Fredrik Henrik af Chapmanin matka Suomeen 1758–59

Chapmanin suorittama metsävarojen inventointimatka Suomeen visuaalisesti kerrottuna

Yleistä

Fredrik Henrik af Chapman (1721–1808) oli ruotsalainen laivanrakentaja ja amiraali. Hänet muistetaan erityisesti tieteellisten periaatteiden käyttöönotosta laivojen suunnittelussa sekä ruotsalaisen laivanrakentamisen uudistamisesta. Chapman suunnitteli merivoimille menestyksekkään saaristolaivaston sekä laati kauppa-alusten piirustuksia Pohjanmaan laivaveistämöille. Näillä oli suuri merkitys merisodankäyntiin ja kauppamerenkulkuun.

Merkittävien kirjallisten tuotosten, kuten Architectura Navalis Mercatoria, ohella Chapman jätti jälkeensä matkapäiväkirjan, joka käsittelee hänen talvella 1758–1759 suorittamaansa metsävarojen inventointimatkaa nykyisen Suomen ja Länsipohjan alueille. Matkapäiväkirjassaan hän listaa reittinsä etapit ja kirjoittaa muistiin tietoja metsistä ja laivanrakennuspaikoista. Chapmanin suorittama inventointi on tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen metsäinventointi.

Tämä tarinakartta esittelee Chapmanin Suomen matkaa visuaalisin elementein, joista kartat ovat pääosassa. Chapmanin matka on tarinakartassa jaoteltu Suomen nykyisten maakuntien mukaan.

Tarinakarttaa käytetään rullaamalla hiiren rullalla (tai kosketusnäyttöisillä laitteilla sormella) sivua alas- tai ylöspäin. Käyttö on siis yksinkertaista eikä eteneminen vaadi käyttäjältä muuta. Tarinakartan kaikki karttaelementit ovat interaktiivisia, eli niitä voidaan esimerkiksi sekä lähentää että loitontaa ja niiden sisällöstä voi saada lisätietoa klikkaamalla oransseja karttapisteitä.

F. H. af Chapman

Fredrik Henrik Chapman syntyi Göteborgissa 9.9.1721. Hänen vanhempansa olivat Englannista Ruotsiin muuttaneet Thomas Chapman ja Susanne Colson. Fredrik Henrik Chapmanin päätyminen laivanrakennuksen pariin ei vaikuta pelkältä sattumalta, kun tarkastellaan hänen sukuansa. Fredrik Henrikin isä Thomas Chapman oli siirtynyt Englannista Ruotsin sotalaivaston kapteeniksi 1716. Tämän lisäksi Fredrikin äidin puolen isoisä William Colson toimi Lontoossa laivanrakennusmestarina.

16- tai 17-vuotiaana vuonna 1738 F. H. Chapman aloitti oppipoikana amiraliteetin veistämöllä. Hän kerrytti oppia ensin monilla ruotsalaisilla veistämöillä, kunnes lähti parikymppisenä vuosiksi 1741–1743 vanhempiensa kotimaahan Englantiin laivakirvesmieheksi. Chapman oli niin kiinnostunut laivanrakennuksesta, että hänet pidätettiin Englannissa vakoilusta epäiltynä. Chapman sai osoitettua epäilykset vääriksi ja hänet vapautettiin.

Chapman palasi Englannista Ruotsiin hieman yli parikymppisenä vuonna 1744, vaikka häntä houkuteltiin jäämään Englantiin. Ruotsissa hän aloitti oman veistämötoimintansa. Työssään hän huomasi laivanrakentamisesta puuttuvan järjestelmällinen ja matemaattinen pohja. Chapman aloitti pian laivanrakentamiseen liittyvät matematiikanopintonsa, joiden vuoksi hän vietti vuosia Englannissa, Hollannissa ja Ranskassa. Ruotsiin hän palasi vasta 35- tai 36-vuotiaana vuonna 1757.

Palattuaan Ruotsiin hänet nimitettiin välittömästi alilaivanrakennusmestariksi. Yksi hänen ensimmäisistä tehtävistään oli laaja metsävarojen inventointimatka merkittäville laivanrakennusalueille Pohjanlahden ympäristöön, mistä tämä tarinakartta kertoo. Urallaan kruunun leivissä Chapman mm. dokumentoi aikalaisia alustyyppejä, suunnitteli täysin uusia alustyyppejä sekä julkaisi teoksia, joista monet saavuttivat laivanrakennuksen alalla klassikon aseman.

