Meidän tarinat

Meidän tarinat ovat entisten ja nykyisten kuopiolaisten kertomia tarinoita kolmesta kaupunginosasta keskittyen yhteisöllisyyden ja kohtaamisten teemoihin. Tarinat nostavat esiin alueiden ainutlaatuisuutta ja tarjoavat mahdollisuuden tutustua ihmisten muistoihin niin kauempaa menneisyydestä kuin viime vuosiltakin. Tarinat ovat osa Meidän Kuopio -festivaalia, Kuopio 250 -juhlavuotta ja KUDOS-projektia.

Kuopiolaisten kertomat tarinat löydät tältä sivustolta alueittain. Voit klikata itsesi suoraan haluamasi alueen osioon yläpuolella olevasta palkista tai selata sivua alaspäin, jolloin pääset tutustumaan jokaiseen alueeseen peräkkäin. Tarinoita on koottu pisteiksi karttapohjiin ja niistä on tehty myös videoita, äänitiedostoja sekä Meidän tarinat -podcastin jaksoja.

Meidän tarinat on toimittanut ja tuottanut Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden Annika Jarva ja Terhi Rissanen sekä Historiapalvelu Havinan Minna Akiola.

Mukavia hetkiä tarinoiden parissa!

Ravintolat ovat merkittävä osa kaupunkikulttuuria ja tarjoavat asukkaille niin kohtaamispaikkoja kuin tapahtumia. Kuopion keskustan ravintolaelämään on vuosikymmenten varrella mahtunut lukuisia eri ravintoloita, joissa asukkaat ovat kohdanneet toisiaan. Alla oleva esitys kertoo kuopiolaisten tarinoita keskustan alueen ravintoloista. Osan tarinoista voit myös kuunnella äänitiedostona. Lyhyempiä tarinoita ja muistoja löydät  Kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä ravintoloissa -osiosta .

Ravintolat ovat jo vuosikymmenten ajan olleet kuopiolaisille kohtaamispaikkoja, joissa tavataan niin vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia. Ne toimivat paikkana arjen kohtaamisille ja elämän ilojen juhlistamiselle. Ravintolaelämä on myös muuttunut vuosikymmenten varrella, kun vanhojen ravintoloiden tilalle on tullut uusia. Alla olevalle kartalle on merkitty pisteitä, jotka kertovat kuopiolaisten muistoja ja tarinoita keskustan alueen ravintoloista.

Kelloniemi sijaitsee nimensä mukaisesti niemen kärjessä, kauempana kaupungin hälinästä, mutta kuitenkin kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Se tarjoaa esimerkiksi perheellisille täydelliset puitteet asumiseen ja elämiseen. Aluetta voisi kuvailla poikkeuksellisen yhteisölliseksi: Kelloniemessä asuu pitkäaikaisia asukkaita ja sen yhteisöllisyys saa asukkaat viihtymään. Kaupunginosaa kuvaillaan ihastuttavan puistomaiseksi sen pitkäikäisten puustojen ansiosta. Virkistävät uimapaikat kesäisin ja talvella helpot yhteydet järven jäälle lisäävät myös viihtyisyyttä.

Kelloniemen aluetta kuvaillaan kaiken kaikkiaan mielenkiintoiseksi yhdistelmäksi puistomaista, jopa metsäistä, asuinaluetta ja teollista yritysaluetta kauniin järven rannalla. Se on tarjonnut asukkailleen niin ystäviä, luonnonläheisyyttä kuin turvallisen asuinpaikan.

Kelloniemen historiaan kätkeytyy tarinoita niin naapuruston yhteisöllisyydestä, siellä vaikuttaneista henkilöistä, lasten leikeistä, sota-ajan evakoista kuin pyhäkoulusta.

Seuraava karttakierros vie matkalle 1940-1950 -lukujen Kelloniemeen. Osana kierrosta on Meidän tarinat -podcastin sarja, jonka jaksoissa 40-luvulla syntyneet Pirkko Kuusela ja Maija Huttunen muistelevat lapsuusaikojaan Kelloniemellä. Lisää tarinoita Kelloniemestä löydät  Elämää Kelloniemessä -osiosta .

1970-1980 -luvuilla Kelloniemen aluetta rakennettiin ahkerasti. Nuoret perheet hankkivat tällöin rakennetuista kerrostaloista ensiasuntoja. Tuohon aikaan alueella oli vielä paljon metsiä, joista asukkaat kävivät poimimassa marjoja ja sieniä. Vähitellen metsien tilalle rakentui omakotitaloja. Kelloniemessä on järjestetty aikojen saatossa monenlaista yhteisöllistä toimintaa, kuten talkoita, hiihto- ja pilkkikilpailuja, rusettiluistelua ja pikkujouluja. Nyt muutama vuosi sitten perustettu alueen asukasyhdistys pro Kelloniemi järjestää asukkaille yhteisöllisiä tapahtumia.

