Strateginen maankäytön suunnitelma 2024
Pirkkala
1: Mikä on strateginen maankäytön suunnitelma?
Koko kunnan kattavan strategisen maankäytön suunnitelman tarkoituksena on ohjata Pirkkalan maankäytön suuria linjoja ja ratkaista erilaisten toimintojen yhteensovittaminen. Tavoitteena on päivittää strategista yleissuunnitelmaa valtuustokausittain erikseen sovittavien teemojen osalta. Päivitettävän suunnitelman teemoiksi valittiin tulevaisuuden kasvun mahdollisuudet ja sini-viheryhteydet.
Kasvun potentiaalin tunnistaminen ja viheryhteyksien rungon ymmärtäminen auttaa luomaan kestäviä ja elinvoimaisia yhteisöjä. Tässä kontekstissa “strategisen maankäytön potentiaali” viittaa prosessiin, jossa tunnistetaan maankäytön tiivistämisen mahdollisuudet yhdyskuntarakenteen kannalta edullisilla alueilla, jotta saavutetaan kestävä yhdyskuntarakenne ja taloudellinen vakaus. Tämä edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja toteutusta. Strateginen maankäytön suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen (ei maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava). Suunnitelma on perusta tuleville osayleiskaavatöille ja tarkemmalle suunnittelulle sekä kaavoitustöiden ajoitukseen ja ohjelmointiin.
2: Tiivistelmä
Strategisessa maankäytön suunnitelmassa on pyritty tunnistamaan eriluonteisten alueitten kasvun mahdollisuuksia eli potentiaalia. Arviossa on pyritty osoittamaan alueen luonne huomioiden mahdollisimman suuri mutta toteutettavissa oleva maankäytön määrä. Esitetty rakentamisen määrä on luonnollisesti hyvin viitteellinen, eikä perustu yksityiskohtaiseen suunnitteluun.
Kehätien sisäpuolisen alueen maankäytön kokonaispotentiaali on asumiselle yhteensä n. 1 300 000 k-m² ja liike- ja toimitilarakentamiselle noin 360 000 k-m², josta tehokkaan joukkoliikenteen 800 metrin vyöhykkeelle sijoittuu noin 1 000 000 k-m² asumiselle ja noin 200 000 k-m² liike- ja toimitilarakentamiselle. Kehätien ulkopuolelle lisäksi sijoittuu lähes 750 000 k-m² asumiselle ja 640 000 k-m² liike- ja toimitilarakentamiselle.
PROSESSI
Valtuustokausittain päivittyvän strategisen maankäytön suunnitelmaluonnoksen laati Pirkkalan maankäyttö. Luonnos esiteltiin valtuuston iltakoulussa 16.4.2024 ja työstettiinn luonnosta työpajassa. Valtuutetuilta pyydettiin valtuutetuilta kirjallista palautetta 2.5. mennessä. Palautetta saatiin 10 kappaletta. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit jättivät valtuustoryhmänä palautteen. Lisäksi vihreiden palautteissa oli valtuustoryhmän nostoja.
Palautteissa valtuutetut näkivät Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävän ensisijaisena tiiviin asumisen alueena ja sieltä erityisesti Partola ja Suuppa tehokkaan rakentamisen alueina. Lisäksi pientalorakentamista toivottiin Loukonlahden lisäksi myös kehän ulkopuolelle erityisesti Vanhan kirkon ja Sankilan suuntaan.
Elinkeino alueiden osalta palautteessa painottui erityisesti Lentoasemantien varsi.
Luonnon ja virkistyksen osalta palautteissa painottui erityisesti Taapurinvuori- Iso-Naistenjärven alue, Pulkajärven ja Sikojoen ympäristöt sekä Pyhäjärvi. Lisäksi nähtiin tärkeänä rannan ekologinen ja virkistysyhteys sekä lähiliikuntapaikat ja -puistot. Uhkana nähtiin laajempien viheralueiden pirstaloituminen
EHDOTUS
Palautteen pohjalta ehdotusta tarkennettiin hieman valtuutettujen palautteen pohjalta.
