Saimaan luontomatkailu-suunnitelma

Luontoon tukeutuvaa matkailua ja virkistäytymistä.

• Saimaaseen kohdistuu kunnianhimoisia matkailutavoitteita ja odotuksia. Alueen halutaan olevan maan toinen matkailukärki Lapin rinnalla. Saimaan vetovoimana on hyvinvoiva luonto, jonka hyödyntäminen edellyttää kestävästi kehittyvää matkailua ja muita elinkeinoja.
• Luontomatkailun onnistumisen keskiössä on hyvä asiakaskokemus hyvinvoivassa luonnossa. Sitä varten asiakkaat tulee ohjata tekemään oikeita asioita heille oikeassa paikassa.
• Saimaan matkailubrändi syntyy yhdessä tekemällä. Toimijoiden joukko tarvitsee alueen yhteiset tavoitteet sekä yhteisen kielen viestimiseensä. Meillä on yhteinen Saimaa ja yhteiset asiakkaat.
• Alueen muodostavat sen käyntikohteet yhdessä. Matkailija kulkee palvelupolkuaan erittelemättä sen varrella olevia tekijöitä ja toimijoita. Kehitämme aluetta yhteisesti jaetun näkemyksen pohjalta.

Alueen yhteisiin tavoitteisiin perustuva toimintasuunnitelma, jolla on useita tehtäviä.

• Metsähallitus: hallinnoi, mahdollistaa, ylläpitää puitteita, opastaa, valvoo.
• Kunnat: luovat toimintaympäristöä, edistävät vetovoimaa.
• Yksityiset maanomistajat: mahdollistavat.
• Visit Savonlinna ja elinkeinopalvelut: kehittävät, markkinoivat ja myyvät, opastavat, lisäävät vetovoimaa.
• Yrittäjät ja yrittäjäjärjestöt: harjoittavat liiketoimintaa, markkinoivat, tarjoavat palveluita.
• Yhdistykset, mm. virkistysalueyhdistykset ja Pidä saaristo siistinä: luovat puitteita, ylläpitävät kohteita, järjestävät toimintaa.
• Viranomaiset: valvovat, säätelevät ja luvittavat.
• Oppilaitokset ja tutkimuslaitokset: kouluttavat ja tutkivat.

Metsähallituksen yhteistyöyrittäjien määrä Saimaan alueella on noin 35–40. Yhteistyösopimus on edellytys Metsähallituksen luontokohteiden reittien ja rakenteiden hyödyntämiselle. Osana yhteistyösopimusta luontomatkailuyrittäjät sitoutuvat Metsähallituksen kestävän matkailun periaatteisiin aina, kun toiminta kohdistuu Luontopalvelujen hallinnoimiin kohteisiin.  Lisätietoa yhteistyöyrittäjyydestä on Metsähallituksen sivustolla, joka avautuu uuteen ikkunaan. 

Luontomatkailusuunnitelma sisältää kolme tavoitetta. Tavoitteet on muotoiltu suunnitelman valmisteluvaiheessa yhteistyökumppaneille järjestettyjen työpajojen ja niissä esille nousseiden toiveiden ja kehittämistarpeiden pohjalta.

Kunkin tavoitteen toteuttamiseksi on listattu siihen liittyviä toimenpiteitä, joita vastuutahojen tulee toteuttaa suunnitelman voimassaoloaikana. Metsähallitus seuraa luontomatkailusuunnitelman toteutumista tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpiteiden pohjalta.

Luontomatkailusuunnitelma kokoaa Savonlinnan seudun ja lähialueen kansallispuistot, luonnonsuojelualueet, keskeiset vesistöt ja muut luontokohteet yhteen. Suunnitelma keskittyy erityisesti luontomatkailun kannalta merkittävimpiin luonnonsuojelualueisiin, kuten Punkaharjun suojelualueeseen ja tutkimuspuistoon sekä Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoihin. Yhdistäviä ja keskeisiä teemoja ovat Saimaa, saaristomiljöö ja rikas järviluonto. Suunnitelmassa erikseen mainittujen kohteiden lisäksi eri puolilla aluetta on runsaasti eri tahojen ylläpitämiä pienempiä kohteita, retkeilyreittejä ja -rakenteita.

Saat lisätietoa kohteista valitsemalla kohteen kartalta tai listalta.

1. TAVOITE Kasvattaa vetovoimaa, matkailijoiden viipymää ja vaikutuksia alueen talouteen.

Luontokohteiden virkistyskäyttö on lisääntynyt ja käyttäjäkunta laajentunut. Siksi käyntikohteita on profiloitava entistä selkeämmin eri käyttäjäryhmien ja erilaisten käyntien tarpeisiin. Profilointi parantaa asiakaskokemusta ja auttaa kohteiden suojeltavien arvojen vaalimisessa. Savonlinnan seudun lukuisat toisiinsa myös vesitse yhteydessä olevat kohteet ja laaja retkisatamaverkosto muodostavat ainutlaatuisen vesiretkeilykokonaisuuden, joka mahdollistaa monenlaiset elämykset ja kannustaa pitkäänkin ajanviettoon alueella.

