Luontohelmet

Vanhankaupunginlahti

Vantaanjoki laskee mereen Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Vesiensuojeluyhdistyksen pitkäaikaisin näytteenottopiste sijaitsee joen ylittävällä sillalla. Näytteenotto on aloitettu vuonna 1969 ja tältä paikalta on vuosien mittaan otettu 560 näytettä, keskimäärin 10 näytettä vuodessa! Nykyisin näytteitä otetaan kerran kuussa ja tehostetusti ylivirtaamakausina. Näytteenoton avulla seurataan veden laatua ja muun muassa joen mereen kuljettamaa ravinnemäärää.

Vanhankaupunginlahti ja läheiset Viikin ja Arabian alueet ovat ulkoilijoiden paratiisi. Esteettömät pitkospuut vievät Lammassaareen ja Arabianrantaa pitkin pääsee kävelemään ja pyöräilemään Helsingin keskustan suuntaan. Lintutorneja on sekä Lammassaaressa että Viikkiin päin mentäessä useassa kohdassa. Joen vartta pohjoiseen lähdettäessä voi kulkea pyörällä Vantaankoskelle saakka.

Tekniikan museossa (Viikintie 1) on nähtävää kaiken ikäisille. Voit käydä ruokailemassa tai kahvittelemassa keväästä syksyyn Vanhankaupungin suvannolla, jossa ruoka-autot palvelevat asiakkaita. Suvannolla järjestetään ajoittain onkitapahtumia. Muistathan, että ongintaa ja pilkkimistä (alle 18-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla vapaa viehekalastusoikeus) lukuun ottamatta tarvitaan kaikkeen muuhun kalastukseen kalastonhoitomaksu.

Vanhankaupunginlahdelle pääset usealla bussilla keskustan, Pihlajamäen ja Viikin suunnista. Pysäkkejä on Hämeentiellä ja aivan Tekniikan museon portin vieressä. Lisäksi alueelle on hyvät pyörätiet Vantaanjoen vartta ja rantoja pitkin. Kannattaa lähteä tutustumaan!

Lammassaari

Lammassaari on osa Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualuetta ja se sijaitsee vain kivenheiton päässä Arabianrannasta. Saareen pääsee esteettömästi pitkospuita pitkin Pornaistenniemeltä, ja esteetön reitti on pituudeltaan 2,4 kilometriä. Lammassaari perustettiin 1900-luvun alussa, jolloin raittiusseura Koitto vuokrasi saaren kaupungilta kesäsiirtolaksi, jossa jäsenet saisivat mahdollisuuden lepäämiseen. Nykyäänkin saari on suosittua mökkialuetta, ja yhteensä mökkejä on 106. Lammassaari on myös tärkeä lintujen pesimäalue ja lintuja voi tarkkailla esimerkiksi kahdesta lintutornista. Lammassaaresta retkeä voi jatkaa vielä eteenpäin Kuusiluotoon (reitti ei esteetön), jossa asustelee kesäisin vapaana liikkuvia lampaita. Lammassaari on upea lähiluontokohde, joka soveltuu mainiosti koko perheelle.

Paikalle pääsee joko autolla tai julkisilla. Auton voi jättää parkkiin esimerkiksi Vanhankaupunginkosken läheisyyteen Jokisuuntien parkkipaikalle. Julkisilla paikalle pääsee esimerkiksi ottamalla ratikan Arabianrantaan ja kävelemällä Lammassaareen Vanhankaupunginkosken kautta.

Longinoja

Longinoja on Vantaanjoen ensimmäinen sivuhaara ja varsinainen lähimatkailukohde, jonne päästäksesi et tarvitse autoa. Puro saa alkunsa Koillis-Helsingistä ja se laskee Vantaanjokeen Oulunkylän siirtolapuutarhan kohdalla. Longinoja edustaakin kaupunkiympäristön ja luonnon yhteiseloa parhaimmillaan virratessaan peltomaisemien, kerrostalojen sekä vilkasliikenteisten teiden välissä. Aliarvostetusta ja aikojen saatossa voimakkaasti muokatusta purosta on vuosien mittaan kehittynyt yksi Suomen tunnetuimmista taimenpuroista, jota on kunnostettu ahkerasti talkoovoimin. Puron kunnostus palkittiin vuosien 2017-2018 parhaana luontotekona!

