Valtatien 20 parantaminen välillä Korvenkylä-Kiiminki, Oulu

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman esittely

Alkusanat

Tämä kooste ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta koskee valtatien 20 välin Korvenkylä–Kiiminki kehittämisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arvioitavat vaihtoehdot pohjautuvat kaavoihin sekä aiempiin suunnitteluvaiheisiin. Vaihtoehtojen teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja tarkennetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Voit tarkastella ympäristökohteita ja hankevaihtoehtoja kartoista ja lisätietoa saat klikkaamalla karttatasoja. Karttoja on mahdollista myös lähentää ja loitontaa. Voit antaa palautetta karttapalautejärjestelmän kautta, jonka osoitteen löydät sivun lopusta.

Suunnittelualue alkaa lounaassa Korvenkylästä ja päättyy koillisessa Kiiminkiin. Hanke pohjautuu vuonna 1992 valmistuneeseen yleissuunnitelmaan, jossa tielinjaus on esitetty nelikaistaisena eritasoliittymin varustettuna valtatienä osittain uuteen maastokäytävään parannettuna, sekä vuonna 2019 valmistuneeseen kehittämisselvitykseen, jossa on esitetty valtatien 20 parantaminen Korvenkylän ja Kiimingin välillä nykyiselle paikalleen.

Vaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointi tehdään arviointiohjelman, saadun palautteen ja YVA-ohjelmasta saadun yhteysviranomaisen lausunnon perusteella ja tuloksista laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Sen jälkeen, kun yhteysviranomainen on antanut YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, Väylävirasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus valitsevat ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset huomioiden toteuttavan vaihtoehdon. Valitusta vaihtoehdosta tehdään yleissuunnitelma.

Hankkeesta vastaa  Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue , jossa projektipäällikkönä on Marjo Paavola. YVA-menettelyn yhteysviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. YVA-konsulttina toimii Sitowise.


YVA-menettely

Mikä on YVA-menettely?

Jos et ole aiemmin tutustunut YVA-menettelyyn, tämä ympäristöministeriön video on hyvä johdatus sen ideaan ja tarkoitukseen.

Mikä on ympäristövaikutusten arviointi YVA?

Ympäristövaikutusten arviointimenettely perustuu YVA-lakiin ja YVA-asetukseen. Sitä sovelletaan hankkeisiin, joilla on todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia, kuten tieliikennehankkeisiin. YVA-menettely toteutetaan useimmiten tien yleissuunnitteluvaiheessa. YVA-lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia muun muassa lisäämällä tietoa hankkeesta, suunnittelualueen nykytilanteesta, eri osapuolten näkemyksistä ja hankkeen aiheuttamista vaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi sisältää eri vaihtoehtojen vertailun, minkä avulla pyritään löytämään hankkeelle toteuttamiskelpoinen ratkaisu, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristöarvoille, asutukselle ja ihmisten hyvinvoinnille. YVA-menettelyn avulla voidaan parantaa suunnittelun laatua ja etsiä ratkaisua, joka täyttää parhaiten hankkeelle asetut tavoitteet.

YVA-menettely koostuu kahdesta päävaiheesta, YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta. YVA-ohjelmassa esitetään hankkeen perustiedot, tutkittavat vaihtoehdot, kuvaus ympäristön nykytilasta sekä arvioinnissa käytettävät menetelmät. Ohjelmaan kuuluu myös suunnitelma tiedottamisesta, palautteen antamisesta ja hankkeen aikataulusta. YVA-selostuksessa kootaan varsinaiset ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja johtopäätökset. Selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista.

YVA-selostusvaiheen päätteeksi yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta perustellun päätelmän, jolla tarkoitetaan yhteysviranomaisen tekemää perusteltua johtopäätöstä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Se tehdään arviointiselostuksen sisällön, siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen sekä yhteysviranomaisen oman tarkastelun pohjalta (YVA-lain 2 §). Perusteltuun päätelmään liittyy arvioinnin sisällön riittävyyden ja laadun todentaminen. Kun arviointiselostus on valmis ja siitä on saatu perusteltu päätelmä, Väylävirasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue valitsevat jatkosuunnitteluun perusratkaisun YVA-menettelyn vaihtoehdoista.

YVA-ohjelma ja YVA-selostus osana YVA-menettelyä

Roolit hankkeessa ja YVA-menettelyssä

Hankkeesta vastaava on toiminnanharjoittaja tai se, joka muuten on lain mukaan vastuullinen tarkoitetun hankkeen toteuttamisesta. Pohjois-Pohjanmaan alueella tienpidosta vastaavana viranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri- vastuualue, joka on tässä hankkeessa hankkeesta vastaava. ELY-keskuksessa hankkeen projektipäällikkönä toimii Marjo Paavola. Konsulttina on Sitowise, jossa projektipäällikkönä on Matti Romppanen ja YVA-vastaavana Sanna Vaalgamaa.

