Oulunsalon Varjakan rakennettu kulttuuriympäristö
Rakennuskannaltaan ja miljööltään parhaiten säilyneitä höyrykauden suursahan ympärille suunniteltuja sahayhdyskuntia Suomessa.
Varjakan saha – teollisuuden rakennusperintöä Oulun seudulla
”Komea oli saaren saha. Sanoivat sitä pohjoismaiden suurimmaksi. Sen korkea piippu näkyi yli matalan rantavitikon lähes jokaisen Salonpään puoleisen mökin kartanolle. Se oli kuin kaiken varman ja turvallisen elämän korkealle kohotettu peruspilari.” - Iines Myllyoja, Saaren saha
Varjakan sahayhdyskunta on edustava esimerkki Pohjois-Pohjanmaan rannikolle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneistä sahayhdyskunnista. Saman kaltaisia sahayhdyskuntia Oulun kaupungin alueella, rannikolla ja jokien suistojen tuntumassa, ovat Halosenniemen sahayhdyskunta, Martinniemen saha ja Santaholman sahan alue Haukiputaalla sekä Pateniemen sahayhdyskunta Pateniemessä.
Sahan ja alueen historia
Varjakan Puutavara Osakeyhtiö – Varjakka Trävaruaktiebolaget – perustettiin vuonna 1898. Höyrysahan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1898 yhtiölle G.G. Franzenilta siirtyneen Kosusen tilan maille Vähä-Varjakan saarelle. Varjakan sahan toiminta alkoi vuonna 1900. Vuonna 1912 perustettiin Ab Uleå Oy.
Varjakan sahasta muodostui 1920-luvulla maamme oloissa merkittävä, Pohjois-Suomessa jopa vertaansa vailla oleva sahalaitos. 1920-luvun kuluessa sahaa uudistettiin ja laajennettiin huomattavasti. Sahan alueelle rakennettiin uusi komea konttorirakennus sekä suuri ruokalarakennus, jossa toimi myös Oulun Osuuskaupan myymälä. Sahan henkilökuntaa varten rakennettiin kahdeksantoista 2-4 perheen asuntoa. Lisäksi rakennettiin suuri asuntoparakki sahalla työskenteleviä poikamiehiä varten. Asuinrakennukset rakennettiin kahden kadun, Kukonkadun ja Finninkadun, varsilla. Vuonna 1923 Varjakansaaressa oli asunnot liki 180 työntekijälle ja heidän perheilleen.
Varjakan sahan kukoistusaika 1920-luvulla muutti Oulunsalon elinkeinorakennetta. 1920-luvun jälkipuolella noin 45 % paikkakunnan ammatissa toimivasta väestöstä sai elantonsa sahateollisuudesta. Varjakka oli vuoteen 1930 saakka Oulunsalon toinen keskus, jonne suuri osa paikkakunnan väestöstä keskittyi.
Varjakan saha
Varjakansaari on yksi Pohjois-Pohjanmaan rannikolle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa syntyneistä sahayhdyskunnista. Varjakan vanhoista tuotantorakennuksista on jäljellä enää rauniot, mutta sahatyöläisten asuntoja on säilynyt parisenkymmentä. Asuintalot on suunnitellut 1920-luvulla arkkitehti H. Andersin.
Varjakan saaressa toimi 1800-luvun keskivaiheilla Franzénin laivatelakka ja sen jälkeen korjaustelakka. Saarella toimi 1900-1928 myös höyrysaha, joka oli aikoinaan Pohjoismaiden suurin. Sen palveluksessa oli enimmillään noin 700 työntekijää.
Sahan rakennutti Varjakka Trävaru Aktiebolaget 1900. Saha paloi 1919, rakennettiin uudelleen, mutta sen toiminta loppui pääakselin katkeamiseen 1928. Saarella oli myös sahan pääkonttori ja paloasema. Saha rakennutti työväelleen asunnot, leipomon, kaksi kauppaa ja elokuvateatterin. Saaren halki kulki kapearaiteinen rautatie sahalta telakan satamaan. Mantereelle kuljettiin kapulalossilla.
Sahaus- ja lastaustöissä Varjakan sahalla työskenteli 1920-luvulla vuosittain noin 500 henkilöä. Sahan huippuvuosi oli 1927, jolloin sahattiin 97 667 m3.
