokiteltiin 1990-luvulla välttäväksi, minkä jälkeen alueelle tehtiin kunnostussuunnitelma.

Pyyntimenetelminä Hiidenvedellä käytettiin pääasiallisesti nuottausta ja rysiä. Troolausta kokeiltiin vuonna 1999.

Hoitokalastusta on mahdollista tehdä käytännössä kaikkina vuodenaikoina. Nuottaaminen on mahdollista myös talvella. Myös ruokakalaksi saalis soveltuu parhaiten talvisin, sillä kylminä kuukausina sen laatu on korkeimmillaan.

Alla artikkeli, kuinka särjestä tuli suosittu ruokakala Säkylän Pyhäjärven alueella:

Karhujärvi on Siuntion kunnan alueella sijaitseva matala järvi. Sen pinta-ala on 1,88 neliökilometriä ja keskisyvyys 2,15 metriä. Järven vedenpintaa on laskettu läheisten peltojen viljelyolosuhteiden parantamiseksi. Karhujärven virkistysarvo on suuri ja sen ympäristössä on sekä pysyvää että vapaa-ajan asutusta. Järveen kohdistuu suurta hajakuormitusta maa- ja karjataloudesta. Lisäksi Nummelan taajaman jätevedet ohjataan Karhujärveen laskevaan Risubackajokeen.