Historiaa

Longinoja on saanut nimensä 1900-luvun alussa Malmilla asuneelta Anders Victor Långilta. Longinojan ruotsinkielinen nimi on kuitenkin vuosisatoja käytössä ollut Stickelbacka bäck. Sijainnistaan johtuen Longinojan kulkua on muokattu runsaasti peltoviljelyn sekä rakentamisen tieltä ja aikaisemmin luonnonmukaisesti mutkitteleva puro oli jo 1930-lukuun mennessä perattu suoraksi ojaksi. Longinoja on myös menettänyt osan sivu-uomistaan vuosien saatossa. Vuonna 2001 alkaneet kunnostustoimenpiteet ovat olleet mittaamattoman arvokkaita puron luontoarvojen ja eliöstön suojelemisessa sekä taimenkantojen elvyttämisessä.

Luonto

Longinojalla on pituutta 6 kilometriä ja sen valuma-alue kattaa 12,2 neliökilometriä. Longinojaan palanneiden taimenten lisäksi puron varrella viihtyvät muun muassa valkoselkätikka, kettu, mäyrä ja jopa liito-orava. Luontopolku on mielenkiintoinen luontokokemus vehreine alueineen sekä kaupunkimiljöineen. Pituutta reitillä on noin 2 km.

Retkelle

Longinojan vartta pitkin kulkeva, noin 2 km pituinen luontopolku on auki läpi vuoden ja vie retkeilijän Haaga-Helian ammattikorkeakoululta aina Vantaanjoelle saakka. Reitin aloituspiste on lähellä Latokartanoa, ja paikalle pääsee helposti omalla autolla (parkkipaikka Haaga-Helialla) tai julkisilla kulkuneuvoilla. Luontopolun varressa on opastetauluja, jotka opettavat retkeilijälle luonnon suojelusta sekä uhanalaisen taimenen suojelun merkityksestä.

Longinoja virtaa Kehä I:n ali putkessa ja tien ylitettyään on mahdollisuus käydä tutustumassa myös Suomen vanhimpiin hiidenkirnuihin, Aarnipataan ja Rauninmaljaan. Hiidenkirnut sijaitsevat Rapakiventieltä (ks. kartta) vain noin 100 metrin päässä Longinojan luontoreitistä. Aarnipadalla sekä Rauninmaljalla uskotaan olevan ikää jopa 50 000-100 000 vuotta.

Reitti on helppokulkuinen ja sitä on mahdollista kävellä jopa lastenrattaiden kanssa. Reitti on myös esteetön lukuun ottamatta Kehä I:n ylitystä (jyrkähkö ramppi).

Kuvaus: Kaupunkiluontoa ja info-tauluja Longinojan kunnostuksesta ja historiasta

Parkkipaikka: Haaga-Helian parkkipaikka (Latokartanontie 12, Helsinki)

Lisää tietoa Longinojan kunnostuksesta ja toiminnasta sivulta  www.longinoja.fi. 

Ulkoilua Vantaanjoen varressa Helsingissä

Vantaanjoen alajuoksulta Helsingistä löytyvät upeat talviset ulkoilumaastot! Joen varressa kulkevat ladut Pikkukoskelta Paloheinään ja aina Kuninkaantammeen saakka. Aurinkoisena päivänä aurinko paistaa avoimien peltojen reunustamalle joelle pitkään, jolloin myöhäisempikin ulkoilija ehtii nauttimaan kauniista säästä!

Vinkki ulkoilijoille: Talvella ladut on vedetty joen länsipuolelle ja kävellen ja pyörällä pääsee kulkemaan parhaiten joen itäpuolta. Savelassa, Kehä I:n ja Tapaninvainion uimarannan kohdalla on kevyen liikenteen sillat, joista pääsee kätevästi koukkaamaan toiselle puolelle jokea. Lasten kanssa hiihdettäviä hyviä peltolenkkejä löytyy Pakintalon ja joen välistä, Pukinmäen rantapuistosta ja Tuomarinkylän pellolta Vinttikoirakeskuksen vierestä. Myös Haltialan ja Niskalan pelloilla on runsaasti tilaa hiihtämiseen. Samalla voit käydä tutustumassa Ruutinkosken ja Pitkäkosken luonnonsuojelualueisiin, Niskalan arboretumiin ja Haltialan aarnimetsään. Päivitetty kartta löytyy osoitteesta  www.ulkoliikunta.fi . Pääosin samat reitit ovat käytössä sulan maan aikaankin, kunhan muistaa ettei viljelyspelloille saa mennä kävelemään sulan maan aikaan.

Jos nälkä tai jano yllättää, purtavaa voi käydä hakemassa Haltialan Tilan Wanhasta Pehtoorista, Pitkäkosken ulkoilumajalta tai Paloheinän majalta. Paloheinän majan ohi kulkee myös bussi 560, jolla pääsee Malmin kautta Rastilaan tai toiseen suuntaan Myyrmäkeen. Bussilla 66 pääsee keskustaan saakka.