Alhaalla olevassa kartassa näkyy alueet, joissa on tunnistettu rakentamisen mahdollisuuksia.
3: Asuminen, liike- ja toimitila
Alhaalla olevan kartan vertailussa on asumisen ja elinkeinoelämän kerrosalat. Vihreällä pallolla asuminen ja punaisella pallolla elinkeinoelämän rakentamisen potentiaalit. Mitä suurempi pallo sitä enemmän kerrosalaa alueelle osoitettu.
3.1: 800 metrin vyöhyke
Vyöhyke perustuu tehokkaan joukkoliikenteen (raitiotie) välittömässä vaikutuspiirissä oleviin rakentamisen alueisiin. Alueelle on tunnistettu sijoittuvan uutta rakentamista noin 1 000 000 k-m² asumiselle ja noin 200 000 k-m² liike-ja toimitilarakentamiselle. Vihreällä rakentamisen alueet, jotka ovat toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Keltaisena alueet, jotka ovat osittain toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Punaisena alueet, jotka vaativat yleiskaavan muutosta ennen toteutusta.
3D-malli
800 metrin vyöhykkeestä ja kehän sisäpuolesta on tutkittu 3D-mallin avullu rakentamisen potentiaalit ja kehätien eteläpuolella arvioituun aluetehokkuuteen perustuen.
Linkki 3D-malliin. (linkki luotu 18.6. voimassa 30 päivää)
Partola pohjoisosa
Kohdennettu pinta-ala on n. 22 ha (pienalueet)
Partolan pohjoisosan tavoitteena on muutos sekoittuneeksi asumisen, kaupan ja palveluiden alueeksi.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 165 000 k-m² asuinrakentaminen - 53 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 3500 uutta asukasta - 750 uutta työpaikkaa
Toteutus yleiskaavaa toteuttavien asemakaavojen kautta
Partola eteläosa
Kohdennettu pinta-ala on n. 21 ha (pienalueet)
Partolan eteläosan tavoitteena on liike-, palvelu- ja toimitilojen edelleen kehittyminen sekä mahdollistetaan tulevaisuudessa myös osin asumista.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 15 000 k-m² asuinrakentaminen - 65 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 350 uutta asukasta - 510 uutta työpaikkaa
Toteutus yleiskaavaa toteuttavien asemakaavojen kautta
Pere täyd. rak.
Kohdennettu pinta-ala on n. 20 ha (pienalueet)
Pereen alueen tavoitteena on asumisen kehittyminen edelleen. Tiiviimpi rakentaminen painottuu lähemmäs Naistenmatkantietä.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 39 600 k-m² asuinrakentaminen - 850 uutta asukasta
Toteutus pääosin yleiskaavaa toteuttavien asemakaavojen kautta. Naistenmatkantien varren tiiviimpi maankäyttö vaatii yleiskaavan päivittämistä.
Pakkalankulman täyd.rak.
Kohde alueen pinta-ala on n. 33 ha
Pakkalankulman alueen tavoitteena on varautua uuteen kouluun ja sen ympäristöön asumista, uusi koulu ja sen viereen pääosin tiivistä pientalovaltaista asumista. Lisäksi on varauduttu pienemmän mittakaavan täydennysrakentamiseen
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 31 500 k-m² asuinrakentaminen - 640 uutta asukasta
Pientalovaltainen asuminen on toteutettavissa yleiskaavan pohjalta.