Yhteysviranomainen huolehtii siitä, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely järjestetään. Yhteysviranomainen antaa lausunnon ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, tarkistaa ympäristövaikutusten arviointiselostuksen riittävyyden ja laadun sekä laatii perustellun päätelmänsä hankkeen merkittävistä ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomaisena tässä hankkeessa toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue YVA-lain 10 §:n mukaisesti ympäristöministeriön määräämänä (VN/10363/201).

Muihin viranomaisosapuoliin kuuluvat hankkeen suunnittelua varten perustettuun hankeryhmään kuuluvat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Väylävirasto. Hankeryhmän roolina on tuoda oma asiantuntemuksensa arvioitavien vaihtoehtojen tarkentamiseen ja vaikutusten arviointiin. Hankeryhmään kuuluvat edellä mainitut sekä konsultit Sitowise ja WSP.

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Valtatie 20 on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeä itä-länsisuuntainen päätieyhteys. Osuus kuuluu myös erikoiskuljetusten tavoiteverkkoon (SEKV). Suunnittelualueena on 12 kilometrin tieosuus välillä Korvenkylä– Kiiminki. Tieosuuden suurimpia ongelmia ovat ruuhkautuminen erityisesti aamuisin ja iltapäivisin sekä liikenneturvallisuustilanne. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan voimakkaasti, mikä odotettavasti lisää ruuhkia ja liikenneonnettomuuksien määrää entisestään, mikäli valtatietä ei paranneta. Hankkeen merkittävimmät tavoitteet ovat liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden ja matka-aikojen ennustettavuuden parantaminen, ympäristölle aiheutuvien haittojen minimoiminen (mm. liikenteen hiilidioksidi- ja hiukkaspäästöt sekä meluhaitat) sekä maankäytön kehittämisen mahdollistaminen.

Vaihtoehdot

Vertailutilanne (VE0)

Arvioitavien vaihtoehtojen 0+, 1, 2 ja 3 vaikutuksia vertaillaan tilanteeseen, jossa valtatielle ei kohdisteta mitään parantamistoimenpiteitä, mutta liikennemäärä on kasvanut vuoteen 2050 mennessä arvioitavien vaihtoehtojen tavoin.

Vaihtoehto 0+ (VE0+)

Vaihtoehdossa mitään seuraavana kuvattavista vaihtoehdoista 1–3 ei toteuteta. Sen sijaan tielle tehdään pieniä liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta parantavia sekä meluhaittoja vähentäviä toimenpiteitä. Tarkasteltavat toimenpiteet valitaan YVA-selostuksen laatimisen alkaessa. Vaihtoehdossa 0+ toimenpiteet voivat kohdistua esimerkiksi seuraaviin asioihin:

  • Liittymäjärjestelyt (saarekkeet, liikennevalot, katkaisut)
  • Jalankulku- ja pyöräily-yhteydet mukaan lukien alikulut
  • Liikenteenohjaus (liikennemerkit, tiemerkinnät kuten täristävä keskiviiva)
  • Pysäkkien sijainti tai tarpeellisuus
  • Pysäkkijärjestelyt (mitoitus, varusteet, pysäkkiyhteydet, esteettömyys)
  • Melusuojaus

Vaihtoehto 1 (VE1)

Vaihtoehdossa 1 valtatie 20 parannetaan Korvenkylän ja Kiimingin välillä nykyiselle paikalleen. Ylikiimingintien (mt 833) liittymä parannetaan eritasoliittymänä ja muut säilytettävät liittymät tasoliittyminä. Nopeusrajoitus on liikennevalo-ohjattujen liittymien kohdalla 60 km/h ja muualla 80 km/h. Uusi rinnakkainen tieyhteys toteutetaan yleiskaavan mukaiselle paikalle valtatie alittaen Jäälinjärven pohjoispäästä Kiimingin katuverkkoon.

Vaihtoehto 2 (VE2)

Vaihtoehdossa 2 valtatie 20 parannetaan Korvenkylän ja Jäälinjärven välillä uuteen maastokäytävään ja Jäälinjärveltä Kiiminkiin nykyiselle paikalleen. Ylikiimingintien (mt 833) liittymä parannetaan eritasoliittymänä ja muut säilytettävät tai uudet liittymät tasoliittyminä. Nopeusrajoitus on liikennevalo-ohjattujen liittymien kohdalla 60 km/h ja muualla 80 km/h. Ylikiimingintien (mt 833) eritasoliittymästä Jäälinjärven pohjoispäähän nykyinen valtatie muutetaan erityisesti paikallista liikennettä palvelevaksi rinnakkaistieksi, joka jatketaan rakennettavalla uudella yhteydellä yleiskaavan mukaisella paikalla valtatie alittaen Kiimingin katuverkkoon. Rinnakkaistie toteutetaan asemakaava-alueella katuna ja muualla maantienä.

