Hyvinkään pohjavedet
Tämän tarinakartan kautta voit tutustua Hyvinkään pohjavesiin ja niihin vaikuttaviin seikkoihin.
Mitä on pohjavesi?
Pohjavedellä tarkoitetaan kaikkea maanpinnan alapuolella olevaa vettä, joka täyttää kokonaan maaperän ontelot ja kallioperän halkeamat. Pohjavettä syntyy, kun sade- tai pintavesi imeytyy maakerrosten läpi tai virtaa kallioperän rakoihin.
Suomessa pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista, kuten harjut, moreeni- ja reunamuodostumat. Usein sora- ja harjualueet on luokiteltu pohjavesialueiksi, jotka ovat tärkeitä tai soveltuvia vedenhankinnan kannalta.
Hyvinkään pohjavedet
Hyvinkäällä on luokiteltuja pohjavesialueita yhteensä 11 kpl. Vedenhankinnan kannalta tärkeitä 1-luokan pohjavesialueita on 5 kpl, vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-luokka) pohjavesialueita on 1 kpl ja muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita (2-luokka) on 5 kpl. Suuri osa Hyvinkään keskustaajamasta sijaitsee Hyvinkään pohjavesialueella, joka on 1E-luokan pohjavesialue. Luokitus on tullut lähde- ja lähteikköalueista, joilla kasvaa pohjavesivaikutuksesta riippuvaisia sammallajeja.
(Kuvan saa isommaksi klikkaamalla sitä. Lähde: Vesi.fi)
Hyvinkään pohjavesialue on kaupungin tärkein raakavesilähde. Pohjavesialueella sijaitseekin kaksi käytössä olevaa Hyvinkään Veden vedenottamoa, Sveitsin ja Hyvinkäänkylän ottamot. Näiden lisäksi talousvettä tuotetaan Hikiän tekopohjavesilaitoksella. Muut ottamot tyydyttävät paikallista vedentarvetta. Valtaosalla Hyvinkään pohjavesialueista veden antoisuus on pieni ja siten niitä voidaan hyödyntää vain paikallisesti. Tällaisia pohjavesialueita hyödynnetään pääasiassa haja-asutusalueella.
Alapuolisista linkeistä löytyy lisätietoa pohjavedestä
Hyvinkään pohjavesialueet
Klikkaa kartalla aluetta nähdäksesi sen tarkemmat tiedot.
Seuraavalle sivulle on koottu taulukkoon tiedot pohjavesialueiden ominaisuuksista.
Hyvinkää kallioperä
Kallio - ja maaperän ominaispiirteet ja pinnanmuodot ovat vaikuttaneet Hyvinkään muotoutumiseen ja kehitykseen.
Alueen kallioperä on vanhaa, tasaiseksi kulunutta peruskalliota, jossa erityyppiset kivilajit vaihtelevat. Lounais-koillis-suuntaisesti kunnan läpi kulkee leveä vyöhyke punertavaa graniittia. Molemmilla puolilla vyöhykettä on laajalti tuliperäisiä kivilajeja, kuten erilaisia graniitteja ja gneissejä. Eteläisissä osissa on kiilleliusketta ja kiillegneissiä (kartalla vaaleansininen). Kytäjä-Usmin kallioperä Erkylän itäpuolelle saakka on kokonaisuudessaan vulkaanista gabroa, ns. mustaa graniittia. Tämän kivilajin vuoksi alueen pinnanmuodot ovat hyvin vaihtelevia jyrkkine kalliokohoumineen, joiden väleihin on muodostunut soistuneita juotteja ja järviä.
Lisätietoa kivilajeista: https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/k21_42_2006_6.pdf
Kartan värien selitykset
Kuvan lähde GTK:n 1:200 000 kallioperäkartta
Hyvinkään maaperä
Hyvinkään maaperä on muovautunut viimeisimmän jääkauden aikana ja sen jälkeen. Selvimmin jääkauden muokkaavat voimat näkyvät Salpausselän leveänä harjanteena, kun mannerjään reuna pysähtyi paikoilleen yli 200 vuoden ajaksi. Sulavesivirrat kuljettivat suuria määriä jään sisään jäänyttä hiekkaa ja soraa jäänreunan edustalle, ja aallot huuhtoivat maan korkeiksi rantavalleiksi. Samalla muodostuivat pohjois-eteläsuuntaiset harjut Sveitsinrinteeseen ja Jätinlukon alueelle.
Nykyisin muinaiset rantavallit ja sulavesivirtojen kasaamat suistokerrostumat kohoavat Hyvinkäällä harjuina ja moreeniselänteinä jopa 40 metriä ympäristöään korkeammalle. Hyvinkään maaperä on valtaosin moreenia ja savea. Jäätikön reunan perääntyessä on kaupungin lounaisosiin syntynyt pieniä reunamoreeniselänteitä tiheinä parvina (DeGeer moreenit).