Nuolialanlaakson länsi
Kohdennettu pinta-ala on n. 0,5 ha (pienalueet)
Nuolialan laakson länsipuolella on voimassa olevassa yleiskaavassa pientalovaltaista asuinaluetta. Alueessa on potentiaalia tehostaa monipuoliseksi pientalo- ja kerrostaloalueeksi.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 17 500- 70 000 k-m² asuinrakentaminen - 350 - 1450 uutta asukasta
Tehokkaampi toteutus vaatii yleiskaavan päivittämistä, pientalovaltainen alue toteutettavissa asemakaavojen kautta
Nuoliala täyd.rak
Kohdennettu pinta-ala on n. 20 ha (pienalueet)
Alueella on useita pienempiä yksittäisiä yleiskaavan mukaisia asumisen täydennysalueita. Pieneläinkujan länsipuolisen alueen sekä Nuolialan koulun eteläpuolisen alueen tehokkaampi maankäyttö edellyttää yleiskaavan muutosta
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 61 000 k-m² asuinrakentaminen - 1 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 1250 uutta asukasta - 100 uutta työpaikkaa
Tehokkaampi toteutus vaatii yleiskaavan päivittämista, pientalovaltainen alue totetutettavissa asemakaavojen kautta
Loukonlahti
Kohde alueen pinta-ala on n. 17 ha
Alueen toteutus valtuuston hyväksymän asemakaavan mukaisesti pientalovaltaisena alueena
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 65 000 k-m² asuinrakentaminen - 14 000 k-m² palvelu-/urheilu-/virkistysrakentamiseen - 1250 uutta asukasta
Toteutus asemakaavan saatua lainvoiman tontinluovutuksen kautta.
Killonvainio
Kohde alueen pinta-ala on n. 14 ha
Killonvainio on voimassa olevan yleiskaavan yksi merkittävimpiä uusia asuinalueita.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 85 000 k-m² asuinrakentaminen - 2 000 k-m² liike- ja palvelurakentaminen - 2000 uutta asukasta
Pohjoisosa toteutettavissa kerrostalovaltaisena alueena. Eteläosan tehokkaampi toteutus vaatii yleiskaavan päivittämista.
Killonvainio 2
Kohde alueen pinta-ala on n. 0,7 ha
Killonvainio 2 asumisen alue sijoittuu Linnakiventien varteen. Yleiskaavasta poiketaan, viheryhteys siirretty pohjoisemmaksi irti Linnakiventiestä. Ratkaisulla saadaan suojaisempi viheryhteys ja asumista tukevaksi.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 30 000 k-m² asuinrakentaminen - 700 uutta asukasta
Toteutus vaatii yleiskaavan päivittämistä.
Killo täyd.rak.
Kohde alueen pinta-ala on n. 40 ha
Killon täydennysrakentaminen valmistelussa olevan asemakaavamuutoksen pohjalta.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 20 000 k-m² asuinrakentaminen - 400 uutta asukasta
Pientalovaltainen asuminen on toteutettavissa yleiskaavan pohjalta.
Korkeamäki
Kohde alueen pinta-ala on n. 7 ha
Voimassa olevan yleiskaavan mukainen kerrostalovaltainen asuinalue.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 64 500 k-m² asuinrakentaminen - 2 000 k-m² liike- ja palvelurakentaminen - 1500 uutta asukasta
Toteutus yleiskaavaa toteuttavien asemakaavojen kautta
Haikka täyd.rak.
Kohde alueen pinta-ala on n. 52 ha
Kulttuuriympäristön huomioivaa täydennysrakentamista.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 28 000 k-m² asuinrakentaminen - 620 uutta asukasta
Kulttuuriympäristön huomioiva täydennysrakentaminen asemakaavoilla.
Kurikka täyd.rak.