Metsähallitus julkaisee vuosittaiset arviot omien kohteidensa käyntimääristä. Ne perustuvat muun muassa kävijälaskureiden tuottamaan tietoon. Syvällisempää tietoa kävijöistä tuottavat pääkohteista yleensä 5–10 vuoden välein tehtävät kävijätutkimukset.

On tärkeää ymmärtää, kuinka erilaisista matkailijoista, retkeilijöistä ja ulkoilijoista kävijäkunta koostuu. Yksi tapa erotella erilaisia kävijöitä on luokitella heitä sen mukaan, mistä he tulevat. Eritaustaisilla kävijöillä on hyvin erilaisia odotuksia, toiveita ja tietotasoja, mikä johtaa muun muassa siihen, että käyntikokemus on sitä miellyttävämpi, mitä paremmin juuri itselleen sopivan käyntikohteen kävijä löytää.

Vaikka puitteet ja ohjelma olisivat samoja, erot eri kävijöiden tyytyväisyydessä voivat olla suuret. Luontomatkailuun kuuluu se, että toimintaympäristö on yllätyksellinen ja vaikeasti kontrolloitavissa. Esimerkiksi päivän sää, kävijän omat varusteet, sattumanvarainen vilahdus norpasta tai muut luontokohteeseen samaan aikaan sattuvat ihmiset voivat vaikuttaa kokemukseen hyvin paljon.

Yksittäisessä kohteessa vietettyä aikaa merkityksellisempää on kävijän koko matkailualueella viettämä aika. Kävijä viihtyy sitä kauemmin, mitä enemmän alueella on häntä kiinnostavaa tarjontaa ja mitä paremmin hän saa siitä tietoa etukäteen ja alueella ollessaan. Sopivien kohteiden ja aktiviteettien suositteleminen koituu niin matkailijan kuin alueen eduksi.

Majoittuminen on yleisesti merkittävä tekijä alueella tapahtuvassa rahankäytössä. Esimerkiksi luontomatkailun ohjelmapalveluihin käyttää Metsähallituksen kävijätutkimusten perusteella toistaiseksi rahaa melko harva kotimaan matkailija. Moni matkailija tankkaa reissullaan, mutta siitä alueelle koituvat tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat vaikkapa majoittumiseen verrattuna pienet.

Metsähallituksen tarjoamiin retkeilypuitteisiin kuuluvat esimerkiksi viitoitetut reitit ja nähtävyydet, tulentekopaikat ja keittokatokset, pysäköintialueet, huussit sekä rantautumispaikat ja laiturit. Vastaavia palveluita tarjoavat alueella muun muassa kunnat, yhdistykset ja yritykset.

Metsähallitus on tehnyt pääkohteista kävijätutkimuksia säännöllisin väliajoin. Ne sisältävät muun muassa tietoa erilaisista kävijäryhmistä, retkeilijöiden motiiveista, mielenkiinnonkohteista sekä muista käyntikohteista. Kävijätutkimuksilla selvitetään myös kävijöiden viipymää sekä palveluiden ja rahan käyttöä.

Luontomatkailusuunnitelmaa varten on koottu kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia niin luontokohteiden kävijöiltä, matkailuyrittäjiltä, muilta matkailutoimijoilta sekä Metsähallituksen henkilöstöltä. Ehdotuksista on poimittu toimenpiteiden joukkoon niitä, jotka vastaavat luontomatkailun tavoitteisiin ja jotka ovat saaneet kannatusta ja ovat toteutettavissa. Toimenpiteitä on vastuutettu niin Metsähallituksille, yrittäjille kuin koko matkailun toimialalle toimenpiteestä riippuen. Lisäksi ne on jaoteltu koko aluetta koskeviin ja pääkohteita koskeviin.

2. TAVOITE Säilyttää luonto- ja kulttuuriarvot ja toimia siksi kestävän matkailun ehdoilla huolehtien kohteiden käytön ekologisesta kestävyydestä.

Pääperiaate suojelualueiden virkistyskäytössä on, että käyttö ei saa vähentää niitä luonnonsuojelullisia ja kulttuurisia arvoja, joiden suojelemiseksi alueet on perustettu. Käyttöä ohjaavat muun muassa luonnonsuojelulaki ja alueen perustamissäädökset. Kestävä käyttö ja sen tason säilyttäminen ja parantaminen ovat kaikkien alueella toimivien yhteinen tehtävä. Metsähallitus seuraa valtion luonnonsuojelualueiden erityispiirteitä ja niiden säilymistä ja käytön kestävyyttä. Matkailukäyttöön liittyvät ratkaisut perustuvat tähän seurantaan. Seurannan tavoitteena on paitsi suojella kohdetta myös mahdollistaa kävijälle korkeatasoinen luontokokemus. Kestävä käyttö tukee ja mahdollistaa luontomatkailun näkymiä myös tulevaisuudessa.