Vuonna 1772, kun Chapman oli viisikymppinen, hänet aateloitiin af Chapmaniksi. Chapman pysyi tuotteliaana koko ikänsä. Häneltä ilmestyi hänen viimeiseksi jäänyt teos vuonna 1806, kun Chapman oli jo reilusti yli 80-vuotias. Chapman kuoli aikansa elinajanodote huomioon ottaen kunnioitettavassa 86 vuoden iässä vuonna 1808.

Lorens Pasch nuoremman maalaama kuva F. H. af Chapmanista vuodelta 1778

Matka Suomeen

Amiraliteetilla oli ollut jo pitkään huolenaiheena tammimetsien riittävyys laivanrakennuksen tarpeisiin. Chapman ehdotti neuvostolle, että pienimmät alukset rakennettaisiin tammen sijaan männystä. Vaikka mäntyalusten kestoikä olisi vain 2/3 tammialusten kestoiästä, tulisi mäntyalusten hinta olemaan vain 1/3 tammialusten vastaavasta. Näin ollen Chapman sai neuvostolta määrärahan metsävarojen inventointimatkaan Pohjanmaalle ja Länsipohjaan.

Reitiksi määrättiin Pohjanlahden rannikkoalueen tärkeimmät laivanrakennuspaikat sekä alueet, joista nämä veistämöt saivat raaka-aineensa. Chapman aloitti matkansa alkutalvesta 1758 Tukholmasta ja saapui takaisin lähtöpisteeseensä keväällä 1759. Chapman matkasi pitkälti rannikon läheisyydessä, mutta teki välillä pidempiä vierailuja myös sisämaassa. Matkapäiväkirjaansa Chapman merkitsi kulkemansa reitin paikat ja etäisyydet sekä metsäinventointiin liittyvät mittaukset ja huomiot.

Matkaa pidettiin kaikin puolin onnistuneena. Kruunu sai metsävaroistaan tarkkaa tietoa, jota sillä ei aikaisemmin ollut. Chapmanin tuomia tietoja tuskin otettiin vastaan kuitenkaan pelkällä innokkuudella, koska Suomen länsirannikon metsät paljastuivat paljon hakatuimmiksi, kuin niiden olisi toivottu olevan. Matkalla oli merkitystä myös männyn käyttöönotossa laivanrakennukseen, vaikka metsävarat olivatkin toivottua heikommat.

Meidän ajallemme Chapmanin matkapäiväkirjan sisältämät muistiinpanot tarjoavat ainutlaatuista tietoa 1700-luvun puolivälin metsien tilasta Pohjanlahden rannikkoalueilla ja paikoin myös sisämaassa. Lisäksi, vaikka Chapmanin merkinnät painottuvat tehtävänsä mukaisesti metsäinventointiin, matkapäiväkirjan merkinnät tarjoavat mielenkiintoisen ajankuvan matkustamisesta 1700-luvun puolivälin Suomessa ja Ruotsissa. Mukaan matkalle pääset rullaamalla/vierittämällä sivua alaspäin.

Laivan perä: Chapmanin piirros Uusimaa-fregattityypistä | Muotokuva: Alexander Wetterlingin kivipiirros Chapmanista | Kirja: Nimiösivu teoksesta Tractat om Skepps-byggeriet | Mies kivellä: Elias Martinin luonnostelmia matkakumppanistaan Chapmanista Viaporissa | Keulakuva: Chapmanin piirros laivan keulakuvasta | Laivapiirrustus: Chapmanin piirros Turunmaa-fregattityypistä

Varsinais-Suomi, Kanta-Häme ja Uusimaa

01 / 06

4.–14. marraskuuta 1758

Chapman aloittaa matkansa 4. marraskuuta Tukholmasta kohti Turkua kippari Holmsternin kyydissä. Merimatka kestää puolitoista viikkoa. Chapman ei pääse suoraan Turkuun vaan joutuu jäämään noin peninkulman päähän Turusta jäiden takia.