Kohdennettu pinta-ala on n. 8 ha (pienalueet)
Muuttuvan maakäytön tiivistämistä asumiseen
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 50 000 k-m² asuinrakentaminen - 1170 uutta asukasta
Osittain toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Ranta-Pirkkala
Kohde alueen pinta-ala on n. 12 ha
Ranta-Pirkkala ja Rantaniitty toteutus voimassa olevan yleiskaavan tehokkaana keskustatoimintojen alueena.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 160 000 k-m² asuinrakentaminen - 8 000 k-m² liike- ja palvelurakentaminen - 3700 uutta asukasta
Toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Suuppa
Kuntakeskuksen tiivistäminen sekoittuneena asumisen, kaupan ja palveluiden alueena.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 76 000 k-m² asuinrakentaminen - 9 000 k-m² liike- ja palvelurakentaminen - 1750 uutta asukasta
Toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Niemenmaa puisto
Kohde alueen pinta-ala on n. 5 ha
Kokonaan uusi täydennysrakentamisen paikka. Täydennysrakentamisessa hyödynnetään olemassa olevan kadun rakentamatonta etelä puolta
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 30 000 k-m² asuinrakentaminen - 700 uutta asukasta
Toteutus vaatii yleiskaavan päivittämistä
Kirkon itäpuoli
Kohde alueen pinta-ala on n. 9 ha
Potentiaalinen tehostamisen ja täydennysrakentamisen alue Perkiöntien ympäristössä
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 40 000 k-m² asuinrakentaminen - 820 uutta asukasta
Toteutus vaatii yleiskaavan päivittämisen
Solja-Ratsutila
Kohdennettu pinta-ala on n. 11 ha (pienalueet)
Soljan loppuosan asuinrakentaminen sekä voimassa olevan yleiskaavan asuinkerrostalovaltaisen alueen toteuttaminen Naistenmatkantien eteläpuolella.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 45 000 k-m² asuinrakentaminen - 1 000 uutta asukasta
Toteutettavissa asemakaavan ja voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
3.2: Kehän sisäpuoli
Vyöhyke perustuu kehätien sisäpuoliseen alueeseen, joka ei ole välittömässä läheisyydessä (>800m) tehokkaasta joukkoliikenteestä (raitiotie). Alueelle on tunnistettu sijoittuvan uutta rakentamista noin 135 000 k-m² asumiselle ja noin 200 000 k-m² liike-ja toimitilarakentamiselle. Vihreällä rakentamisen alueet, jotka ovat toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Keltaisena alueet, jotka ovat osittain toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Punaisena alueet, jotka vaativat yleiskaavan muutosta ennen toteutusta.
Linnakallio-Linnakorpi
Kohdennettu pinta-ala on n.16 ha (pienalueet)
Aluetta kehitetään Kehätien varren elinkeinoalueena voimassa olevan yleiskaavan mukaisesti
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 108 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 840 uutta työpaikkaa
Toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Kurikan laajennus
Kohde alueen pinta-ala on n. 16 ha
Alueita kehitetään yleiskaavan pohjalta tiiviinä asuinalueena. Kurikantien eteläpuolella asemakaava laadinnassa.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 89 000 k-m² asuinrakentaminen - 2 000 uutta asukasta
Toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Tuottotie - Keisarinviitta
Kohdealueen pinta-ala on n.9 ha
Lentoasemantien länsipuolista aluetta kehitetään elinkeinoalueena ja itäpuolta urheilu- ja virkistysalueena.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 27 000 k-m² liike-, palvelu, urheilu ja toimitilarakentaminen - 190 uutta työpaikkaa
Toteutettavissa asemakaavoilla voimassa olevan yleiskaavan pohjalta.
Keskusta etelä
Kohde alueen pinta-ala on n. 8,5 ha
Aluetta kehitetään kuntakeskukseen tukeutuvan tiiviinä asumisen ja urheilupalveluiden alueeena.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 80 000 k-m² asuinrakentaminen - 3 000 k-m² liike-, urheilu ja toimitilarakentaminen - 1 800 uutta asukasta - 180 uutta työpaikkaa
Toteutus tehokkaana vaatii yleiskaavan päivittämistä
Huovi-Lepomoisio
Kohde alueen pinta-ala on n. 6 ha
Valmistuminen pientaloalueena voimassa olevan asemakaavan mukaisesti.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 3 000 k-m² asuinrakentaminen - 70 uutta asukasta
Toteutus hyväksytyn asemakaavan mukaisesti.
Kyösti täyd.rak
Kohde alueen pinta-ala on n. 31 ha
Alueen tiivistäminen kohdistuu pääosin Naistenmatkantien varteen. Yleiskaavan päivittämisellä mahdollistetaan tiiviin asuinalueen laajeneminen.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 34 700 k-m² asuinrakentaminen - 10 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 700 uutta asukasta - 110 uutta työpaikkaa
Tehokkaampi toteutus vaatii yleiskaavan päivittämista.