Varjakan höyrysahan toiminta päättyi vuonna 1929 sahan voimansiirtoakselin katkeamiseen. Sahan lopettamisen taustalla vaikutti teknisen tapaturman ohella sahatavaran hinnan kääntyminen laskuun maailmanmarkkinoilla. Uleå Oy:n sahoista lakkautettiin kolme, Varjakan saha mukaan lukien, ja tuotanto keskitettiin Pateniemen sahalle.
Varjakan saha vuonna 1929.
Osa Varjakan rakennuksista siirrettiin 1930-luvulla Pateniemen sahan työntekijöiden asunnoiksi Haukiputaan Pateniemeen. Varjakansaari rakennuksineen toimi Oulu-yhtiöiden työntekijöiden kesäpaikkana vuoteen 1987 saakka, jolloin Oulunsalon kunta osti alueen. Varjakansaaressa sijaitsevia rakennuksia on korjattu 1990–2010-luvuilla.
Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
Varjakan sahan alue on kokonaisuutena määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY). Se on rakennuskannaltaan ja miljööltään parhaiten säilyneitä höyrykauden suursahan ympärille suunniteltuja sahayhdyskuntia Suomessa.
Varjakan sahayhdyskuntaan kuuluvat mantereen puolella sijaitseva Varjakan kartano sekä Varjakan saaressa sijaitsevat Varjakan paloasema, Varjakan sahan konttori ja ulkohuone, Varjakan sahan Petäjäkankaalta siirretty talo, Varjakan sahan virkamiesten asuintalo, Varjakansaaren paritalot, Varjakansaaren talli ja sauna sekä Pyydyskarin rakennukset.
Varjakansaari vuosina 1961 ja 2020.
Vertaile näkymiä keskipalkkia siirtämällä.
Varjakan sahan rakennukset
01 / 10
1
Varjakan sahan konttori
Varjakan sahan konttorin ja ulkohuoneen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Kaksikerroksinen punamullattu konttorirakennus on kunnostettu 1990-luvulla arkkitehti Helena Hirviniemen suunnitelmien mukaan. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet ja siinä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia: muun muassa ikkunat, ovet, uunit, portaikko kaiteineen ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
2
Konttorin ulkohuone
1920-luku
3
Petäjäkankaan talo
Varjakan vanhin säilynyt rakennus on siirretty Pudasjärven Petäjäkankaalta vuonna 1899. Rakennus edustaa perinteistä talonpoikaista rakentamistapaa. Kaksikuistinen punamullattu asuinrakennus on osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa. Se on tiiviissä yhteydessä sahan konttorin pihapiiriin. Asuinrakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
4
Varjakansaaren paritalot
Varjakan sahan työväestö asui joko omissa mökeissä tai yhtiön rakennuttamissa asuinrakennuksissa. Mökit olivat pieniä ja useimmiten sahalta saaduista lautatarpeista rakennettuja. Yhtiön asuinrakennukset sijaitsivat Varjakansaaressa sekä Varjakanniemessä. Kookkaat ja komeat kahden ja neljän perheen asuintalot edustivat tyyliltään 1920-luvun pohjoismaista klassismia.
Varjakan saaressa sijaitsevat paritalot on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä. Alun perin paritaloja oli alueella kuusi kappaletta, niistä on yhä jäljellä viisi.
Paritalot sijaitsevat tiiviissä rivissä muodostaen maisemallisen kokonaisuuden. Rakennusten tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet, vaikka kuistit on uusittu 1960-luvulla. Asuinrakennuksissa on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia, muun muassa ikkunat, ovet, uunit ja nurkkalaudoitukset ovat alkupe-räiset. Yksi asuinrakennuksista on kunnostettu 1990-luvulla rakennuksen arvot huomioiden.
5
Sahan virkamiesten asuintalo
Varjakan saaressa sijaitsevan sahapäällikön ja virkailijoiden suuren asuinrakennuksen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja se edustaan 1920-luvun klassismia. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet, vaikka kuistit on uusittu 1960-luvulla. Asuinrakennuksessa on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia, muun muassa ikkunat, ovet, uunit ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
6
Varjakan paloasema
Varjakan sahanaikaisen paloaseman on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä ja se edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennuksen huomattavimmat yksityiskohdat ovat korkea letkutorni sekä pääjulkisivun leveät pariovet. Rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, muun muassa ikkunat, ovet ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
7
Sauna
Varjakan saaressa sijaitsevat sahanaikaiset tallin ja saunan on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu osin pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Rakennukset sijaitsevat hieman erillään muusta Varjakansaaren säilyneestä rakennuskannasta.