Palvelut: Kahvila Paloheinän maja, kahvila Pitkäkosken ulkoilumaja ja ravintola Wanha Pehtoori.

Parkkipaikat Helsingin puolella: Paloheinä (Kuusmiehentie ja Pakilantie 124), Haltialan tila (Laamannintie 17) Niskala (Kuninkaantammentie 6) ja Pitkäkosken ulkoilumaja (Kuninkaantammentie 19)

Pitkäkoski

Pitkäkoski tarjoaa upean luontoelämyksen koko perheelle Helsingin ja Vantaan rajalla. Pitkäkoski on Vantaanjoen koskista toisiksi pisin (1,1km), ja matkalla pudotusta kertyy noin 5 metriä. Kosken etelärannalla sijaitsee Helsingin Keskuspuiston pohjoisin osa ja pohjoisrannalla Vantaan Ylästö. Jokiuoman molemmilla puolilla sijaitsee Rinnelehdon luonnonsuojelualue jylhine satavuotisine puineen, ja jo vuonna 1984 rauhoitetun alueen laajuus on 12,8 hehtaaria. Pitkäkosken rinnelehdot ovatkin lähes luonnontilaisia, ja alueella on runsas kasvisto sekä linnusto. Joen rantoja mukailevat helppokulkuiset luontopolut, ja Vantaan puolen luontopolkua pääsee kulkemaan lastenrattailla. Alueella on myös useita taukopaikkoja ja Pitkäkosken majan kahvila (tarkista aukioloajat majan Facebook-sivuilta). Pitkäkoskelle kannattaa tulla myös kalaan: koskea pidetään yhtenä Vantaanjoen parhaista kalapaikoista!Alueella elää myös saukkoja, jotka ovat palanneet Vantaanjoelle vesien tilan parannuttua.

Paikalle pääsee kätevästi pyörällä vaikka Keskuspuiston läpi tai omalla autolla. Auton voi jättää Pitkäkosken majan parkkialueelle. Myös julkisilla pääsee kävelymatkan päähän.

Muistathan, että liikkuminen luonnonsuojelualueella on sallittu vain erikseen merkityillä reiteillä, ja lemmikkien irtipito ja pyöräily ovat kiellettyjä. Luonto kiittää!

Riihikallionpuro, lähteiköt ja Ruotsinkylän tutkimusmetsä

Tuusulan Ruotsinkylässä, Riihikallion asuinalueen eteläpuolella sijaitseva Riihikallionpuro, alueen lähteiköt ja Ruotsinkylän tutkimusmetsä tarjoavat luontoelämyksiä koko perheelle.

Riihikallionpuron pääuoma saa alkunsa Vitkällan alueelta ja sen latvaosa kerää vesiä Vävarsin, Bergan ja Mätäkivennummen alueilta. Mätäkivennummen länsipuolella sijaitsee ojitettu suo, jonka pohjoisosassa on tihkupintainen lähde ja sen ympärillä on rehevää lehtoa. Latvapurot yhdistyvät lopuksi yhdeksi uomaksi jyrkähköön purolaaksoon, jossa uoma virtaa pohjoiseen. Uoman alaosan viimeinen kilometri virtaa peltoaukealla ojitettuna ennen laskemista Tuusulanjokeen Lahelan ja Riihikallion välissä. Tuusulanjoella voit nähdä myös Helmi-saukon.

Uoman yläosan alue on osa Metsähallituksen Ruotsinkylän tutkimusmetsää Lehtikuusenmäen polkuverkoston alueella. Alueella on kattavat kevyenliikenteen reitit. Alueelle on istutettu eri puulajeja, joista uoman lähellä on mm. kookkaiden pihtojen metsikkö.

Ruotsinkylän tutkimusmetsässä voit tutustua metsäluontoon ja metsäntutkimukseen. Tutkimusalueen luonto on rikas ja monipuolinen: alueelta löytyy niin karuja avokallioita ja kangasmetsiä, tuoreita ja kuivia kankaita kuin reheviä puronvarsi-lehtojakin. Hoidetut, eri kehitysvaiheessa olevat metsiköt ja erityisesti kymmenet ulkomaisten puulajien viljelmät tarjoavat kiinnostavia tutustumiskohteita.