Pohjavesialueilla on selvitetty maaperän rakennetta ja pohjavesiolosuhteita geologisilla rakenneselvityksillä. Rakenneselvitykset on tehty usealle pohjavesialueelle:
Kapilamminnummi: tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/43_2021.pdf
Santakoski: tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/58_2020.pdf
Kiljava: 31_2014.pdf (gtk.fi)
Kartan värien selitykset
Kuvan lähde GTK:n 1:20 000 maaperäkartta
Arvokkaat geologiset muodostumat
Suomessa on kartoitettu vuosikymmenien aikana luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita geologisia muodostumia. Nämä muodostumat tulisi säilyttää maa-ainesten ja kiviainesten otolta. Hyvinkäällä suurimmat alueet, jotka tulisi säilyttää ovat arvokkaat kallioalueet sekä arvokkaat moreenialueet. Näitä on erityisesti kaupungin länsipuolella.
Kartan selitykset:
Sininen = arvokkaat kallioalueet Vihreä = arvokkaat moreenimuodostumat Punainen = arvokkaat kivikot (vain Usmissa) Oranssi = arvokkaat tuuli - ja rantakerrostumat
Hyvinkään vedenottamot
Hyvinkään Vedellä on tällä hetkellä neljä vedenottamoa, joista kolme on käytössä. Käytössä olevat vedenottamot ovat Hyvinkäänkylä, Sveitsi ja Hikiän tekopohjavesilaitos Hausjärvellä. Eri vedenottamoilta vesi menee eri puolille kaupunkia.
Kaikilla vedenottamoilla raakavettä alkaloidaan kalkkirouheella veden happamuuden vähentämiseksi. Verkostoon lähtevä vesi desinfioidaan UV-valolla sekä lisäämällä veteen natriumhypokloriittia. Lähtevän veden vähäisellä kloorauksella halutaan varmistaa talousveden hyvä mikrobiologinen laatu kaikissa olosuhteissa. Hyvinkäänkylän ja Sveitsin vedenottamoilla on käytössä myös aktiivihiilisuodatus.
Lisätietoa vesilaitoksen toiminnasta löytyy vuosikertomuksesta https://www.hyvinkaa.fi/globalassets/hyvinkaan-vesi-uusi/liitteet/hyve_toimintakertomus_2022_saavutettavuus-tarkistettu.pdf
Noin puolet Hyvinkään vedentarpeesta katetaan Hikiän tekopohjavesilaitoksella. Hyvinkään kaupungin alueella Hyvinkäänkylästä otetaan enemmän vettä kuin Sveitsistä. Keskimäärin vettä on pumpattu Hyvinkäällä vuosina 2018 – 2022 noin 9 500 – 10 500 kuutiota vuorokaudessa. Ominaiskulutus litroina henkilöä kohden vuorokaudessa pumpatun veden osalta on ollut vuosina 2018 – 2022 108 – 205 litraa vuorokaudessa ja laskutetun veden osalta 140 – 143 litraa vuorokaudessa. Laskutetun veden kulutus on keskimääräisellä suomalaisella tasolla.
Lisätieto vedenottamoiden vedenlaadusta https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaanvesi/toiminta/veden-tuotanto/veden-laatu/ ja https://www.hyvinkaa.fi/hyvinkaanvesi/toiminta/veden-tuotanto/tietoa-vedesta/
Talousvesiasetuksessa (STMa 1352/2015, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20151352 ) veden laadulle on asetettu laatuvaatimukset ja laatutavoitteet. Veden laatua seurataan talousvesiasetuksen mukaisen ja terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti.
Hyvinkäällä verkostoveden laatu täyttää tutkimustulosten perusteella kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -tavoitteet.
Pohjaveden seuranta
Pohjaveden määrää (korkeutta) ja laatua seurataan pohjaveden havaintoputkista. Hyvinkäällä pohjaveden havaintoputkia on yli 400 kappaletta. Kaikki putket eivät ole aktiivisessa seurannassa. Pinnankorkeutta mitataan havaintoputkista käsimittauksella tai putkeen asennetulla automaattisella mittalaitteella. Pohjaveden pinnankorkeus vaihtelee luonnollisesti vuodenaikojen mukaan. Talvella pohjaveden määrä vähenee, koska sade on pääosin lunta ja routa estää veden imeytymisen maaperään. Myös kesällä pohjaveden pinta usein laskee, koska kasvillisuus käyttää vettä ja sitä haihtuu runsaasti. Pitkään jatkuva kuivuus niin ikään vähentää pohjaveden määrää. Eniten uutta pohjavettä muodostuu keväällä lumien sulaessa sekä syksyllä syyssateiden aikana
Pohjaveden havaintoputki
Pohjaveden laatua seurataan havaintoputkista otettavilla vesinäytteillä. Vesinäytteillä saadaan tietoa luonnollisesta pohjavedestä ja sen muutoksista. Lisäksi useat ihmistoiminnot voivat näkyä pohjaveden laadussa. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi teiden suolaus, teollinen toiminta, polttoaineiden jakelu ja maatalous. Usein mahdollista pilaantumista aiheuttavilla toimijoilla on velvollisuus tarkkailla pohjavettä.