Alla olevaan karttaan on merkitty pisteitä, jotka kertovat Kelloniemessä asuneiden ja aikaa viettäneiden muistoja ja tarinoita alueelta.

Maaninka sijaitsee kauniilla paikalla Maaninkajärven vierellä. Alueen historiaan sisältyy mielenkiintoinen tarina siitä, kuinka Kuopio piti alun perin perustaa Maaningalle. Lisäksi tarinat historiasta kertovat muun muassa Halolan kartanosta, kirkonkylän kehityksestä ja Suomen kenties ensimmäisestä puhelimesta. Erityisesti 1970- ja 1980-luvuilla Maaningan pienemmissä kylissä yhteisöllisyys kukoisti ja talkootyö oli kyläläisten kesken suosiossa.

Alla oleva karttakierros esittelee tarinoita ja paikkoja Maaningalta. Osan tarinoista voit myös kuunnella äänitiedostona tai katsoa videona. Mukana on myös Meidän tarinat -podcastin sarja, jossa maaninkalaiset nuoret Ella Lappeteläinen ja Luukas Karttunen kertovat nuorten elämästä alueella. Kartan alapuolelta löytyvästä  Tarinoita Maaningan kasinolta  -osiosta voit lukea lisää kertomuksia alueen yhdestä tärkeimmästä kohtaamispaikasta. Maaningan historiaan pääset tutustuman  Kurkistus Maaningan historiaan  -osiosta.

Maaningan Keskisaaressa sijaitsevalla Maaningan kasinon tanssilavalla on pitkä historia. Siellä on järjestetty tansseja jo vuodesta 1961. Alla oleva esitys esittelee seitsemän tarinaa kasinolta. Tarinoita kertovat pitkään kasinon toiminnassa mukana ollut Maaningan Mahdin kunniapuheenjohtaja Heikki Haapalainen, kasinon henkilöstövastaava Tuomo Mielonen ja ohjelmavastaava Raimo Haapalainen. Teksti: Minna Akiola.

Seuraava tarina vie matkalle Maaningan historiaan. Tekstin on koonnut www.maaninka.fi -verkkosivuille Hannu Räisänen Maaningan Pitäjäkirjan pohjalta (toimittaja Anna-Liisa Pekkarinen).

Tiesitko, että itäisen Suomen suurin kaupunki Kuopio piti alun alkaen perustaa nykyisen Maaningan alueelle?

Historiankirjojen mukaan aikoinaan harkittiin kirkon ja kirkkopitäjän sijoittamista nykyisen Maaningan alueella olleen Tavinsalmen hallintopitäjän keskuksen, Ruotsin ensimmäisen kuninkaan perustaman Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen. Tavinsalmen kartanon sijaintia pidettiin kuitenkin liian syrjäisenä ja kirkko päätettiin rakentaa asutuksen kannalta keskeisemmälle paikalle Kallaveteen pistävän Kuopionniemen tienoille. Vuonna 2015 tämä toteutumaton ”vääryys” korjattiin, kun Maaninka liittyi Kuopion kaupunkiin. Aikanaan kuninkaankartanon historia päättyi, mutta sen vaikutukset säilyivät ja Maaninka alkoi kehittyä maanviljelyksen sekä karjanhoidon edelläkävijäksi muhevine ja viljavine maineen.

Maaningan kunnan ja seurakunnan syntyyn sekä sijaintiin on ollut merkittävä rooli myös Halolan kartanolla. Senkin juuret ulottuvat 1500-luvulle. Talonpoikien Pekka ja Paavo Haloisen tila oli tuolloin Pohjois-Savon toiseksi suurin heti Haminalahden kartanon jälkeen. Halola päätyi kruunulle 1700-luvun alussa ja sitä vuokrattiin yhdelle tai useammalle vuokralaiselle kerrallaan. Tawastien aatelis-, pappis- ja sotilassuvun asetuttua vuokralaiseksi Halolasta tuli aateliskartano vuosiksi 1759-1826.

Tawastien ajan päätyttyä Halolan hallitsijaksi tuli Schmidtien suku vuoteen 1890 saakka. Tuona aikana luotiin Maaningan teollistumisen siemen, kun Viannankoskeen perustettiin paperiruukki kasvaneen sivistyksen myötä lisääntyneen painopaperin tarpeen tyydyttämiseksi. Schmidtien toimesta rakennettiin myös Pihtisalmeen isohko sahalaitos, joka toimi vuoteen 1930 asti.

Oliko Suomen ensimmäinen puhelin Halolassa?

Hugo Schmidt toi Englantiin suuntautuneelta liikematkaltaan vuonna 1876 Halolaan ennen näkemättömän kapistuksen – puhelimen. Puhelin toimi pari vuotta Halolan ja Pihtisalmen välisessä yhteydenpidossa. Schmidtien jälkeen Halolassa on paneuduttu maatalouteen ja lyhyen aikaa myös Pohjois-Savon kansanopiston toiminnan ylläpitoon. Aikeissa oli 1900-luvun alussa myös rakentaa Viannankoskeen sähkövoimala ja samoihin aikoihin kartanosta luovutettiin laajoja alueita – myös nykyisen kirkonkylän alueen.