15. marraskuuta 1758

Chapman saapuu jäitten yli Turkuun, jossa hän majoittuu Cristoff Allénin luona. Chapman tulee tekemään Turusta kaksi pienempää inventointiretkeä lähialueille, ennen kuin hän jatkaa matkaansa pohjoiseen.

18.–23. marraskuuta 1758

Chapman matkaa Paattisille, Vahtoon, Nousiaisiin ja takaisin Turkuun. Tällä matkallaan hän tekee Nousiaisten alueelta matkapäiväkirjaansa ensimmäiset metsiä koskevat merkintänsä. Teksti käsittelee alueen metsiä ja puutavarasta saatavia hintoja. Tekstin lopussa hän kertoo vielä maksustaan tulkille.

"Tässä metsässä on puuta seitsemään tai kahdeksaan keskikokoiseen alukseen. Metsä on pitäjän yhteismaata, joka kuuluu viidelle pitäjälle. Se missä itse olin sijaitsee Nousiaisten pitäjässä. Annoin kaataa puun A joka oli 42 jalkaa korkea ensimmäiseen oksaan, jossa sillä oli 13 tuuman läpimitta, ja 3 jalkaa tyvestä se oli 20 tuumaa läpimitaltaan ja sillä oli 154 vuosilustoa. Maaperä on karkeaa hiekkaa, puu ei ole kovin pihkaista. Puutavaraa pitää ajaa metsästä 3 – 4 peninkulmaa Turkuun. Vahdosta viedään Turkuun parruja, jotka ovat 20 kyynärää pitkiä, 12 tuumaa neliö ja ne myydään 15 kuparitaalerin hintaan kappaleelta

12 kyynärää pitkiä noin 2 – 3 tuumaa paksuja lankkuja vietiin Turkuun ja myydään 16 hopeataalerin kappalehintaan. Alusten sisälle tarkoitettua puutavaraa 4 – 6000 tolttia. Kaikki myydään Turussa 3 kuparitaalerin hintaan kappaleelta, kaikki Nousiaisten pitäjästä. --- maksoin tästä matkasta kansalle 3 hopeataaleria"

24. marraskuuta – 25. marraskuuta 1758

Toisen lyhyehkön inventointimatkansa hän tekee Turusta itään Someron ja Salon suunnille. Hän matkaa ensin Turusta Hämeen Härkätietä pitkin Sorvastoon saakka, josta vaihtaa pohjoisemmille tiereiteille. Tammelan ja Portaan kautta Chapman päätyy Liesjärvelle, josta hänellä on seuraavat pidemmät merkinnät. Liesjärvellä hän keskittyy merkitsemään muistiin metsien inventoinnin lisäksi paljon tietoa hinnoista.

"...Puun kaatamisesta ja siitä kahden lankun tekemisestä hän on maksanut 24 hopeataaleria, kaksi miestä voi päivässä tehdä 3 lankkua. (työmies maksaa muuten 16 hopeataaleria päivässä). Osa lankuista makaa vielä metsässä, osa on ajettu sieltä 4 peninkulman päähän Järvenpäähän josta kuormasta maksettu 8 hopeataaleria per peninkulma, kaksi kappaletta 18 pitkää lankkua kuormassa viety hevosella, näin ollen kaksi lankkua tulee maksamaan kuljettajanmaksuna Järvenpäähän 1 hopeataalerin..."

26. marraskuuta – 4. joulukuuta 1758

Liesjärven jälkeen Chapman suuntaa Someron seudulle ja sieltä etelään. Svenskbyn kohdilla Chapman kertoo alueen ympäristöstä.

"Tällä tiellä sijaitsee Kosken ruukki. 1/4 peninkulmaa ruukista pohjoiseen sijaitsee hopeakaivos, joka on ollut käyttämättömänä monta vuotta, mutta, jota taas käytetään. Tämä tie koostui vuorista ja laaksoista."

Inventointiretkensä eteläisimmässä pisteessä, Rekubyssä, hän ei ole järin innoissaan alueen metsistä.

"Tämä metsä ei ole huomion arvoinen. - - Tammisaari sijaitsee täältä 3 mailia itään päin"

Etelästä Chapman matkaa takaisin Turkuun Suurta Rantatietä (tunnetaan myös nimellä Kuninkaantie) pitkin.