8
Talli
Tallin ja saunan tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet. Niissä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia. Rakennukset ovat osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa.
9
Pyydyskarin asuintalot
Varjakansaaren luoteiskärjessä sijaitsevassa Pyydyskarissa toimivat 1920-luvun alkupuolella konepaja ja telakka.
Pyydyskarissa oli kaksi telakan työntekijöille rakennettua neljän perheen asuinrakennusta. Ne oli rakennettu samoilla piirustuksilla kuin mantereella Finninkadun varressa sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi Pyydyskarissa oli ulkorakennuksia, ruokala, voima-asema ja muita telakan rakennuksia.
Nykyään Pyydyskarissa on suuri mansardikattoinen asuinrakennus, aumakattoinen talousrakennus ja pieni satulakattoinen sauna. Kookas, komea asuinrakennus edustaa tyyliltään koristeellista 1920-luvun klassismia. Rakennuksen alkuperäinen asu on hyvin säilynyt. Erityispiirteinä erottuvat koristeelliset avokuistit, ullakkokerroksen lapekattoiset poikkipäädyt ja pikkuruutuiset, leveiden listojen kehystämät ikkunat. Pieni sauna lienee uudempaa perua.
10
Varjakanniemen asuintalot
Alunperin sahayhtiön rakennuttamia asuinrakennuksia sijaitsi Varjakansaaren lisäksi Varjakanniemessä Kukonkadun ja Finninkadun varsilla, yhteensä 18 kappaletta. Varjakkaan johtavan tien varressa sijaitsevat talot siirrettiin pois 1920- ja 1930-luvulla. Niistä on jäänteenä betonisia kivijalkoja. Osa rakennuksista siirrettiin Pateniemen sahan alueelle.
Kookkaat ja komeat kahden ja neljän perheen asuintalot edustivat tyyliltään 1920-luvun pohjoismaista klassismia.
Varjakan kartano
Varjakan kartano
Varjakan kartano on kolmen asuinrakennuksen muodostama väljä, neliömäinen pihapiiri, joka liittyy kiinteästi alueen historiaan.
1. Kapteenin talo
Niin kutsuttu Kapteenin talo sijaitsee näyttävällä paikalla meren rannan tuntumassa. Kapteenin talo on kaksikerroksinen, harjakattoinen ja siinä on kaksi korkeaa umpikuistia.
2. Lotina
Kaksi vanhinta taloa (Kapteenin talo ja Lotina) on rakennuttanut merikapteeni Georg Franzén vuonna 1900. Ne edustavat perinteistä rakentamistapaa ja niissä on klassisia tyylipiirteitä.
3. Hulina
Rakennukset on entistetty alkuperäisiä arvoja kunnioittaen. Niiden ominaispiirteet ovat säilyneet ja niissä on säilynyt runsaasti alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ovet, ikkunat ja tulisijat. Varjakan kartanon osa valtakunnallisesti merkittävää Varjakan sahayhdyskuntaa.
Varjakan alueen rakentuminen 1890-2020
Vuoteen 1900 mennessä rakennetut rakennukset.
1900-1920-luvuilla rakennetut rakennukset.
1920-2020 rakennetut rakennukset.
Karttakierros
Kapteenin talo
Kapteenin talo. Click to expand.
Varjakan kartano on kolmen asuinrakennuksen muodostama väljä, neliömäinen pihapiiri, joka liittyy kiinteästi alueen historiaan. Niin kutsuttu Kapteenin talo sijaitsee näyttävällä paikalla meren rannan tuntumassa. Kapteenin talo on kaksikerroksinen, harjakattoinen ja siinä on kaksi korkeaa umpikuistia.
Lotina
Lotina. Click to expand.
Kaksi vanhinta taloa (Kapteenin talo ja Lotina) on rakennuttanut merikapteeni Georg Franzén vuonna 1900. Ne edustavat perinteistä rakentamistapaa ja niissä on klassisia tyylipiirteitä.
Hulina
Hulina. Click to expand.