Turri täyd.rak.
Kohde alueen pinta-ala on n. 22 ha
Olemassa olevan rakennuskannan huomioivaa täydennysrakentamista.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 34 700 k-m² asuinrakentaminen - 700 uutta asukasta
Olemassa ympäristön huomioiva täydennysrakentaminen asemakaavoilla.
Turri (Soukonlahti)
Kohdealueen pinta-ala on n. 5 ha
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 42 440 k-m² asuinrakentaminen - 990 uutta asukasta
Toteutus hyväksytyn asemakaavan mukaisesti.
3.3: Kehän ulkopuoli
Vyöhyke perustuu kehätien ulkopuoliseen alueisiin. Alueelle on tunnistettu sijoittuvan uutta rakentamista noin 750 000 k-m² asumiselle ja noin 630 000 k-m² liike-ja toimitilarakentamiselle.
Vihreällä rakentamisen alueet, jotka ovat toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Keltaisena alueet, jotka ovat osittain toteutettavissa voimassa olevan yleiskaavan pohjalta. Punaisena alueet, jotka vaativat yleiskaavan muutosta ennen toteutusta.
Kaakkois-Pirkkala
Maksimaalinen potentiaali perustuu keskeytetyn yleiskaavatyön pohjalta arvioituun maankäyttöön
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 440 000 k-m² asuinrakentaminen - 8 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 10 000 uutta asukasta - 500 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan
Kaakkois-Pirkkala elinkeinoalue
Kehätien varren kehittäminen elinkeinoalueena
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 50 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 330 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan.
Linnakallion elinkeinoalueen laajennus
Linnakallion elinkeinoalueen laajentaminen kehätien varressa.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 30 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 200 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Kurikkakallion elinkeinoalue
Kurikkakallion elinkeinoalueen eteläosassa lainvoimainen asemakaava. Alueen laajentaminen vaatii yleiskaavan alueelle.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 160 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 1 000 uutta työpaikkaa
Laajempi toteutus vaatii alueelle yleiskaavan.
Vt3:n oikaisun elinkeinoalue
Elinkeinoalueen toteutus edellyttää uuden valtatie 3:n oikaisua tai 2 kehätien toteuttamista.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 150 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 1 000 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Huovin elinkeinoalueen laajennus
Olemassa olevan elinkeinoalueen reuna-alueiden täydentämistä
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 60 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 400 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Lentoasemantien elinkeinoalue
Lentoaseman ympäristöön kehittyvää elinkeinoelämän aluetta
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 180 000 k-m² liike- ja toimitilarakentaminen - 1 200 uutta työpaikkaa
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Sankila
Kirkonkylän koulun läheisyyteen kehitettävä ekologinen pientalopainotteinen asuinalue.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 100 000 k-m² asuinrakentaminen - 2 000 uutta asukasta
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Pirkankylä
Kirkon ympäristöön kehitettyvä ekologinen pientalopainotteinen asuinalue.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 75 000 k-m² asuinrakentaminen - 1 500 uutta asukasta
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Sionkylä res.
Nykyiseen asumiseen tukeutuvaa täydentävää Sorkkalantien varren pientaloasumista.
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 120 000 k-m² asuinrakentaminen - 2 400 uutta asukasta
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
Heikkilä res.
Nykyiseen asumiseen tukeutuvaa täydentävää pientaloasumista Sikojoen pohjoispuolella
Arvio uuden maankäytön potentiaalista: - 10 000 k-m² asuinrakentaminen - 200 uutta asukasta
Toteutus vaatii alueelle yleiskaavan sekä asemakaavan.
4: Sini- ja viherverkko
Rakentamispaineet
Alueet, joille on suunniteltu maankäyttöä strategisessa maankäytön suunnitelmassa.
VT3-tieoikaisu ja kehä 2
Valtatie 3:n moottoritieoikaisun (ns. Puskiaisten oikaisu) ja 2-kehän suunniteltujen tielinjausten varaukset.
