Vesiviljely maakuntakaavassa

Vuonna 2018 keskivertosuomalainen nautti ruokapöydässään kalaa noin 13 kiloa, ehkä tietäen tai tiedostamattaan, että tästä kalasta kaksi kolmannesta oli tuotu Suomeen ulkomailta ja kolmannes oli kotimaista. Kalan alkuperä on muuttunut merkittävästi vuodesta 2000, jolloin puolet kulutetusta kalasta oli kotimaista.

Varsinais-Suomella on merkittävä rooli koko Suomen elintarviketuotannossa niin maanviljelyssä kuin lihatuotannossa, eikä kala elintarvikkeena tee asiaan poikkeusta. Alueellamme perinteisellä kalastuksella ja vesiviljelyllä on elinkeinona pitkät perinteet. Nykyään maakuntamme vastaa lähes kolmanneksesta koko Suomen kalantuotannosta.

Jotta kalakantojen elinvoimaisuus voidaan turvata, voimassa olevat kalastuskiintiöt eivät salli saalismäärien kasvatusta nykyisestään. Sen lisäksi, että troolit kulkevat merialueilla, viljellään kalaa tällä hetkellä useissa sijainneissa. Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut  vesiviljelystrategiassa , että kalankasvatusta voidaan ja sitä myös pitäisi tulevaisuudessa lisätä merkittävästi.

Nykyään vesiviljelytekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut toiminnan myös niin sanotusti kuivalla maalla. Alalla on Varsinais-Suomessa innovatiivisia yrittäjiä ja tutkimusta, joista esimerkkeiksi käyvät suljetun kierron kalankasvatuslaitokset ja Itämeri-rehun tuotanto. Tällä hetkellä, ja todennäköisesti myös lähivuosina, tulevat vesiviljelyn merkittävimmät kalansaaliit kuitenkin merialueilla sijaitsevista kohteista. Merialueiden vesiviljelymenetelmät ja laitteistot ovat kehittyneet huomattavasti, ja aiheuttavat nykyisellään huomattavasti vähemmän ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Vaikka ala on kehittynyt merkittävästi ja kehittyy varmasti tulevaisuudessakin, ei se tällä hetkellä ole haittavaikutukseton, kuten ei muukaan ruuantuotanto.

Kalastus ja vesiviljely edellyttävät luonnollisesti hyviä yhteyksiä mereltä maalle satamien sekä lastaus- ja käsittelypaikkojen muodossa. Varsinais-Suomen rannikkoalueella on useita tärkeitä elinkeinoa tukevia satamia. Nämä satamat ja niihin liittyvät elinkeinot pitävät osaltaan yllä saaristomme elinvoimaisuutta ja siellä olevaa sekä siitä muodostuvaa kulttuuriperintöä. Vaikka saaristomme on kansainvälisestikin merkittävä matkailun helmi, kalastuksella ja vesiviljelyllä on tärkeä rooli ympärivuotisen toimeentulon turvaamisessa ja lähellä tuotetun ruuan tuotannossa.

Itämeren hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää. Itämeri tuottaa alueellemme monia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Itämeren nykyinen huolestuttava tila johtuu menneistä teoistamme ja nykyisistä toimistamme. Meren tilaan haitallisesti vaikuttavat päästöt ovat jakaantuneet usealle eri toimialalle ja useaan eri toimintoon. Mitään näistä toiminnoista emme voi kokonaan lopettaa, ainakaan yhteiskunnan kokonaiskestävyys huomioiden. Mikäli haluamme kotimaista ruokaa, tulee meidän tiettyyn tasoon asti hyväksyä se, että ruoantuotantomme aiheuttaa päästöjä vesistöihimme, oli kyse sitten pihvistä, lohesta tai kaurasta. Emme kuitenkaan voi hyväksyä nykyistä tasoa, vaan joka sektorilla pitää pyrkiä entistä pienempiin päästömääriin ja haittavaikutuksiin, sekä uusin ja kehittyvin tekniikoin ja toimintamallein vähentää päästöjä entisestään.