Rakennukset on entistetty alkuperäisiä arvoja kunnioittaen. Niiden ominaispiirteet ovat säilyneet ja niissä on säilynyt runsaasti alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ovet, ikkunat ja tulisijat. Varjakan kartanon osa valtakunnallisesti merkittävää Varjakan sahayhdyskuntaa.
Varjakan sahan konttori
Varjakan sahan konttori. Click to expand.
Varjakan sahan konttorin ja ulkohuoneen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Kaksikerroksinen punamullattu konttorirakennus on kunnostettu 1990-luvulla arkkitehti Helena Hirviniemen suunnitelmien mukaan. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet ja siinä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia: muun muassa ikkunat, ovet, uunit, portaikko kaiteineen ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Konttorin ulkohuone
Konttorin ulkohuone. Click to expand.
1920-luku
Petäjäkankaan talo
Petäjäkankaan talo. Click to expand.
Varjakan vanhin säilynyt rakennus on siirretty Pudasjärven Petäjäkankaalta vuonna 1899. Rakennus edustaa perinteistä talonpoikaista rakentamistapaa. Kaksikuistinen punamullattu asuinrakennus on osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa. Se on tiiviissä yhteydessä sahan konttorin pihapiiriin. Asuinrakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Varjakansaaren paritalot
Varjakansaaren paritalot. Click to expand.
Varjakan saaressa sijaitsevat paritalot on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Alun perin paritaloja oli alueella kuusi kappaletta, niistä on yhä jäljellä viisi.
Sahan virkamiesten asuintalo
Sahan virkamiesten asuintalo. Click to expand.
Varjakan saaressa sijaitsevan sahapäällikön ja virkailijoiden suuren asuinrakennuksen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja se edustaan 1920-luvun klassismia. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet, vaikka kuistit on uusittu 1960-luvulla. Asuinrakennuksessa on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia, muun muassa ikkunat, ovet, uunit ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Varjakan paloasema
Varjakan paloasema. Click to expand.
Varjakan sahanaikaisen paloaseman on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä ja se edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennuksen huomattavimmat yksityiskohdat ovat korkea letkutorni sekä pääjulkisivun leveät pariovet. Rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, muun muassa ikkunat, ovet ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Sauna
Sauna. Click to expand.
Varjakan saaressa sijaitsevat sahanaikaiset tallin ja saunan on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu osin pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Rakennukset sijaitsevat hieman erillään muusta Varjakansaaren säilyneestä rakennuskannasta.
Talli
Talli. Click to expand.
Tallin ja saunan tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet. Niissä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia. Rakennukset ovat osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa.
Pyydyskarin asuintalo
Pyydyskarin asuintalo. Click to expand.
Varjakansaaren luoteiskärjessä sijaitsevassa Pyydyskarissa toimivat 1920-luvun alkupuolella konepaja ja telakka.
Varjakanniemen asuintalot
Varjakanniemen asuintalot. Click to expand.
Alunperin sahayhtiön rakennuttamia asuinrakennuksia sijaitsi Varjakansaaren lisäksi Varjakanniemessä Kukonkadun ja Finninkadun varsilla, yhteensä 18 kappaletta. Varjakkaan johtavan tien varressa sijaitsevat talot siirrettiin pois 1920- ja 1930-luvulla. Niistä on jäänteenä betonisia kivijalkoja. Osa rakennuksista siirrettiin Pateniemen sahan alueelle.
Kapteenin talo
Varjakan kartano on kolmen asuinrakennuksen muodostama väljä, neliömäinen pihapiiri, joka liittyy kiinteästi alueen historiaan. Niin kutsuttu Kapteenin talo sijaitsee näyttävällä paikalla meren rannan tuntumassa. Kapteenin talo on kaksikerroksinen, harjakattoinen ja siinä on kaksi korkeaa umpikuistia.
Lotina
Kaksi vanhinta taloa (Kapteenin talo ja Lotina) on rakennuttanut merikapteeni Georg Franzén vuonna 1900. Ne edustavat perinteistä rakentamistapaa ja niissä on klassisia tyylipiirteitä.
Hulina
Rakennukset on entistetty alkuperäisiä arvoja kunnioittaen. Niiden ominaispiirteet ovat säilyneet ja niissä on säilynyt runsaasti alkuperäisiä yksityiskohtia, kuten ovet, ikkunat ja tulisijat. Varjakan kartanon osa valtakunnallisesti merkittävää Varjakan sahayhdyskuntaa.