Miten virkistyskäytön vaikutuksia kohteeseen seurataan?

Metsähallitus käyttää hyväksyttävän muutoksen rajat -seurantamenetelmää (Limits of the acceptable change = LAC). Menetelmässä määritellään seurattavat asiat ja niiden tavoiteltavat tai hyväksyttävät raja-arvot. Raja-arvojen avulla seurataan alueen tilaa ja sen muutosta. Raja-arvot osoittavat, milloin on tarvetta reagoida ja korjata tilannetta. LAC-menetelmän mittaristo on laadittu alueella Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistoihin sekä Punkaharjun luonnonsuojelualueelle.

Esimerkkejä LAC-seurannassa käytetyistä mittareista

• Kävijöiden arvio maaston kulumisen aiheuttamasta häiriöstä.
• Saimaannorpan menestyminen.
• Kävijöiden tyytyväisyys palveluihin.
• Miten kävijät arvioivat heidän käyntinsä vastanneen odotuksia.

Saimaannorpan huomioiminen virkistyskäytössä

Ainoastaan Saimaalla elävän norpan alalajin saimaannorpan huomioiminen alueen luontokohteissa ja matkailussa on erityisen tärkeä osa kestävää luontomatkailua. Jotta ihmisen toiminta ei heikennä norpan elinolosuhteita tai vaaranna norppakannan myönteistä kehitystä, norppaa hyödyntävään matkailuun ja norpan kohtaamiseen on laadittu ohjeita.  Norppaan liittyvää tietoa saa muun muassa luontoon.fi-sivustolta (avautuu uteen ikkunaan) sekä alla olevista painikkeista. 

3. TAVOITE Tavoitteena on syventää luontosuhdetta, tarjota mahdollisuuksia luontoelämyksiin ja luonnossa virkistäytymiseen sekä tuottaa luonnon hyvinvointivaikutuksia kaikille, myös esteettömien palveluiden avulla.

Ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat osa suomalaista kulttuuria, elämäntapaa ja vapaa-aikaa. Suomalaiset valitsevat mieluiten liikuntapaikakseen joko aidon tai rakennetun luontoympäristön.

Luontoympäristössä huomio kiinnittyy paljon muuhunkin kuin liikuntasuoritukseen. Siksi luonnossa liikkuminen saatetaan usein kokea vähemmän rasittavana kuin sisätiloissa tapahtuva liikunta. Vaihteleva maasto houkuttelee myös astelemaan ripeämmin kuin kaupunkiympäristö.

Kauniit luonnonmaisemat, äänet ja tuoksut auttavat päästämään irti keskittymistä vaativista tehtävistä. Luonto auttaa elimistöä palautumaan stressistä ja aivoja toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Luontoympäristöllä on todettu olevan ominaisuuksia, jotka saavat voimaan paremmin myös sosiaalisesti. Luonnonläheisyyden, luonnossa oleskelun ja toimimisen on todettu saavan ihmiset ajattelemaan myönteisemmin muista ihmisistä – ja myös itsestään.

Yhtenä työkaluna alueesta viestimisessä toimii Metsähallituksen opastusviestintäsuunnitelma, joka ohjaa kestävään ja toisia huomioonottavaan luonnossa liikkumiseen ja elämäntapaan sekä hyvinvointia lisääviin luontoelämyksiin. Suunnitelma käsittää Savonlinnan seudun ja lähialueen kohteet. Suunnitelma kuvaa pääviestejä, kohteita, kohderyhmää, menetelmiä ja kohdekohtaisia viestejä.

Metsähallituksen Luontopalvelut tukee luontomatkailusuunnitelman ja opastusviestintäsuunitelman mukaista viestintää erilaisin työkaluin. Yksi keino ovat yhteistyöyrittäjille suunnatut someviestinnän vuosikellot, jotka yhteistyöyrittäjät saavat Metsähallitukselta. Vuosikelloissa on valmiita ja muokattavia sisältöjä hyödynnettäväksi eri vuodenaikoina ja ajankohtina jatkuvan sisällöntuotannon avuksi.

Saimaan luontomatkailusuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden tsekkauspisteet ja tilanteen päivitysajankohdat ovat vuosittain keväisin, kunnes suunnitelmasta julkaistaan seuraava versio. Vastuussa on Metsähallituksen Luontopalvelut, ja vastuuhenkilönä on Saimaan alueen matkailun erityisasiantuntija.