Vaikka Itämeren tila on hyvin haastava, on merialueella laajoja suojeltavia alueita, ja merenpohjan arvoja on tunnistettu useissa selvityksissä. Näiden luonnonarvojen vaaliminen ja turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Osa merialueista on tärkeitä luonnonvaraisten kalojen poikastuotannon osalta ja osa merenpohjan luontoarvojen osalta. Paikoin meillä on vedenalaisia geologisia muodostumia, jotka ovat sekä geologiselta arvoltaan että elinympäristöinä tärkeitä ja harvinaisia.

Maakuntakaavoissa on useita eri merkintöjä saaristo- ja merialueelle, joista osa turvaa kulttuurihistoriaa, osa elävöittää kyliä, osa edistää matkailua ja liikkumista rikkonaisen saariston alueella ja osa huomioi satamatoiminnot ja niiden tarpeet.

Nyt nähtävillä olevassa maakuntakaavassa esitetyt vesiviljelyn merkinnät ovat nimensä mukaisesti kehittämisperiaatemerkintöjä. Niiden tavoitteena on osoittaa nykyisen tutkimustiedon mukaan parhaiten soveltuvat alueet kyseiselle toiminnolle. Ne eivät vielä suoranaisesti totea, että vesiviljely alueella olisi mahdollista tai pakollista, vaan sen, että näillä alueilla on vallitsevan tutkimustiedon perusteella parhaat edellytykset toimia tulevaisuudessa kestävän vesiviljelyn alueina. Nämä merkinnät eivät myöskään kategorisesti totea, ettei vesiviljelyä voisi muualla harjoittaa. Esimerkiksi nykyisistä vesiviljelylaitoksista yksikään ei sijaitse näillä alueilla. Toimintojen tarkempi sijoittautuminen ja toiminnan laajuus ratkaistaan luvitusprosessin perusteella. Merkinnät osoittavat siis toivotun kehittämisen suunnan. Näiden alueiden toivotaan tulevaisuudessa olevan yksi tukijalka maakuntamme kestävän ja kannattavan ruoantuotannon osana.

Vesiviljely alana, kuten kaavatyössä aiheeseen liittyvät merkinnätkin, ovat kovan ristipaineen alla. Toiveita ja halua on kotimaiselle kalalle, mutta ympäristövaikutukset tuovat oman haasteensa toiminnalle. Maakuntakaava on roolinsa mukaisesti pyrkinyt näitä pitkässä prosessissa sovittamaan yhteen. Pyrkimyksenä on ollut kuulla eri tahoja, ja sovittaa yhteen matkailun ja retkeilyn tarpeet, ympäristön suojelu ja sen nykyinen tila, sekä elinkeinon kehittymisen mahdollisuudet. Tulevaisuus näyttää uusien vesiviljelylaitosten yksityiskohtaisen suunnittelutyön kautta, mihin uusia laitoksia syntyy, ja mikä rooli kotimaassa viljellyllä kalalla on tulevaisuudessa Varsinais-Suomelle.

Maakuntakaavan tavoitteena ei siis ole vain löytää tulevaisuuden vesiviljelylle parhaiten soveltuvia alueita, vaan myös lisätä elinvoimaisuutta ja parantaa kotimaisen puhtaan ruoan saatavuutta ympäristön ja luonnonarvot huomioiden – pitää Varsinais-Suomi jatkossakin monipuolisena ruoka-aittana koko Suomelle.

Tämä tarinakartta on luotu vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen tueksi vuonna 2020. Maakuntahallitus määräsi kokouksessaan 13.9.2021 kaavan tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 §:n nojalla. Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavan 14.6.2021. Hyväksymispäätöksestä tehtiin 4 kpl valituksia, jotka tullaan käsittelemään Turun hallinto-oikeudessa.

Alla olevassa karttapalvelussa voit tutustua Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Virallisen kaava-aineiston löydät  Varsinais-Suomen liiton nettisivuilta.  Digitaaliseen kaavaan voit tutustua alla olevassa ikkunassa.