Vaihtoehto 3 (VE3)

Vaihtoehdossa 3 valtatie 20 parannetaan vaihtoehdon 2 tavoin Korvenkylän ja Jäälinjärven välillä uuteen maastokäytävään ja Jäälinjärveltä Kiiminkiin nykyiselle paikalleen. Vaihtoehdoista 1 ja 2 poiketen valtatiellä ei sallita tasoliittymiä ja kaikki liittymät toteutetaan eritasoliittyminä. Nopeusrajoitus on keskeisellä hankealueella 100 km/h. Nopeusrajoitus sovitetaan molemmissa päissä suunnittelualuetta valtatien nykyiseen nopeusrajoitukseen. Ylikiimingintien (mt 833) eritasoliittymästä Jäälinjärven pohjoispäähän nykyinen valtatie muutetaan vaihtoehdon 2 tavoin rinnakkaistieksi, joka jatketaan rakennettavalla uudella yhteydellä yleiskaavan mukaisella paikalla valtatie alittaen Kiimingin katuverkkoon. Rinnakkaistie toteutetaan asemakaava-alueella katuna ja muualla maantienä.

Vaihtoehdot (1, 2 ja 3)

Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 on edellä kuvatun lisäksi yhteisiä ominaisuuksia, jotka esitellään seuraavaksi. Vaihtoehdoissa 1, 2, ja 3 valtatie muutetaan suunnittelualueella nelikaistaiseksi ja vastakkaiset ajosuunnat erotetaan toisistaan keskikaiteella. Valtatie valaistaan. Riista-aidat toteutetaan tarvittaviin kohtiin. Ylikiimingintien (mt 833) liittymä parannetaan eritasoliittymänä. Osa nykyisistä tasoliittymistä katkaistaan, minkä johdosta toteutetaan korvaavat yhteydet sekä muut tarvittavat maantie-, katu ja yksityistiejärjestelyitä.

Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 kehitetään sujuva valtatien suuntainen yhteys jalankululle ja pyöräilylle ja niiden risteäminen valtatien kanssa toteutetaan aina eritasossa. Valtatiellä kielletään jalankulku ja pyöräily. Mopojen kulkureitit määritellään vaihtoehdoittain suunnittelun edetessä huomioiden mm. kulkutarpeet, valtatien nopeusrajoitus, rinnakkainen tiestö sekä jalankulun ja pyöräilyn järjestelyt. Hitaan liikenteen kulkureitit määritellään vaihtoehdoittain huomioiden mm. kulkutarpeet, valtatien tekniset ominaisuudet sekä rinnakkainen tiestö.

Vaihtoehdoissa 1, 2 ja 3 parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Ympäristöhaittoja torjutaan (mm. tarvittava meluntorjunta ja pohjavesisuojaus). Jäälin ja Kiimingin välillä olevien nykyisten pysäköintialueiden tarve arvioidaan ja tarvittaessa esitetään periaatteet niiden liittymäjärjestelyjen kehittämisestä.

Nykytila

Tässä osiossa esitellään ympäristön nykytilaa teemoittain. Nykytilan kuvaus toimii pohjana vaikutusten arvioinnille.

Liikenne

Valtatie 20 on valtakunnallisesti tärkeä päätie, joka johtaa Oulusta Kuusamoon ja raja-asemalle. Seututeistä Ylikiimingintie (mt 833) ja Kiiminkijoentie (mt 848) ovat merkittävimmät valtatiehen liittyvät väylät suunnittelualueella. Valtatie 20 on osa keskeistä päätieverkkoa ja suurten erikoiskuljetusten tavoiteverkkoa ja suunnittelualueella siltä puuttuu yhtenäinen rinnakkaistie. Valtatie 20 on nykyisin 2-kaistainen maantie, jonka kokonaisleveys on keskimäärin 8,5 metriä. Liittymät ovat tasoliittymiä, joista vilkkaimmat on varustettu liikennevaloilla. Tievalaistus on koko suunnittelualueella. Nopeusrajoitus on valo-ohjattujen liittymien kohdilla 60 km/h ja niiden välisillä osuuksilla 80 km/h.