Varjakan sahan konttori
Varjakan sahan konttorin ja ulkohuoneen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Kaksikerroksinen punamullattu konttorirakennus on kunnostettu 1990-luvulla arkkitehti Helena Hirviniemen suunnitelmien mukaan. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet ja siinä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia: muun muassa ikkunat, ovet, uunit, portaikko kaiteineen ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Konttorin ulkohuone
1920-luku
Petäjäkankaan talo
Varjakan vanhin säilynyt rakennus on siirretty Pudasjärven Petäjäkankaalta vuonna 1899. Rakennus edustaa perinteistä talonpoikaista rakentamistapaa. Kaksikuistinen punamullattu asuinrakennus on osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa. Se on tiiviissä yhteydessä sahan konttorin pihapiiriin. Asuinrakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan.
Varjakansaaren paritalot
Varjakan saaressa sijaitsevat paritalot on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Alun perin paritaloja oli alueella kuusi kappaletta, niistä on yhä jäljellä viisi.
Sahan virkamiesten asuintalo
Varjakan saaressa sijaitsevan sahapäällikön ja virkailijoiden suuren asuinrakennuksen on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä, ja se edustaan 1920-luvun klassismia. Rakennuksen tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet, vaikka kuistit on uusittu 1960-luvulla. Asuinrakennuksessa on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia, muun muassa ikkunat, ovet, uunit ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Varjakan paloasema
Varjakan sahanaikaisen paloaseman on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennus on toteutettu pystyhirsimenetelmällä ja se edustaa 1920-luvun klassismia. Rakennuksen huomattavimmat yksityiskohdat ovat korkea letkutorni sekä pääjulkisivun leveät pariovet. Rakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan, muun muassa ikkunat, ovet ja nurkkalaudoitukset ovat alkuperäiset.
Sauna
Varjakan saaressa sijaitsevat sahanaikaiset tallin ja saunan on suunnitellut entinen Oulun lääninarkkitehti Harald Andersin. Rakennukset on toteutettu osin pystyhirsimenetelmällä, ja ne edustavat 1920-luvun klassismia. Rakennukset sijaitsevat hieman erillään muusta Varjakansaaren säilyneestä rakennuskannasta.
Talli
Tallin ja saunan tärkeimmät ominaispiirteet ovat säilyneet. Niissä on jäljellä huomattava määrä alkuperäisiä yksityiskohtia. Rakennukset ovat osa Varjakansaaren valtakunnallisesti merkittävää sahayhdyskuntaa.
Pyydyskarin asuintalo
Varjakansaaren luoteiskärjessä sijaitsevassa Pyydyskarissa toimivat 1920-luvun alkupuolella konepaja ja telakka.
Pyydyskarissa oli kaksi telakan työntekijöille rakennettua neljän perheen asuinrakennusta. Ne oli rakennettu samoilla piirustuksilla kuin mantereella Finninkadun varressa sijaitsevat asuinrakennukset. Lisäksi Pyydyskarissa oli ulkorakennuksia, ruokala, voima-asema ja muita telakan rakennuksia.
Nykyään Pyydyskarissa on suuri mansardikattoinen asuinrakennus, aumakattoinen talousrakennus ja pieni satulakattoinen sauna. Kookas, komea asuinrakennus edustaa tyyliltään koristeellista 1920-luvun klassismia. Rakennuksen alkuperäinen asu on hyvin säilynyt. Erityispiirteinä erottuvat koristeelliset avokuistit, ullakkokerroksen lapekattoiset poikkipäädyt ja pikkuruutuiset, leveiden listojen kehystämät ikkunat. Pieni sauna lienee uudempaa perua.
Varjakanniemen asuintalot
Alunperin sahayhtiön rakennuttamia asuinrakennuksia sijaitsi Varjakansaaren lisäksi Varjakanniemessä Kukonkadun ja Finninkadun varsilla, yhteensä 18 kappaletta. Varjakkaan johtavan tien varressa sijaitsevat talot siirrettiin pois 1920- ja 1930-luvulla. Niistä on jäänteenä betonisia kivijalkoja. Osa rakennuksista siirrettiin Pateniemen sahan alueelle.
Kookkaat ja komeat kahden ja neljän perheen asuintalot edustivat tyyliltään 1920-luvun pohjoismaista klassismia.