Hyvinkäällä pohjaveden määrää ja laatua seurataan monen tahon toimesta. Suurin yksittäinen seurannan toteuttaja on Hyvinkään Vesi, joka seuraa pohjavettä vedenottamoiden läheisyydessä sekä ennakoivasti laajemmin erityisesti Hyvinkään pohjavesialueella. Muita seurantaa toteuttavia tahoja ovat pääosin ympäristölupavelvolliset toimijat. Näihin kuuluu esimerkiksi maa-ainesten ottopaikat, polttoaineiden jakeluasemat ja erilaiset teollisuuslaitokset.
Pohjaveteen kohdistuvat riskit
Pohjavedestä seurataan määrällistä ja laadullista tilaa. Kaikki Hyvinkäällä sijaitsevat pohjavesialueet ovat määrällisesti hyvässä tilassa. Laadullisen eli kemiallisen tilan osalta neljä pohjavesialuetta on huonossa tilassa (kartalla punainen) ja loput seitsemän pohjavesialuetta hyvässä tilassa (kartalla vihreä). Kemiallista tilaa heikentävät liikenne ja tienpito, teollisuustoiminta sekä pilaantuneet maa-alueet.
Pohjavesialueella sijaitsevilla toiminnoilla voi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Alueella harjoitettavan toiminnan seurauksena pohjavesi saattaa likaantua vähitellen taikka äkillisesti esim. onnettomuuden yhteydessä. Pohjaveden laatua vaarantavia toimintoja ovat esimerkiksi vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi, öljysäiliöt, polttonesteiden jakeluasemat, liikenne ja tienpito, maa-ainesottoalueet sekä jäteveden käsittely. Pohjaveden määrään vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi pohjavedenpinnan alainen maa-ainesten otto, ojitus tai liiallinen rakentaminen.
Pohjavesien suojelu Hyvinkäällä
Pohjavettä suojellaan monin eri keinoin. Erityisen tärkeää pohjaveden suojelussa on ennaltaehkäisy, koska pohjavesien kunnostaminen ja puhdistaminen on aikaa vievää, kallista ja täyttä varmuutta tuloksellisuudesta ei ole.
Hyvinkäällä on tehty pitkäjänteistä työtä pohjavesien suojelemiseksi. Kaikille kaupungin pohjavesialueille on teetetty suojelusuunnitelmat. Suunnitelmissa on kartoitettu riskit ja ja laadittu ohjeet pohjavesivarojen suojelemiseksi rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Suojelusuunnitelmissa on myös esitetty keskeisimmät toimenpide-ehdotukset riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi pohjavesialueilta.
Rajamäen ja Kiljavan pohjavesialueet (Nurmijärven pohjavesialueiden suojelusuunnitelma), 2023 (ei vielä julkaistu)
Pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on riskien poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta. Jos riskejä ei voida siirtää pois, niitä tulee pienentää. Riskien pienentämiseen voidaan vaikuttaa mm. luvituksella, valvonnalla ja tiedottamisella. Riskejä voidaan pienentää myös suojarakenteilla ja parantamalla vahinkojen torjuntavalmiutta. Myös kaavoitus ja rakentamisen suunnittelu ovat avainasemassa uusien pohjavesiriskien välttämisessä. Ympäristölainsäädännön mukaisesti pohjavesivahingon aiheuttaja korvaa vahingon. Tämä koskee paitsi laitoksia ja suuria toimijoita, myös yksityisiä henkilöitä, kuten öljysäiliöiden omistajia.
Jokainen pohjavesialueella toimiva taho voi osaltaan vaikuttaa pohjavesien suojeluun. Suomen keskeiset pohjavesiasiantuntijat ovat koonneet yhdessä tietoa ja ohjeita erilaisille toimijoille kotitalouksista pienteollisuuteen. Tarkkana siellä pohjavesialueilla! - esitteisiin voi tutustua Vesi.fi sivulla Tarkkana siellä pohjavesialueella! -esitteet - Vesi.fi aineistopankki
Virkisty pohjavesialueilla
Hyvinkäällä on kuusi korkealaatuista, hyvin opastettua ja kävijälähtöisesti suunniteltua luontopolkua. Kohteiden tiedot, reitit ja kartat ovat helposti saatavilla ja tulostettavissa internetsivuilta Luontopolut - Hyvinkään kaupunki (hyvinkaa.fi)
Hyvinkään ympäristön tila 2020 katsauksesta löytyy lisätietoa Hyvinkään luonnosta ja ympäristöstä Hyvinkään ympäristön tila 2020 (hyvinkaa.fi)