Valtatien 20 liikennemäärä suunnittelualueella on 6 300–16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja raskaan liikenteen osuus vaihtelee 6–12 prosentin välillä. Liikenteellinen palvelutaso on Jäälin ja Kiimingin välillä välttävä ja Korvenkylästä Ouluun päin tyydyttävä. Laskennalliset palvelutasot kuvaavat pidempien valtatieosuuksien keskimääräistä tilannetta. Ruuhkat ovat ongelmana erityisesti aamu- ja iltapäivisin. Liikenneonnettomuuksia, joista yleisimpiä ovat peräänajo-onnettomuudet, tapahtuu säännöllisesti, mutta suunnittelualueen onnettomuusaste ja -tiheys ovat keskimääräisiä verrattuna muihin vastaaviin valtatieosuuksiin. Suunnittelualueella kulkee paikallis- ja pitkämatkaisia joukkoliikennelinjoja, ja joukkoliikenteen palvelutaso on kohtalainen. Joukkoliikenteen pysäkkejä on 12 paria, mutta osalla niistä on puutteelliset jalankulkuyhteydet. Valtatien suuntaiselle kävely- ja pyöräliikenteelle on pääsääntöisesti oma väylä valtatien varrella, mutta se ei valtaosin täytä Oulun seudun pyöräilyn kehittämissuunnitelmassa esitettyä tavoiteleveyttä. Osalta matkaa kävelyn ja pyöräilyn yhteys on toteutettu osana valtatien suuntaista katu- tai yksityisverkkoa.

Keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät suunnittelualueella

Yhdyskuntarakenne

Suunnittelualue sijaitsee Oulun kaupungissa, jossa asuu noin 210 000 ihmistä, mikä on noin puolet Pohjois-Pohjanmaan väestöstä. Oulu on alueen kasvukeskus, ja sen väestö kasvaa maakunnan keskiarvoa enemmän. Suunnittelualue ulottuu valtatien 20 varrella Korvenkylästä Kiiminkiin. Alue jakautuu yhdyskuntarakenteellisesti Korvenkylään, Jääliin ja Kiiminkiin. Suunnittelualueen ympäristössä on pääasiassa pientaloja ja tiheitä taajama-alueita. Jäälinjärven ja Kiiminkijoen rannoille on keskittynyt loma-asutusta.

Virkistys

Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on useita virkistys- ja ulkoilukohteita. Jäälin ja Kiimingin välillä valtatien ylittää moottorikelkkailureitti. Lisäksi Kiimingissä on moottorikelkkailu- ja melontareittejä. Jäälinjärven ja Jäälinmontun rannoilla on uimarantoja ja beachvolleykenttiä, ja Jäälissä on muita liikuntapaikkoja kuten tenniskenttä ja skeitti- ja rullaluistelupaikka. Korvenkylässä kuntorata alittaa valtatien Kalimenojan vartta pitkin ja valtatien läheisyydessä on Heikinharjun luistelukenttä ja Huutilammen suojelualue. Maakuntakaavoissa ja yleiskaavoissa on osoitettu lisää virkistysalueita ja ulkoilukohteita suunnittelualueen läheisyyteen.

Luonto

Suunnittelualue sijoittuu keskiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle. Taajamien ulkopuoliset osat ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Hankealue kuuluu Pohjanmaan aapasoiden alueelle. Hankealueen ympäristössä on kolme Natura 2000 -aluetta, Kiiminkijoki, Kiimingin lettoalue ja Kummunlammit-Uikulanjärvi. Nämä alueet ovat tärkeitä linnuille, kalastukselle ja virkistykselle. Lisäksi alueella on muita luonnonsuojelualueita ja merkittäviä lintualueita, kuten Pyykösjärven linnustoalue. Alueella on myös laaja ekologinen verkosto, johon kuuluu vesistöjä ja luontoyhteyksiä. Suunnittelualueen ympäristössä on suojeltuja elinympäristöjä ja luonnonmuistomerkkejä, kuten Välitalon ja Piitosen männyt. Metsäalueet toimivat eläinten liikkumisreitteinä, mutta metsäalueita halkovat liikenneväylät voivat muodostaa esteitä niiden liikkumiselle. Maakuntakaavassa ja Uuden Oulun yleiskaavassa on osoitettu viheryhteystarpeita suunnittelualueen ympäristöön.