5. joulukuuta – 6. joulukuuta 1758

Chapman pitää Turussa vain yhden välipäivän, kunnes hän lähtee taas liikkeelle. Hän matkaa Varkaantietä pitkin Oripäähän ja sieltä Huovintietä kohti Harjavaltaa.

Satakunta

6. joulukuuta 1758

Chapman on merkinnyt matkanneensa 6. joulukuuta Viilalasta Harjavaltaan. Yhden päivän aikana hän on siis matkannut reellä yli 80 kilometriä!

7. joulukuuta – 11. joulukuuta 1758

Harjavallasta Chapman matkaa kohti pohjoista. Ulvilan Paluksen metsän puusta Chapman suorittaa yhden matkansa monista vuosilustomittauksista.

Lassilan asukkaiden kanssa Chapman ei ole kaikesta aivan samaa mieltä.

"Lassilassa eivät halunneet myöntää, että heillä oli kelvollista metsää, mutta matkalla Längelmäelle kävin monta kertaa metsässä ja huomasin, että siellä oli monta huomattavan suurta mäntypuuta, hyvin korkeita oksattomia sopivia mastoihin..."

Alueen tiet eivät Chapmania ihastuta.

"Näistä Porin ympärillä olevista metsistä ovat tiet hyvin huonokuntoisia, epätasaisia ja täynnä suuria kiviä."

Ahlaisten länsipuolella olevasta Anttooran saaresta Chapman löytää potentiaalisesti sopivan laivanrakennuspaikan

"...1 peninkulma Ahlaisista sijaitsee Anttooran saari, se on 1/8 peninkulmaa pitkä, 1/20 peninkulmaa leveä, saaren läntiselle puolelle voitaisiin rakentaa aluksia..."

11. joulukuuta 1758

Chapman matkaa Ahlaisista pohjoiseen pitkin Pohjanmaan rantatietä.

Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

11. joulukuuta – 12. joulukuuta 1758

Chapman matkaa reellään pohjoiseen. Eteläinen Pohjanmaa ei häntä kiinnosta, vaan hän kiitää kohti Keski-Pohjanmaan laivanrakennuskeskuksia Kokkolaa ja Pietarsaarta. Chapman ei merkitse ennen Kokkolaa muuta kuin päivittäiset etapit ja niiden väliset etäisyydet.

12. joulukuuta – 14. joulukuuta 1758

Chapman kulkee talvisessa maisemassa pitkin Pohjanmaan rantatietä monia kymmeniä kilometrejä päivittäin.

14. joulukuuta 1758 – 5. tammikuuta 1759

Kokkolaan päästyään Chapman pitää, ymmärrettävästi, neljä päivää lepoa. Kokkolasta Chapman tekee pitkän piston sisämaahan Perhonjokea seuraillen. Syvällä sisämaassa Haukilahdella hän on kaikkea muuta kuin tyytyväinen alueen metsiin.

"...suurimmat (männyt) olivat 70 jalkaa, 20 tuumaa tyvestä, mutta ohuita latvasta, läpeensä oksaisia, joteensakin vääriä ja hyvin huonoja..."

Ylipäätänsä Chapman pitää Kokkolan ja Pietarsaaren metsiä aivan loppuunhakattuina. Hän viettää joulunpyhät ja uudetvuodet Kokkolassa, mutta ei merkitse ajanjaksosta mitään matkapäiväkirjaansa. Tammikuun 2. päivä Chapman jatkaa matkaansa Kälviänjokea seuraillen kohti sisämaata. Parhialan metsät antavat Chapmanille sentään jotain toivoa alueen metsien suhteen.

"...täältä löytyy 200 puuta, jotka sopivat lankuiksi..."

Chapman palaa sisämaasta taas rannikolle ja jatkaa matkaansa kohti Raahea.

Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi

5. tammikuuta – 16. tammikuuta 1759

Chapman suuntaa Kalajoen kautta Raaheen, josta hän tekee piston sisämaahan. Alueen metsien hän näki soveltuvan pienten alusten rakentamiseen.

"Tämä metsä... ...sopiva noin 100 lästin suuruisiin pienempiin aluksiin..."