Kuopion Maanviljelysseuran ostettua Halolan 1920-luvun puolivälissä, päättyi aateliskartanon historia ja alkoi uljas maanviljelyksen, karjanhoidon ja puutarhaviljelyn tieteenalan, tutkimuksen ja opetuksen aikakausi, joka on johtanut Halolan kartanon kansainväliseen menestykseen.

Myös vuonna 1765 perustettu Maaningan kappeliseurakunta sai maansa Halolalta, kun Johan Tawast lahjoitti kappelille maa-alueen nykyisen hautausmaan läheltä. Säätyläisten iloksi Maaningalla pidettiin jumalalanpalveluksia myös ruotsin kielellä. Maaningan nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1826-1845. Vuoden 2015 alusta Maaningan seurakunta liittyi osaksi Kallaveden seurakuntaa, samaan aikaan, kun Maaningan kunta liittyi Kuopioon.

Maaninka kehittyy virkeäksi kunnaksi

Maaningan kunta perustettiin vuonna 1872 ja kansan sivistyksen taso kasvoi kohisten, kun kansakoululaitos aloitti kunnassa 1894. Ensimmäinen kunnanvaltuusto valittiin vuonna 1912 ja pian Maaningalle alettiin rakentaa teitä, siltoja ja kanavia, sillä höyrylaivat olivat tärkein liikkumisväline ennen autojen yleistymistä. Mustanvirran yli kuljettiin lossilla vuodesta 1929 alkaen, kunnes silta valmistui 1975. Suurin osa Maaninkaa sähköistettiin vuosina 1949-1950, myös peltojen raivaus ja salaojitus sekä useat rakennustyöt olivat kiihkeästi käynnissä. Olympiavuonna 1952 Maaningan kunta sai oman vaakunan, jossa on mustassa kentässä kultapalkki ja kolme mustaa punavaruksista sorsaa.

Työtä antoivat Kinnulanlahteen perustetut Sinikiven meijeri ja Tie- ja vesirakennuslaitos TVL:n tukikohta. Kirkonkylän ilme muuttui 1970- ja 1980-luvuilla, kun sinne rakennettiin asuinrivitaloja, yhdyskuntatekniikkaa sekä liike- ja palvelurakennuksia. Maaninka on kuitenkin säilyttänyt maaseutumaisen imagonsa.

Koko Maaninkajärven ympäristö on luokiteltu kansallisesti kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Ympäristöministeriön selvitys kuvaa sitä muun muassa näin: ”Maaninkajärven ympäristö on keskiaikaisen taustansa, vanhojen kanavien ja edistyksellisen maataloutensa tähden kulttuuripiirteitään monipuolinen ja arvokas sekä muusta maakunnasta poikkeava alue.”

 Meidän tarinat  on Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden kokeilu, joka on osa KUDOS-projektia,  Meidän Kuopio -festivaalia  ja  Kuopio 250 -juhlavuotta . Kokeilun ensivaiheessa tarinoita on kerätty kolmelta alueelta: keskustan ravintoloista, Kelloniemestä ja Maaningalta. Tarinoiden tarkoituksena on nostaa esiin alueiden ainutlaatuisuutta sekä keskittyä yhteisöllisyyden ja kohtaamisten teemoihin.

Tarinoita kerättiin kesän 2024 aikana verkkokyselyn ja muistelupajojen avulla. Videoiden ja Meidän tarinat -podcastin jaksojen tuotannossa on käytetty apuna tekoälyä. Kaikki tarinat ovat aitojen, entisten ja nykyisten kuopiolaisten kertomia. Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden lisäksi tarinoiden keräämiseen osallistui  Historiapalvelu Havina . Videoissa ja podcast-jaksoissa käytettävän Meidän tarinat -tunnusmusiikin on säveltänyt ja tuottanut Antti Elias Huuskonen. Tarinoita on käsitelty  Meidän tarinat -tietosuojaselosteen  mukaisesti.

Idea kaupunkilaisten tarinoiden keräämiseen lähti liikkeelle  KUDOS-projektin  kautta. Yhteisessä ideoinnissa tunnistettiin tarve kaupunkitarinoiden, kokemusten, muistojen ja urbaanien legendojen merkitys yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden rakentajina sekä tausta-aineistona kaupunkikehittämisessä, viestinnässä ja markkinoinnissa, matkailussa ja luovilla aloilla. Kuopiossa Meidän tarinoilla haluttiin lisätä osallisuutta ja osallistumista sekä sitouttaa kaupunkilaisia omaan asuinalueeseensa ja sen kehittämiseen.