Pintavedet

Vanhan valuma-aluejaon mukaan suunnittelualue sijaitsee Perämeren rannikkoalueen ja Kiiminkijoen päävesistöalueilla. Uudessa jaossa alue kuuluu Kalimenojan ja Kiiminkijoen päävesistöalueisiin, ja kuudelle neljännen jakovaiheen valuma-alueelle. Tulvakeskuksen tulvakarttapalvelun mukaan tulvariskiä on ainoastaan Kiiminkijoen ympäristössä. Suunniteltu tielinjaus ei ylitä luokiteltuja vesistöjä, mutta suunnittelualueen tuntumassa sijaitsee kaksi luokiteltua virtavesistöä, Kalimenoja ja Kiiminkijoki, ja yksi luokiteltu järvi, Jäälinjärvi. Lisäksi suunnittelualueella sijaitsee luokittelematon Jäälinojan puro sekä useita lampia (neljä lampea Jussilan kohdalla, Isokankaan lammet, soistunut Piltosenjärvi ja Kaakkurinlammet sekä Lauttalampi). Kiiminkijoessa on rikas kalakanta ja Jäälinjärven kalasto koostuu pääosin ahvenesta, hauesta ja särkikaloista. Kalimenojan ekologinen tila on tyydyttävä, Kiiminkijoen tila on hyvä, ja Jäälinjärven tila on myös hyvä. Alueen vesistöjen vesi on tummaa ja hieman hapanta. Suunnittelualueella tai sen lähellä ei ole arvokkaita pienvesikohteita. Suunnittelualueen vesistöjen kalasto selvitetään tarkemmin selostusvaiheessa.

Pohjavesialueet

Tarkastelualueella sijaitsee Laivakankaan pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi. Laivakangas koostuu matalapiirteisestä harjusta ja rantakerrostumista, ja sen pohjaveden päävirtaussuunta on länteen. Vedet purkautuvat ympäröiville soille ja Jäälinjärveen. Pohjavesialueella sijaitsee yksi vedenottamo, ja tien suolausta on rajoitettu. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia, hietaa ja turvetta, ja Laivakankaan pohjavesialueella ja sen läheisyydessä on hiekka- ja sorakerrostumia. Suunnittelualueella ei ole tiedossa olevia pohjavesilähteitä. Suunnittelualueen ympäristössä on pohjaveden havaintoputkia.

Maisema ja kulttuuriympäristö

Suunnittelualue sijaitsee pääosin taajama-alueilla, joissa rakennustiheys vaihtelee, mutta paikoin maisemakuva on maaseutumaista. Maisemakuva vaihtelee Korvenkylästä Kiiminkiin, ja alueelle sijoittuu osuuksia Korvenkylän, Jäälin ja Kiimingin taajama-alueista. Valtatien 20 uusi maastokäytävä vaihtoehdoissa 2 ja 3 sijaitsee pääasiassa hoidetussa maatalousmetsässä. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita virkistyskohteita, kuten uimarantoja, luontopolkuja ja ulkoilureittiverkostoja. Alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita, mutta lähialueella on merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, kuten Kiimingin kirkko ja Kiiminkijoen Koitelinkoski. Suunnittelualueen läheisyydessä on useita tunnettuja muinaisjäännöksiä, joiden säilyminen tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa.

Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat ja menetelmät

Ympäristövaikutusten arviointia koskevassa lainsäädännössä ympäristövaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen tai toiminnan aiheuttamia välillisiä tai välittömiä vaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön ja maankäyttöön (YVA-lain 2 §). Valtateiden rakentamisessa on kyse moniulotteisista vaikutuksista, joissa vaikutuksen suunta ja merkittävyys vaihtelevat näkökulmasta ja sijainnista riippuen. Uudesta väylästä on tyypillisesti sekä haittaa että hyötyä ympäristön ja ihmisten elinolojen kannalta. Ympäristövaikutusten arvioinnin keskeisenä tavoitteena on tunnistaa hankkeen todennäköisesti merkittävät vaikutukset.

Vaikutusten tunnistaminen tarkentuu vaiheittain. Keskeisten vaikutusten tunnistaminen aloitetaan YVA-ohjelmaa laadittaessa nykytilanteen analyysin perusteella. Erityyppiset ympäristövaikutukset kohdistuvat alueellisesti eri tavoin. Osa vaikutuksista kohdistuu vain paikallisiin olosuhteisiin, osa koskettaa laajoja seudullisia kokonaisuuksia. Vaikutus voi olla luonteeltaan pistemäinen tai alueellinen ja kestoltaan esimerkiksi rakentamisen aikainen tai pysyvä. Vaikutuksen merkittävyys määritellään vertaamalla hankkeesta aiheutuneen muutoksen suuruutta ja vaikutuskohteen herkkyyttä. Merkittävyyden arvioinnissa käytetään viitteenä ja tukena IMPERIA-hanketta (IMPERIA=Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa).

Vaikutusten arvioinnin kehikko (IMPERIA-hanke)

YVA-ohjelman sekä siitä saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta selostusvaiheessa tehdään laadullisia ja määrällisiä asiantuntija-arvioita monipuolisiin ja ajantasaisiin lähtötietoihin nojaten. YVA-menettelyn aikana tehdään maastoselvityksiä, inventointeja ja mallinnuksia, joiden tietoja hyödynnetään vaikutusten arvioinnissa.