Tussinkoski

Tussinkosken luonnonsuojelualue sijaitsee Vantaalla Korson pohjoispuolella, Vallinojan asuinalueen läheisyydessä. Alueella on kallioisia koskimaisemia lehtojen ympäröimänä. Rekolanojan Myllyniitynojan sivuhaaran Tussinkoskessa vesi syöksyy kymmenen metriä korkean ja 80 metriä pitkän kalliorinteen läpi arvokkaan lehtokasvillisuuden reunustamana. Koskiympäristö on luonnonsuojelulailla suojeltu. Parhaimmillaan alue on keväällä, kun rehevä kasvillisuus alkaa vallata alaa, kukat kukkivat ja linnut laulavat. Tiesitkö että Tussinkoski sai nimensä siitä, että siinä käytiin ottamassa suihkuja eli duscheja? Paikallisten kielenkäytössä dusch kääntyi tussiksi.

Vantaan kaupungin sivuilta löytyy hienoja videoesittelyjä lähiluontokohteista. Siellä voi tutustua myös  Tussinkosken luonnonsuojelualueeseen ! Löydät alueelle kirjoittamalla osoitteeksi Kirvisenpolku 1-3, Vantaa.

Keravan kartano

Keravan kartano Humleberg on historian havinaa tarjoava helmi Keravan sydämessä.

Keravan kartanolla on pitkä historia: kartano hallitsi Keravan jokilaaksoa aina 1640-luvulta lähtien, ja nykyinen päärakennus on rakennettu 1800-luvun alussa. Nykyään kartanon pihapiiri toimii monipuolisena virkistyskeskuksena, ja entisessä navettarakennuksessa toimiikiertotalousyhteisö Jalotus.

Kartanon päärakennuksessa toimii kesäkahvila, joka järjestää myös erilaisia tapahtumia hyvinvointiaamuista livekeikkoihin. Pihapiirissä käyskentelee myös paljon kotieläimiä: lampaita, kanoja ja kaneja. Kartanon lähiympäristössä on myös lintupuisto, jossa pääsee tarkkailemaan Suomen monipuolista linnustoa: alueella on tehty havaintoja jopa 47 eri lintulajista.

Paikalle pääsee niin julkisilla kuin omalla autollakin. Keravan asemalta kartanolle kävelee noin 20 minuutissa. Keravan kartano tarjoaa upean mahdollisuuden Suomen kesän ihasteluun! Paikalle löytää osoitteella Kivisillantie 12, 04200 Kerava.

Haukkavuoren luontopolku

Haukkavuoren luonnonsuojelualueen maisema on rauhoittavalla tavalla miltei väritön ja äänetön. Tämä on täysi vastakohta keinovalolle ja kiireiselle arjelle. Hiljaisuuden rikkovat vain vanhoja kuusia ahkerasti nakuttavat tikat ja palokärjet sekä metsän laidassa virtaavan Keravankosken kuohunta. Täällä saa pienen käsityksen siitä, millaiselta Keravanjoen varressa on näyttänyt ennen muinoin.

Tietoa Haukkavuoresta:

Haukkavuoren perintömetsä sijaitsee Pohjois-Keravalla, Keravan vankilan ja Keravanjoen eteläpuolella. Perintömetsä on rauhoitettu Keravan kaupungin ja WWF Suomen toimesta vuonna 2008. Vuonna 2017 alue muutettiin luonnonsuojelualueeksi.

Metsäpinta-ala on noin 12 hehtaaria. Perintömetsässä on merkitty noin 2,8 km pituinen luontopolkuverkosto. Parkkialueita on kaksi, Lahdentien varressa lähellä vankilaa ja Kaskelantiellä.

Alueella pätevät normaalit jokamiehen oikeudet. Sienestys ja marjastus on sallittu, mutta tulenteko kielletty. Keravankoskessa kalastaminen vaatii Ali- ja Yli-Keravan osakaskuntien kalastusluvan. Onkiminen on kielletty koskessa, mutta muilla alueilla sallittu.

Lähde: Keravan kaupunki & WWF Suomi

Alueen kartta:  https://www.kerava.fi/…/Asui…/Viheralueeet/KtHaukkavuori.pdf 

Fjällbon puisto, Aleksis Kiven kuolinmökki

Tuusulanjärvi on Uudenmaan maakuntajärvi ja sieltä vedet laskevat Tuusulanjokea pitkin Vantaanjokeen. Järven rannalla on useita hienoja luontokohteita, joista tässä esitellään itärannalla sijaitseva Fjällbon puisto. Puisto on noin 3,5 hehtaarin laajuinen alue ja luontoarvoiltaan arvokas luontokohde, johon kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.