Golfkenttä
Alueen virkistyskäyttöä tuetaan huomioimalla alueen käyttö golfkenttänä ja saavutettavuus eri kulkumuodoin. Alueen kytkeytymiseen ympäröiviin virkistys- ja viheralueisiin kiinnitetään huomiota.
Strategisen yleiskaavan viher- ja virkistysalueet
Vuoden 2020 strategisessa yleiskaavassa osoitetut kunnan tärkeimmät viher- ja virkistysalueet.
Laajennetut viher- ja virkistysalueet
Viher- ja virkistysalueita on laajennettu eheämmän kokonaisuuden muodostamiseksi. Viher- ja virkistysalueiden muodostaman verkoston jatkuvuuteen ja kytkeytyvyyteen kiinnitetään huomiota sekä ekologisten yhteyksien että virkistyskäytön näkökulmasta. Alueiden luontoarvot turvataan tarkemmassa suunnittelussa.
Seudullinen metsäekologinen verkosto
Tampereen seudulle on määritelty tärkeimmät metsäekologisen verkoston yhteydet. Metsäekologisten yhteyksien jatkuvuus turvataan. Soveltuvilta osin verkostoa voidaan hyödyntää myös virkistystarpeisiin. Asuin- ja yritysalueiden tarkemmassa suunnittelussa kiinnitetään huomiota viher- ja virkistysalueiden muodostaman verkoston jatkuvuuteen ja kytkeytyvyyteen luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Kehitettävät viheryhteydet
Seudullista metsäekologista verkostoa tukemaan kehitetään myös muita viheryhteyksiä. Kehitettävillä viheryhteyksillä lisätään samalla asuinympäristön viihtyisyyttä ja lähivirkistysmahdollisuuksia. Keskustaajaman alueella kehitettävien viheryhteyksien linjaukset sovitetaan rakennettuun ympäristöön tarkemmassa suunnittelussa.
VT3-tieoikaisun aiheuttamat viheryhteystarpeet
Valtatie 3:n moottoritieoikaisu (ns. Puskiaisten oikaisu) katkaisisi toteutuessaan seudullisen metsäekologisen verkoston pääyhteyden aiheuttaen kriittisen viheryhteystarpeen. Pääyhteyden kohdalle vaaditaan rakennettavan riittävän leveä ja korkealaatuinen vihersiltaratkaisu mahdollisen tieoikaisun luonto- ja virkistyshaittojen vähentämiseksi. Eteläisellä viheryhteydellä pyritään edelleen tukemaan metsäekologisen verkoston toimivuutta.
Maaseutuympäristö
Alueen kulttuurimaisemaa, rakennettuja kulttuuriympäristöjä, muinaismuistoja ja avoimia peltomaisemia vaalitaan ja hyödynnetään kunnan identiteetin tärkeänä osatekijänä ja osana alueen vetovoimaa esimerkiksi lähimatkailukohteena. Alueen hyödyntämisessä kiinnitetään erityistä huomioita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden, kuten perinnebiotooppien, vaalimiseen ja kehittämiseen.
Pyhäjärven rantavyöhyke
Pyhäjärven rantoja kehitetään taajama-alueella yhtenäiseksi sinivihervyöhykkeeksi, jolla yhdistyvät luonto-, maisema- sekä virkistysarvot. Rantapuusto ja -kasvillisuus säilytetään soveltuvilla alueilla mahdollisimman luontaisena, huomioiden erityisesti vanhat puuyksilöt sekä rauhoitetun kynäjalavan esiintymät. Myös rakennettuihin virkistysympäristöihin panostetaan. Rantareitti kytkee rantavyöhykkeen viher- ja virkistysalueet toisiinsa.
Kosteikot
Paikallisesti ja seudullisesti tärkeitä kosteikkoja säilytetään ja kehitetään. Kosteikoilla voidaan vaikuttaa myönteisesti muun muassa luonnon monimuotoisuuteen, hulevesien määrän ja laadun hallintaan, ilmaston säätelyyn sekä ympäristön viihtyisyyteen.