Tämän YVA-menettelyn arvioinnin painopisteitä ja haasteita ovat seuraavat:

  • maankäytön kehittymiseen ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset
  • asutukseen ja ihmisten elinoloihin kohdistuvat vaikutukset
  • luontoarvoihin ja ekologisiin yhteyksiin kohdistuvat vaikutukset
  • maisemaan kohdistuvat vaikutukset
  • liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset

Myös epävarmuustekijöiden tunnistaminen ja arviointi on osa vaikutusten arviointia. Kaikkia arviointiin liittyviä seikkoja ei tunneta riittävän tarkasti, jolloin vaikutusten arvioinnissa joudutaan käyttämään oletuksia. Kaikki vaikutukset eivät myöskään ole mitattavia tai yksiselitteisiä. Epävarmuustekijät liittyvät yleensä maankäyttösuunnitelmien toteutukseen ja ajoitukseen, selvitysten tarkkuuteen, liikenne-ennusteeseen ja ihmisiin kohdistuviin vaikutuksiin.

Viestintä ja tapahtumat

YVA-menettelyn aikana järjestettävät vuorovaikututustilaisuudet:

  • YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus järjestetään, kun YVA-ohjelma on asetettu nähtäville kevättalvella 2024. Tilaisuudessa esitellään YVA-ohjelma sekä kerrotaan hankkeen sisällöstä, etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista.
  • Kesällä 2024 järjestetään yleisötilaisuus ja työpaja lähialueiden asukkaille. Tilaisuudessa kuullaan yleisön näkemyksiä ja kokemuksia vaikutuksista, informoidaan työn etenemisestä sekä käydään läpi tarkennetut vaihtoehdot ja haetaan niihin parannusehdotuksia.
  • YVA-selostusvaiheen toinen yleisötilaisuus järjestetään alustavan arvion mukaan joulukuussa 2024. Tilaisuudessa esitellään YVA-selostuksen sisältö, keskustellaan arvioinnin tuloksista ja annetaan ohjeita mielipiteiden antamiseen sekä kerrotaan jatkosuunnittelusta.

Hankkeesta vastaava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue) tarjoaa informaatiota hankkeesta tiedotteiden sekä internetin välityksellä. Hankkeen tärkeistä päätöksistä ja yleisötilaisuuksista julkaistaan mediatiedotteet.

Yhteysviranomainen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) kuuluttaa YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen nähtävillä olosta ja niiden aikana järjestettävistä yleisötilaisuuksista. Kuulutuksissa on ohjeet mielipiteiden antamiseen. Kuulutus julkaistaan

Voit lukea lisää aiheesta hankkeen verkkosivuilta:  https://vayla.fi/vt-20-korvenkyla-kiiminki  ja antaa palautetta karttapalautepalvelussa  https://vt20-korvenkyla-kiiminki.sitowise.com/palaute 

YVAn ja yleissuunnittelun alustava aikataulu

Yhteystiedot

Hankkeesta vastaava: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Marjo Paavola, projektipäällikkö marjo.paavola@ely-keskus.fi, puh. 029 5038 348

Yhteysviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Maija Schuss, ympäristöasiantuntija maija.schuss@ely-keskus.fi, puh. 0295 038 216

Kaupunki: Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Mikko Ukkola, projektipäällikkö mikko.ukkola@ouka.fi, puh. 040 5570 891

Arvioinnin tekevä konsultti: Sitowise Matti Romppanen, projektipäällikkö matti.romppanen@sitowise.com, puh. 044 3680 682 Sanna Vaalgamaa, YVA-menettelyn vastuuhenkilö sanna.vaalgamaa@sitowise.com, puh. 040 632 4360

Lähdeluettelo

Airola H. & Myllynen M. (2015). Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisu. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-244-2 

Auri, J. 2015. Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa. Tilaustyö, Geologian tutkimuskeskus.

Auri, J., Mattbäck, S., Boman, A., Liwata-Kenttälä, P., Räisänen, J. & Hirvasniemi, H. 2022. Happamien sufaattimaiden yleiskartta: loppuraportti. GTK:n työraportti 25/2022. Geologian tutkimuskeskus.

BirdLife 2023. Tärkeät lintualueet. Haettu 20.2.2024 osoitteesta  https://www.birdlife.fi/suojelu/alueet/ 

Fintraffic 2023. LAM 1223 tiedot vuosilta 2012–2021.