Puistolla on mielenkiintoinen historia: vuonna 1875 Tuusulan nimismies osti alueen ja rakennutti kauniille kallioiselle paikalle huvilan ulkorakennuksineen. Huvila kuitenkin paloi maan tasalle kunnostustöiden yhteydessä vuonna 1981, ja tänä päivänä rakennuksista onkin jäljellä enää huvilan kivijalka, kallion laella sijaitseva huvimaja sekä rantaan johtavat portaat. Upealla paikalla sijaitsevalta huvimajalta avautuvat upeat kallioiset näkymät Tuusulanjärvelle! Nykyään puistossa on myös grillauspaikka, luontopolkuja sekä uusi katoksellinen uimalaituri. Alue on uudistamisesta huolimatta säilynyt lähes luonnontilaisena, ja huvila-ajasta muistuttavat luontoa vain omenapuut sekä idänsinililjat.

Aivan Fjällbon puiston tuntumassa sijaitsee myös Aleksis Kiven kuolinmökki, sekä muita Tuusulan taiteilijayhteisön museoita, joissa kannattaa ehdottomasti vierailla! Paikalle pääsee autolla (Aleksis Kiven kuja, Tuusula), ja Fjällbon puiston edustalla on runsaasti parkkipaikkoja.

Sarvikallio

Pikkukoliksikin tituleerattu Sarvikallio on henkeäsalpaava nähtävyys Tuusulanjärvellä ja Tuusulanjärven korkein kohta, joka kohoaa 25 metriä järven yläpuolelle. Järven toisella puolella sijaitsi 1900-luvun alussa kukoistanut taideyhteisö, ja monet maamme tunnetuimmista taiteilijoista ovatkin perheineen retkeilleet Sarvikallion maisemissa. Kalliolla on tulentekopaikka sekä venelaituri, ja lähimaastossa kulkeva, 3,4 kilometrin mittainen Seittelinreitti (oranssilla merkitty rengasreitti) tutustuttaa retkeilijän Sarvikallion alueen metsiin ja avariin kulttuurimaisemiin. Reitti alkaa ja päättyy pysäköintipaikalle (ks. karttakuva), ja on helppokulkuinen, mutta sillä on jonkin verran korkeuseroja. Sarvikalliolle pääsee joko kulkemalla Seittelinreittiä, tai parkkipaikalta suoraan, jolloin matkaa on vain 0,6 km. 

Järvenpään rantapuisto

Järvenpään rantapuisto sijaitsee idyllisen Tuusulanjärven rannalla vain kivenheiton päässä Järvenpään keskustasta. Puistoon on ihana tulla aurinkoisena päivänä uimaan, pelailemaan pelejä nurmikkoalueelle, suppailemaan tai vaikka lukemaan kirjaa isojen puiden katveeseen.

Alueelta löytyy myös iso lasten leikkipaikka sekä kahvila, jonka terassilla on mukava nauttia vaikka kahvit ja jäätelöt. Järvenpään rantapuisto on sijaintinsa vuoksi ihanteellinen kohde kaikille, halusitpa piipahtaa vain hetkeksi esimerkiksi Tuusulanjärven ympäripyöräilyn lomassa, tai viettää aktiivista päivää koko perheen voimin.

Puiston lähellä on suuri Järvenpään Natura-alue, jossa pesii paljon lintulajeja. Alueella voi nähdä kesäisin esimerkiksi naurulokkeja, sinisorsia, silkkiuikkuja ja nokikanoja. Tuusulanjärven veden laatu on parantunut vähitellen, mutta loppukesästä uimarannalla voi esiintyä sinilevää. Alueen yhteydessä on parkkipaikka, jonka löydät osoitteesta Kasinokuja, Järvenpää.  

Myllykoski

Ylväästi kohiseva Myllykoski on vaikuttava luontonähtävyys, jonka maisemat liittyvät myös Aleksis Kiven teoksiin. Myllykoski onkin yksi Vantaanjoen suosituimpia koskipaikkoja monipuolisten kalastusmahdollisuuksien sekä upean luonnon vuoksi. Myllykoski oli aikoinaan Nurmijärven parhaita myllypaikkoja ja kosken partaalla tiedetään olleen useita myllyjä aina 1500-luvulta lähtien. Vanhoista myllyistä ja sähkövoimaloista onkin vielä nähtävissä jäänteitä. Koskella on pituutta 400 metriä ja pudotusta 11 metriä, ja sen yli kaartuu kolme siltaa. Joen rannalla kulkee paljon polkuja ja pohjoiseen voi kävellä aina Pikkukoskelle asti lehtomaista kangasmetsää ihaillen. Polkujen varrelta löytyy myös paljon alueen eliöstöstä kertovia info-tauluja. Eväitä voi pysähtyä syömään Myllykosken alaosissa sijaitseville nuotiopaikoille. Vaikka polut ovat helppokulkuisia, ne eivät korkeuserojen vuoksi sovi rattaille tai liikuntarajoitteisille. Myllykoskelle pääsee bussilla tai omalla autolla (katso karttakuva parkkipaikoista). Myllykoski tarjoaa lähiluontomatkailua parhaimmillaan!