Melonta- ja pienveneilyreitit
Pyhäjärven virkistyskäyttöä tuetaan melonta- ja pienveneilyreittien kehittämisellä. Taajamassa reitti yhdistää Pyhäjärven rannan virkistyskohteet ja rantautumispaikat toisiinsa. Länsi-Pirkkalassa reittien varrelle on mahdollista kehittää rantautumispaikkoja ja tukea näin Pyhäjärven monipuolisempaa virkistyskäyttöä. Sikojoen virkistyskäyttöä kehitetään luontoarvojen ehdoilla osana melontareitistöä.
Lentomelualueen hiilinielu
Lentomelualueella kiinnitetään muiden tavoitteiden ja aluevarausten ohella huomioita alueen hyödyntämiseen hiilen sidontaan ja hiilen varastointiin. Alueelle ei tule sijoittaa toimintaa, joka on herkkä melun haitoille.
Yhdessä eri osista syntyy strategisen maankäytön suunnitelman sini- ja viherverkko, jonka varaan kunnan ympäristön- ja luonnonsuojelutyö tulevina vuosikymmeninä rakentuu.
4.1: Sini- ja viherverkon kohteita
Korteniityn tulvapelto
Korteniitynoja tulvii keväisin laajasti ympäröivälle peltoalueelle, luoden seudullisesti arvokkaan lintujen kevätmuuton aikaisen ruokailu- ja levähdyspaikan. Korteniityn tulvapeltoa kehitetään lintukosteikkona siniviherverkoston ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
- Alueen kehittäminen edellyttää kaavoitusta / maanhankintaa
Taaporinvuoren alue
Taaporinvuoren alue on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Alue on luonnonarvoiltaan monipuolinen kokonaisuus, jossa esiintyy muun muassa edustavaa karua kalliokasvillisuutta, kangasmetsiä, reheviä lehtoja sekä useita suotyyppejä. Lisäksi se on tärkeä lähivirkistyskohde. Taaporinvuoren aluetta kehitetään suojelun ja luontoliikunnan edistämisen näkökulmasta.
- Alue osittain kunnan omistuksessa - Tarkoituksenmukaisen suojelukokonaisuuden muodostaminen edellyttää maanhankintaa
Pulkajärven suojelukokonaisuuden täydentäminen
Pulkajärven Natura-alue on Pirkkalan edustavin vanhan metsän alue. Natura-alueen ympäristöön kehitetään entistä suurempaa suojelukokonaisuutta tavoittelemalla luonnonsuojelualueen laajentamista sen pohjoispuolelle. Alueen suojeleminen tukisi Natura-alueen suojeluarvoja sekä turvaisi metsäekologisen verkoston seudullisen pääyhteyden säilymistä.
- Alue kunnan omistuksessa
Sikojoki
Sikojoki on arvokas ja vaihteleva joki- ja kosteikkoalue, joka toimii tärkeänä elinympäristönä monimuotoiselle kasvi-, hyönteis- ja lintulajistolle. Sikojokea kehitetään monimuotoisena luontoalueena huomioiden erityisesti linnuston ja purotaimenen elinolosuhteiden parantaminen. Sikojoen virkistysmahdollisuuksia parannetaan kehittämällä alueen luontopolkuja ja melontareittiä luontoarvoja vaarantamatta.
- Alue osittain kunnan omistuksessa - Alueen kehittäminen edellyttää yhteistyötä maa- ja vesialueiden omistajien kanssa
Taajama-alueen vihersormet
Taajama-alueen vihersormet säilytetään tärkeinä metsäekologisina yhteyksinä ja virkistysalueina. Alueiden kehittämisessä huomioidaan saavutettavuus ja monipuolisuus sekä luonnon että virkistyskäytön näkökulmasta. Alueiden välisiä epäjatkuvuuskohtia korjataan esimerkiksi jatkamalla Killon vanhan metsän-Komperinmäen viheryhteyttä puuistutuksin Pyhäjärven rantaan saakka.
- Alue osittain kunnan omistuksessa - Alueen kehittäminen edellyttää osin kaavoitusta / maanhankintaa