Geologian tutkimuskeskus GTK 2023. Aineistot ja verkkopalvelut. Haettu 20.2.2024 osoitteesta  https://www.gtk.fi/palvelut/aineistot-ja-verkkopalvelut/ 

Hornberg, N., Kosonen, E., Saresma, M., Kallio, H. & Juvonen, K. 2023. Oulun seudun hienorakeisten sulfaattimaiden todennäköiset esiintymisalueet. Työraportti 24/2023. Geologian tutkimuskeskus.

Jyväskylän yliopisto 2023. Lipas-aineisto. https://www.lipas.fi/etusivu

Kumpula S., Vatka E., Orell M. & Rytkönen S. 2023. Effects of forest management on the spatial distribution of the willow tit (Poecile montanus). Forest Ecology and Management. Volume 529.  https://doi.org/10.1016/j.foreco.2022.120694 .   

Liikenne- ja viestintäministeriö 2018. Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 - Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-559-0 

Maanmittauslaitos 2023. Avoimet paikkatietoaineistot ja rajapinnat.

Maaperän tilan tietojärjestelmä 2023. Pilaantuneet maa-alueet.  https://ckan.ymparisto.fi/dataset/maaperan-tilan-tietojarjestelma-matti 

Metsähallitus 2023. Paikkatietoaineistot.  https://www.metsa.fi/maat-ja-vedet/paikkatieto/ 

Metsäranta H., Heikkilä K., Nissinen A. & Kalliokoski P. 2022. Pääteiden kehittämisperiaatteet ja tulevaisuuden tarpeet. Väyläviraston julkaisuja 75/2022.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-025-8 

Museovirasto 2023a. Museoviraston avoin paikkatieto. Kulttuuriympäristörekistereiden suojellut kohteet suunnittelukäyttöön ja tutkimuskäyttöön -tietotuotteet.  https://www.museovirasto.fi/fi/palvelut-ja-ohjeet/tietojarjestelmat/kulttuuriympariston-tietojarjestelmat/kulttuuriympaeristoen-paikkatietoaineistot 

Museovirasto 2023b. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt.   http://www.rky.fi/read/asp/r_default.aspx 

Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2013. Oulun kulttuuriympäristöohjelma.  https://www.ouka.fi/media/4361/download 

Oulun kaupunki 2014. Oulun viheralueverkosto ja luonnon monimuotoisuus. VILMO-suunnitelma.  https://www.ouka.fi/media/6268/download   

Oulun kaupunki 2020a. Vesalanmäki, katu-, melu- ja ympäristösuunnitelmat. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  https://www.ouka.fi/suunnitelmat-ja-hankkeet/vesalanmaki-katu-melu-ja-ymparistosuunnitelmat?accordion=accordion-8951 

Oulun kaupunki 2020b. Oulun koulun kohteet: Inventointi Oulun koulun arkkitehtuurin kohteista Oulussa 2020.  https://www.ouka.fi/media/1016/download 

Oulun kaupunki 2021. Kiimingin Ahonkankaan luonto- ja maisemaselvitys.  https://www.ouka.fi/media/4414/download 

Oulun kaupunki 2022a. Kaupunkistrategia Oulu 2030.  https://www.ouka.fi/media/292/download 

Oulun kaupunki 2022b. Kiimingin Ahonkankaan täydentävä linnustoselvitys 2022.  https://www.ouka.fi/media/4422/download 

Oulun kaupunki 2023a. Ympäristöohjelma 2026. Asteen verran ympäristöystävällisempi.  https://www.ouka.fi/media/2133/download 

Oulun kaupunki 2023b. Kiimingin Ahonkankaan viitasammakkoseuranta, vuosi 2023.  https://www.ouka.fi/media/4423/download 

Oulun kaupunki 2023c. Välikylän maisema- ja linnustoselvitys.

Oulun kaupunki 2023d. Avoimet paikkatietoaineistot, rajapinnat ja karttapalvelu.

Oulun kaupunki 2024. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040. Haettu 15.2.2024 osoitteesta  https://www.ouka.fi/oulun-seutu/oulun-seudun-liikennejarjestelmasuunnitelma-2040 

Oulun seudun joukkoliikenne 2023. Oulun seudun joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma 2024–2028 Oulu, Ii ja Muhos.  https://www.osl.fi/app/uploads/sites/5/2023/09/Oulun-Iin-ja-Muhoksen-alueen-palvelutasosuunnitelma-12042023.pdf 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2018. Raportteja 29/2018 Suurten erikoiskuljetusten tavoitetieverkon verkkoselvitys. https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/164159/Raportteja_29_2018.pdf;jsessionid=75536628C59FB85FFD15F7FDA08C4752?sequence=5   

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 2023. Palvelut.  https://pohde.fi/palvelut/ 

Pohjois-Pohjanmaan liitto 2021. Pohjois-Pohjanmaan ilmastotiekartta 2021–2030. Kohti hiilineutraalia Pohjois-Pohjanmaata.  https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/wp-content/uploads/2021/02/A63-.pdf 

Räisänen, J., Auri, J., Boman, A. & Kallio, H. 2023. Oulun alueen maaperä ja happamien sulfaattimaiden esiintyminen. Case Heikkilänkangas, Kaista-aho & Ritaportti. Työraportti 25/2023, Geologian tutkimuskeskus.