Lemmenlaakso

Lemmenlaakson lehto Keravanjokilaaksossa on upea retkikohde esimerkiksi äitienpäivänä! Silloin vuokkomeri, linnunherneet ja imikät alkavat olla kukassa ja linnunlaulukonsertti parhaimmillaan. Lehto on rehevä, runsas ja kasvilajistoltaan varsin rikas

Tukevat kengät on syytä olla jalassa, sillä alue voi olla ajoittain vaikeakulkuista ja maaperä kosteaa. Eväät pääsee nauttimaan laavulla. Lisätietoa luontopolusta:

 https://www.jarvenpaa.fi/attachments/text_editor/2183.pdf 

Sääksjärvi

Nurmijärven Kiljavalla sijaitseva Sääksjärvi on Suomen suurin lähde, laskujoeton ja kirkasvetinen. Sääksjärven alue ympäristöineen tarjoaa monenlaisia ulkoilu- ja retkeilymahdollisuuksia sekä vesillä että maastossa.

Sääksin itärannalla sijaitseva uimaranta (Sääksjärventie 30, Kiljava) on äänestetty yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Hiekkarantaa on 300 m ja rannalla on WC:t, pukeutumistilat, hyppytornit, lasten leikkipaikat sekä liikuntapaikat kaiken ikäisille.

Sääksin etelärannalla sijaitsee myös Röykän uimaranta (Kotolahdentie 18), jossa vesi syvenee nopeammin. Tämä ranta on hyvä valinta, jos kaipaa hieman rauhallisempaa uimapaikkaa. Nyt kipinkapin uimaan!

Nukarinkoski

Nukarin kylän alueella sijaitseva Nukarinkoski on Vantaanjoen vesistön suurin koskijakso, jolla on pituutta 1300 metriä ja jonka matkalla vesi laskee huimat 25 metriä. Kuohuva koskimiljöö on komea luonnonnähtävyys, joka tarjoaa upean ympäristön kalastukselle sekä perheretkeilylle. Kosken vierustaa kiertää helppokulkuinen luontopolku pitkospuineen, ja alueelta löytyy laavu. Kosken keskivaiheilla on myös silta, jonka päältä pääsee ihastelemaan kosken korkeinta pudotusta. Nukarinkoskella vieraillessa kokee hyppäävänsä aivan eri maailmaan, sillä kosteassa jokiympäristössä kasvillisuus on kuin keitaassa. Kosken rauhoittavassa kohinassa unohtuvat hetkessä myös arjen kiireet. Paikalle pääsee vaivattomasti autolla, ja auton voi jättää Nukarintien varressa oleville parkkipaikoille.

Ohkolanjokilaakso ja Sandbergin pellot

Ohkolanjokilaakso sijaitsee Kerava-Lahti-radan ja Lahden moottoritien pohjoispuolella. Luonnontilaisessa laaksossa on arvokasta lehtokasvillisuutta. Uoman yli on kaatunut lahopuita ja parhaimmillaan kirkasvetisessä uomassa voi nähdä myös runsaasti kaloja. Helmi-saukonkin on nähty vilahtelevan uoman rannoilla!

Jokilaakson välittömässä läheisyydessä sijaitsee Sandbergin pelto, joka on entinen laidun. Alue on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys pitää peltoa avonaisena niittämällä ja keväällä siellä voi nähdä lukuisia perhosia. Kesällä 2000 tehdyssä valtakunnallisessa perinne-maisemainventoinnissa Sandbergin pelto oli perhoslajeiltaan sekä laji- että yksilömääräisesti paras!