Chapman viettää Raahessa yhteensä kahdeksan päivää, mutta ei kerro tälle syytä matkapäiväkirjassaan. Mahdollisesti hän pysytteli sisätiloissa kovien pakkasten takia.

16. tammikuuta – 12. helmikuuta 1759

Raahesta Chapman matkaa Ouluun. Mannilan läheisistä metsistä Chapman löytää puutavaraa isompiakin laivoja varten.

"Tästä metsästä... ...saisi puutavaraa alukseen, joka olisi 136 jalkaa pitkä..."

Matkallaan Oulusta pohjoiseen Chapman sairastuu ja joutuu keskeyttämään matkaamisensa lähes viikoksi.

12. helmikuuta 1759

Lopulta hän pääsee kuitenkin jatkamaan matkaansa kohti Torniota.

12. helmikuuta – 16. helmikuuta 1759

Chapman saapuu Tornioon ja matkaa Tornionjokea pitkin pohjoiseen. Tällä retkellään hän löytää hyvin suuria puita Kuivakankaan läheisistä metsistä.

"Tunturin laidalla olevasta tilasta koilliseen olevassa metsässä on melkoisen suuria puita, yhteensä noin 800 – 900 kappaletta"

Tukholman laivanmittausasiakirjojen mukaan Tornio möi Tukholmaan 1700-luvun toisella puoliskolla kaikkein suurimmat alukset. Tämä tieto sopii hyvin yhteen Chapmanin huomion kanssa huomattavan isoista puista alueella.

Chapman poistuu nykyisen Ruotsin puolelle Koivukylän kohdilla ja jatkaa matkaansa Länsipohjan läpi kohti Tukholmaa. Sinne hän saapuu koko talven kestäneeltä matkaltaan pitkäperjantaina (13.4) vuonna 1759.

Kartta

Tämä kartta on tarkoitettu Chapmanin reitin lähempään tarkasteluun. Kartan voi laajentaa koko näytön kokoiseksi painamalla kuvaketta kartan oikeassa yläkulmassa (kaksi nuolta).

Chapmanin talvimatka Suomen, Pohjanmaan ja Länsipohjan läpi / Chapmans vinteresa genom Finland, Öster- och Vesterbotten

Lähteet

Kansi

KUVA

Yleistä-osuus

  • Toivanen, P. (1985) Fredrik Henrik Chapmanin Pohjanmaan matka 1758–59. Teoksessa Alavuotunki, J. (toim.) Scripta Historica IX, 89–109. Oulun historiaseura ry, Oulu.
  • Lisäksi edellämainitun artikkelin tietoja on tarkistettu vertailemalla niitä mm. alkuperäisen matkapäiväkirjan merkintöihin sekä internetin julkisiin tietolähteisiin.

F. H. af Chapman -osuus

TEKSTI

  • Toivanen, P. (1985) Fredrik Henrik Chapmanin Pohjanmaan matka 1758–59. Teoksessa Alavuotunki, J. (toim.) Scripta Historica IX, 89–109. Oulun historiaseura ry, Oulu.
  • Lisäksi edellämainitun artikkelin tietoja on tarkistettu vertailemalla niitä mm. alkuperäisen matkapäiväkirjan merkintöihin sekä internetin julkisiin tietolähteisiin.

KUVA

Matka Suomeen -osuus

TEKSTI

  • Toivanen, P. (1985) Fredrik Henrik Chapmanin Pohjanmaan matka 1758–59. Teoksessa Alavuotunki, J. (toim.) Scripta Historica IX, 89–109. Oulun historiaseura ry, Oulu.
  • Lisäksi edellämainitun artikkelin tietoja on tarkistettu vertailemalla niitä mm. alkuperäisen matkapäiväkirjan merkintöihin sekä internetin julkisiin tietolähteisiin.

KUVAT

Teksti + Kartta -osuudet

TEKSTIT

  • Chapman, F. H. (1759) Resan genom Finland, Öster och Westerbotn at bese Skogarne. Matkapäiväkirjasta käytettiin selkokirjoitettua versiota, joka on saatu käyttöön  Kungliga Örlogsmannasällskapetista (KÖMS) .
  • Chapmanin matkapäiväkirjan selkokirjoitetusta versiosta tehty suomenkielinen käännös, jonka on kääntänyt Magdalena af Hällström.
  • Toivanen, P. (1985) Fredrik Henrik Chapmanin Pohjanmaan matka 1758–59. Teoksessa Alavuotunki, J. (toim.) Scripta Historica IX, 89–109. Oulun historiaseura ry, Oulu.