Saari, M., A.-K. Ronkainen, J. Määttä & H. Marttila 2018. Toimenpide-ehdotukset Kalimenojan valuma-alueelle – Kalivesi-hankkeen loppuraportti. Oulun yliopisto, Vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö. 2018.  https://www.proagriaoulu.fi/files/verkostoilla-tehoa-vesien/kalivesi_hanke_loppuraportti_final.pdf   

Suomen lajitietokeskus 2024. Lajihavainnot suunnittelualueella. Haettu 16.1.2024 osoitteesta  https://laji.fi/ 

Suomen ympäristökeskus 2015. Hyviä käytäntöjä ympäristövaikutusten arvioinnissa - IMPERIA-hankkeen yhteenveto.  https://helda.helsinki.fi/handle/10138/159403 

Suomen ympäristökeskus 2023a. Avoimet paikkatietoaineistot ja rajapinnat.  https://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Paikkatietoaineistot 

Suomen ympäristökeskus 2023b. Yleiskaavapalvelu.  https://www.syke.fi/yleiskaavapalvelu 

Tilastokeskus 2024a. Tietilaston tilastovuoden 2022 julkistus siirtyy. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  https://www.stat.fi/muutostiedote/clg50dww50n3w09uojux0hrry 

Tilastokeskus 2024b. Tieliikenneonnettomuustilasto. Haettu 18.1.2024 osoitteesta  https://www.stat.fi/tilasto/ton 

Traficom 2023. Julkaisu 6/2022 Valtakunnalliset liikenne-ennusteet.  https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/file/Traficom%20VLE%20062022.pdf 

Turpeinen J. 2023 (sähköpostitiedonanto YVA-ennakkoneuvottelussa sovitun mukaisesti). YVA:n ennakkoneuvottelun muistio, päivitetty 8.12.2023.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2022. Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia.  https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164321 

Valtioneuvosto 2021. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021–2032.   https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163389 

Valtioneuvosto 2023. Liikenne 12 -suunnitelma vuosille 2025–2036 (valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys).  https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM029:00/2023 

VTT 2006. Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working Papers 50. Espoo 2006.

Väylävirasto 2022. Väylänpidon vuorovaikutusohje. Väyläviraston ohjeita 19/2022. https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2022-19_vuorovaikutusohje.pdf

Väylävirasto 2023a. Muun päätieverkon palvelutasopuutteet ja investointitarpeet. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/muun-paatieverkon-palvelutasopuutteet-ja-investointitarpeet 

Väylävirasto 2023b. Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2024–2031. Haettu 19.2.2024 osoitteesta  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-405-066-1 

Väylävirasto 2023c. Infrarakentamisen vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Väyläviraston ohjeita 43/2023.  https://ava.vaylapilvi.fi/ava/Julkaisut/Vaylavirasto/vo_2023-43_vahahiilisyyden_arviointimenetelma_web.pdf 

Väylävirasto 2023b. Digiroad, liikennemäärät 2021. Haettu 19.12.2023 osoitteesta  https://vayla.fi/vaylista/aineistot/digiroad 

Väylävirasto 2024a. Liikenneverkon strateginen tilannekuva. Haettu 19.1.2024 osoitteesta  https://tieto.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenneverkon-strateginen-tilannekuva 

Väylävirasto 2024b. Suomen Väylät -palvelu. Haettu 21.2.2024 osoitteesta  https://suomenvaylat.vayla.fi/ 

Ympäristöministeriö 2017. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Haettu 19.1.2024 osoitteesta  http://www.ymparisto.fi/fi-fi/Elinymparisto_ja_kaavoitus/Maankayton_suunnittelujarjestelma/Valtakunnalliset_alueidenkayttotavoitteet   

Ympäristöministeriö 2021. Ilmastovaikutusten arviointi YVAssa ja SOVAssa – vaikutusten tunnistaminen ja johdonmukainen käsittely. Hettu 19.1.2024 osoitteesta https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163178/YM_2021_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y

YVA-ohjelma ja YVA-selostus osana YVA-menettelyä

Keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät suunnittelualueella

Vaikutusten arvioinnin kehikko (IMPERIA-hanke)

YVAn ja yleissuunnittelun alustava aikataulu