Lisätietoa löydät täältä:

 https://www.keskiuudenmaanluonto.fi/sivu.tmpl?sivu_id=5341 

 https://www.ymparisto.fi/…/Natura_2…/Ohkolanjokilaakso(5636) 

Nykiönharju

Nykiönharju sijaitsee Hyvinkäällä, puoliksi Vantaanjokeen laskevan Palojoen valuma-alueella ja puoliksi Keravanjoen valuma-alueella. Harju muodostaa pienen metsäisen alueen, jonka ympärillä pellot levittäytyvät. Reuna-alueilla on jyrkkiä rinteitä ja harjun päällä tasaisempi hyväkulkuinen maasto, jossa on pieniä avokalliokumpareita, soita ja neljä lampea. Tällaiset luonnontilaiset lammet alkavat olla harvinaisia tiheään asutulla Uudellamaalla!

Jokelan Retkeilijöillä on retkimaja Nykiössä. Maja sijaitsee noin 3 km päässä Jokelan keskustasta, osoitteessa Nykiöntie 50. Maja on vuokrattavissa erilaisiin tapahtumiin ja juhliin. Majan yhteydessä on sauna ja pihalla grillikatos ja erillinen nuotiopaikka. Nykiön majalta lähtee polkuja joka suuntaan, mutta länsipäässä niitä on vähemmän.

Kaukasten luontopolku

Vuonna 2017 talkoovoimin syntynyt Kaukasten luontopolku tarjoaa upean luontokokemuksen sekä historian havinaa Hyvinkäällä Kaukasten kylässä. 1,3 kilometrin mittainen polku kiertää osittain kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa vanhassa tehdasmiljöössä, ja vie retkeilijän myös Keravanjoen varrella sijaitsevan Kaukastenkosken kuohujen äärelle. Kaukastenkoski on ollut tärkeä myllypaikka 1780-luvulta lähtien, ja kylämiljööseen kuuluukin työväen asuntoja aina 1800-luvun lopulta lähtien. Kaukastenkoski on padottu ja valjastettu kosken rannalla sijainneiden lankarulla- ja vanutehtaiden voimanlähteeksi. Monipuolisen luontopolun varrelta löytyy kosken sekä vanhojen rakennusten lisäksi myös sammaleista kuusimetsää sekä vanha laidunniitty.

Polku on helppokulkuinen ja soveltuu niin lapsiperheille kuin huonojalkaisille. Polun varrella on myös joitakin levähdyspisteitä. Koski ja sen ympäristö soveltuvat myös kalastus- ja lintuharrastajille.

Paikalle pääsee autolla, jonka voi parkkeerata Jokipadontiellä sijaitsevan juhlatalon parkkipaikalle (katso kartta). 

Vantaanjoen luontopolku ja Pilliniemen onkipaikka

Vantaanjoen 2,2 kilometrin pituinen luontopolku kulkee kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Hyria-keskuksen lähettyvillä. Polku seuraa Vantaanjoen vartta, sukeltaa metsään ja kulkee myös laidunmaiden sekä peltoviljelmien ohi. Reitti on helppokulkuinen, mutta maa saattaa olla kosteaa.

Pillinniemen onkipaikka sijaitsee luontopolun lähtöpisteen tuntumassa, ja on tehty lapsille ja nuorille kalastus-harrastukseen innostamiseen. Onkia voi niin joen ylittävältä hienolta sillalta kuin joen toisella puolella sijaitsevalta penkereeltä. Alueella onginta on sallittua lähes koko vuoden, paitsi 10.10-15.11 välisellä ajalla. Mato-onkiminen on siitä helppoa puuhaa, ettei siihen tarvitse lupaa, ja onkeen ottavien kalojen kirjo on suuri. Muistathan kuitenkin, että koskipaikoilla onkiminen on kiellettyä ja että lohikalan tarratessa onkeen on ne vapautettava, mikäli kalan koko on alle säädetyn alamitan.

Löydät paikalle osoitteella Hyria, Uudenmaankatu 249. 

Keravanjärvi

Keravanjärvi sijaitsee Mäntsälän ja Hyvinkään rajamailla Keski-Uudellamaalla. Keravanjärveltä löytyy monipuolisia virkistysmahdollisuuksia, muun muassa kaksi rantaa hyvine uinti- ja kalastus-mahdollisuuksineen sekä luonnon-suojelualue. Ranta-alueen takametsällä onkin merkittävät luontoarvot, ja siellä voi tavata vanhoille metsille tyypillisiä lintulajeja, kuten peukaloista ja mustapääkerttua. Isojen puiden lomassa unohtuvat nopeasti myös arjen kiireet, ja onnekkaimmat saattavat nähdä merkkejä liito-oravista! Syksyllä vanha metsä tarjoaa myös oivalliset sienestys- ja marjastusmahdollisuudet. 