KARTAN REITTITULKINTA

  • Muodostamisperiaate: Sekä selkokirjoitetusta matkapäiväkirjasta (ruotsinkielinen) että käännetystä matkapäiväkirjasta (suomenkielinen) katsottiin paikan nimi, jossa Chapman oli merkinnyt käyneensä. Tämän jälkeen paikkaa etsittiin nykypäivän kartoilta (Esrin ja Googlen taustakartat). Riippumatta siitä, löydettiinkö paikka nykypäivän kartoilta, etsittiin paikkaa myös Kalmbergin kartaston karttalehdiltä. Reitin suuripiirteiseen hahmottamiseen käytettiin apuna myös Kungliga Örlogsmannasällskapetista saatua pienimittakaavaista reittikarttaa (karttapohjana on toiminut Hermelinin kartta). Jos paikka löydettiin nykykartoilta, Kalmbergin kartastosta tai molemmista, se lisättiin kartalle. Jos paikkaa ei löytynyt mistään etsitystä lähteestä tai jos tulkinta oli liian epävarma, paikkaa ei lisätty kartalle. Löydettyjen paikkojen läpi digitoidun reittiviivan reitti tulkittiin Kalmbergin kartaston karttalehtien sekä Museoviraston karttapalvelun avulla.
  • Chapman, F. H. (1759) Resan genom Finland, Öster och Westerbotn at bese Skogarne. Matkapäiväkirjasta käytettiin selkokirjoitettua versiota, joka on saatu käyttöön  Kungliga Örlogsmannasällskapetista (KÖMS) .
  • Chapmanin matkapäiväkirjan selkokirjoitetusta versiosta tehty suomenkielinen käännös, jonka on kääntänyt Magdalena af Hällström.
  • Hermelin S. G. & Hällström, C. P. (1799) Charta öfwer Storfurstendömet Finland utgifwen på friherre S. G. Hermelins anstalt och omkostnad Sammandragen och författad af C. P. Hällström philos. magister och auscultant i Kongl. Bergs Colleg. joka on ilmestynyt mm. kirjassa Suomen karttakirja 1799 - C.P. Hällströmin Suomi-kartasto (toim. Jan Strang ja Erkki-Sakari Harju ja kustantanut Karttakeskus 2012). Karttapohjalle piirretty reitti on tehty  KÖMSissä .
  • Esrin karttapohja ' Modern Antique Map '. Kartan käyttämät lähtöaineistot: Maanmittauslaitos, Esri, HERE, Garmin, FAO, NOAA, USGS.
  • Googlen karttapohja 'Kartta'.  Google Maps .
  • Kalmbergin kartasto 1:100 000. Voen. Top. Depo, Helsinki 1855. Kartastoa käytettiin Kansallisarkiston  Doria-julkaisuarkiston  kautta.
  •  Museoviraston karttapalvelu . Käytetty karttataso: 'Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt, tiet ja muut viivamaiset kohteet'.

Lisätietoa

Tämä tarinakartta on itsenäinen teos, jonka on toteuttanut Turun yliopiston maisterivaiheen maantieteen opiskelija Joonas Rikala osana opintosuoritusta. Tarinakartta liittyy kuitenkin tiiviisti Pekka Niemelän tutkimuksiin Chapmanin matkasta. Aiheeseen liittyvät tiedustelut voi lähettää osoitteeseen pnieme[ät]utu.fi (Pekka Niemelä). Tarinakarttaan liittyvät tiedustelut voi lähettää joko osoitteeseen joviri[ät]utu.fi (Joonas Rikala) tai nivuore[ät]utu.fi (Niina Käyhkö).

Tekijät

Joonas Rikala ja Toni Paukku

Ohjaajat

Pekka Niemelä, Niina Käyhkö

Organisaatio

Turun yliopisto

Lorens Pasch nuoremman maalaama kuva F. H. af Chapmanista vuodelta 1778