Keravanjärvelle on helppo tulla, ja valtatie 25:ltä matkaa on vain 1,5 km. Parkkipaikan läheisyydestä löytyy info-taulu sekä käymälä (ks. kartta). Ranta-alueelle on matkaa noin 200 metriä leveää ja tasaista hiekkatietä pitkin. Muistathan, että luonnon-suojelualueella liikkuminen on sallittu ainoastaan pääreiteillä kulumisen ehkäisemiseksi. 

Kirjavat ja Kaveton

Syksyllä on hyvä aika pakata retkireppu ja marja- tai sienikori mukaan ja lähteä metsäretkelle. Esimerkiksi Hyvinkään länsiosissa on monia tutustumisen arvoisia luonnonsuojelualueita ja paljon pieniä lampia. Kirjavat ovat ruskeavetisiä humuslampia, joista vedet laskevat Kaveton-lampeen ja edelleen Hirvijärveen. Valuma-alue on paikoitellen soistunutta metsää ja lampien rannat ovat luonnonsuojelualuetta. Lammista läntinen Kirjava on syvempi, mutta pinta-alaltaan (1,5 ha) hieman itäistä Kirjavaa (2 ha) pienempi. Länsi-Kirjavassa vesisyvyys on syvimmillään 11 metriä, itäisessä Kirjavassa metriä. Kirjavista on otettu vesinäytteitä ensimmäisen kerran vuonna 1984 ja vesiensuojeluyhdistys haki viimeisimmät näytteet vuonna 2018. Tällöin vesi molemmissa lammissa oli kirkasta ja sähkönjohtavuus kuvasti luonnontilaisen veden tasoa. Toisaalta molemmissa lammissa päällysveden fosfori- ja typpipitoisuudet olivat lievästi rehevän veden pitoisuustasoa. Toivottavasti valuma-alueella ei tehdä suuria hakkuita, jotta näiden pienten lampien vedenlaatu säilyisi tulevaisuudessakin entisen kaltaisena. Ajo Kirjaville onnistuu parhaiten Ihanaistentien suunnasta, sillä Kenkiäntieltä Kavettomantielle käännyttäessä on puomi.

Ridasjärvi ja Keravanjoen latvat

Hyvinkäällä sijaitsevat Keravanjoen latvaosat ja joen latvajärvi Ridasjärvi tarjoavat upeat virkistysmahdollisuudet. Ridasjärvi ja sen ympäröivät suoalueet muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kasvillisuus- ja lintujen pesimäalueen.

Keravanjoki saa alkunsa järven eteläosasta. Ridasjärven ja Kaukasten kylän välisellä alueella joessa on yhteensä yhdeksän koskipaikkaa. Kalastuslupia alueelle saa ostettua osoitteesta  kalakortti.com . Kaukasten kylän alapuolella joki jatkaa virtaustaan yksityisten luonnon-suojelualueiden läpi Tuusulan kunnan puolelle.

Vesiensuojeluyhdistyksen työntekijät raivasivat kesällä 2020 melontareitin Kaukasten ja Tuusulan Jokinotkontien välille. Raivaus tehtiin luontoa säästäen, minkä vuoksi reitti on ajoittain hyvin vaativa. Alueen läpimelominen vaatii kanootista nousemista sekä puiden ylittämistä että alittamista.

Alueen melonta- ja kalastusmahdollisuuksista saat enemmän tietoa vesiensuojeluyhdistyksen Virkisty Keravanjoella -esitteestä. Esite on maksuttomasti saatavilla kirjastoista. Esite löytyy myös sähköisenä yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta:   http://www.vhvsy.fi/sivut/melonta .

Hirvijärvi

Riihimäen, Hyvinkään ja Lopen rajalla sijaitsevan Hirvijärven syvin kohta on 29,6 metriä ja keskisyvyyskin 14 metriä. Tämä kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan hyväkuntoinen järvi sijaitsee metsävaltaisella valuma-alueella ja sen alueella on alkanut VHVSY:n metsätalouden vesiensuojeluhanke. Lisätietoa hankkeesta löydät täältä:  http://www.vesi-ilma.fi/images/pdf/Muut/Metshankkeenesite.pdf 

Uimarit voivat käydä pulahtamassa järveen Hirvijärven uimarannalla osoitteessa Jänissaarentie 39, Riihimäki.

Hirvijärvelle on matkaa noin 12 kilometriä Riihimäen keskustasta. Alueella on uimapaikka, wc ja nuotiopaikka. Uimapaikan läheisyyteen on tehty 400 m pitkä luontopolku rasteineen, joka soveltuu kuljettavaksi perheen pienimpienkin kanssa.