Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelma

Viime aikojen ja nykyhetken kriisit voimistanevat muutosnopeutta. Koronapandemian myötä yleistynyt monipaikkaisuus vaikuttaa Kaakkois-Suomeen, olkoonkin, että vaikutukset liikkumisen kestävyyteen eivät ole suoraviivaisia.  Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena tarve irrottautua fossiilitaloudesta voimistaa monia jo aikaisemmin vaikuttaneita megatrendejä. Toisaalta Venäjän rajan ylittävän  liikenteen voimakas vähentyminen on myös suuri haaste Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmälle. Tilanne uhkaa vakavasti Kaakkois-Suomen roolia osana globaalia tavara- ja henkilöliikenteen liikennejärjestelmää. 

Liikenne ylipäätään ja erityisesti Kaakkois-Suomen liikenne on murroksessa. Ilmastokriisi ja monet muut pidempään vaikuttaneet globaalit megatrendit ovat muovaamassa 2020-luvulla liikennejärjestelmää kaikkialla. Kaakkois-Suomen liikennestrategiassa alueen kehitykseen vaikuttaviksi megatrendeiksi on tunnistettu palvelullistuminen, logistiikan tehostuminen, automatisaatio, digitalisaatio ja raideliikenteen kilpailu. Erityisen merkittävästi seudun liikenteeseen vaikuttaa Venäjän rajan läheisyys ja biotalouden vahvistuminen.

Joka tapauksessa kestävän liikkumisen edistäminen kannattaa tässä murroskaudessa nähdä mahdollisuutena alueen elinvoimaisuuden kehittämiselle. Mahdollisuudet liikkua niin ekologisesti, taloudellisesti kuin sosiaalisesti kestävillä tavoilla vaikuttavat ihmisten asumisvalintoihin, yritysten  sijoittumispäätöksiin ja matkailuun. Kestävän liikkumisen suunnitelmilla on nykytilanteessa myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus niin Suomen, Euroopan kuin laajemmin koko globaalin turvallisuusjärjestelmän kannalta. Voidaan sanoa, että kestävän liikkumisen edistäminen ei ole ollut koskaan ajankohtaisempaa kuin juuri nyt. Tässä murroskohdassa kannattaa olla edelläkävijä. Liikkumisen ja maailmantilanteen meneillään olevassa muutoksessa voittajia ovat ne organisaatiot, jotka rohkeasti tarttuvat globaaleihin megatrendeihin ja haasteisiin - sekä tuottavat niihin paikallisia ratkaisuja.

Vaikka valtiot ja alueelliset hallintotoimijat luovat puitteet ja voivat jossain määrin tarjota resursseja, päätökset liikkumisesta tehdään kodeissa ja yrityksissä. Kestävää liikkumista pitää suunnitella ihmisten ja yritysten arjen näkökulmasta niin, että ratkaisut vastaavat heidän liikkumistarpeisiinsa. Tämä työ pohjautuu laajaan sidosryhmäyhteistyöhön, jolla on pyritty varmistamaan loppukäyttäjän näkökulman huomioiminen ehdotetuissa toimenpiteissä.   

Suunnitelma on laadittu konkretisoimaan  Kaakkois-Suomen liikennestrategian  visiossa asetettua päämäärää liikkumisen kestävyydestä. Liikkumisen kestävyyttä pidetään alueella tärkeänä teemana, ja sille haluttiin laatia oma erillinen suunnitelmansa, vaikka kestävän liikkumisen SUMP-suunnitelman (Sustainable Urban Mobility Plan)  laatiminen on pakollista ainoastaan MAL-seuduille, jollainen Kaakkois-Suomi ei ole.

Työssä huomioidaan kestävän kehityksen kaikki vakiintuneet osa-alueet (ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen) ja mahdollistetaan alueen asukkaiden ja alueella matkailevien henkilöiden matkat ja elinkeinoelämän kuljetukset ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla.

Vaikka kaikki kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat mukana suunnitelmassa, erityisenä tavoitteena on löytää keinoja vastata Kaakkois-Suomen maakuntien sekä  Suomen ja EU:n asettamiin liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla erityisesti tieliikenteen päästöjä saadaan vähennettyä. Tavoitteena on lisäksi edistää Kaakkois-Suomen liikennejärjestelmä- ja liikenne-turvallisuustyötä.

• Työn tarkoitus on lisätä Kaakkois-Suomen liikenteen kestävyyttä niin ympäristön, ihmisten kuin taloudenkin kannalta.
• Työn tavoitteissa painottuu erityisesti liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttaminen parantamalla kestävän liikkumisen kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen sekä niitä hyödyntävien MaaS-palveluiden ja kestävien logistiikkaratkaisujen olosuhteita, turvallisuutta ja houkuttelevuutta. 
• Työ tunnistaa alueen tärkeimmät kestävän liikkumisen kehityskohteet sekä haasteet arkiliikkumisessa, logistiikassa ja matkailussa ja esittää niihin toteuttamiskelpoiset ja kustannustehokkaat kehitystoimenpiteet.
• Työssä huomioidaan kestävän kehityksen ekologisen ja taloudellisen ulottuvuuden lisäksi liikkumisen sosiaalinen ulottuvuus ja toimenpiteillä lisätään myös liikkumisen sosiaalista kestävyyttä, joka muissa suunnitelmissa on jäänyt vähemmälle huomiolle.
• Työ kokoaa yhteen olennaiset poikkihallinnolliset sidosryhmät ja sitouttaa ne ohjelmassa määriteltäviin toimenpiteisiin sekä kehittää niiden välistä yhteistyötä.

• Työ lisää kestävän liikkumisen edistämisen näkyvyyttä sidosryhmille sekä asukkaille.

• Työn tuloksena Kaakkois-Suomessa on selkeä näkemys kestävän liikkumisen edistämisen periaatteista, joihin jatkosuunnittelu perustuu.
• Maakuntaliitoissa ja ELY-keskuksessa laadittu ja alueen kunnille esitelty kestävän liikkumisen suunnitelma luo perusteet toteuttaa hankkeita ja ohjata resursseja kestävän liikkumisen edistämisen kannalta tärkeimpiin kehityskohtiin.
• Kestävän liikkumisen suunnitelma tuo esiin kehitystarpeita ja tukee hankevalmistelua parantaen näin alueen mahdollisuuksia saada valtion ja EU:n avustuksia kestävän liikkumisen hankkeisiin.

Kestävä liikkuminen ei tarkoita pelkästään vähäpäästöistä liikkumista, vaan se viittaa kestävän kehityksen kolmeen ulottuvuuteen: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. 

Vain yhteisesti jaetun vision  kautta kestävän liikkumisen edistämiselle saadaan jatkuvuutta ja pidemmälle tulevaisuuteen tähtäävää suunnitelmallisuutta.

Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen visio on tavoiteltu tulevaisuudenkuva kestävän liikkumisen tilasta vuonna 2040. Kestävän liikkumisen vision pohjalla on maakunnan yhteisen liikennestrategian visio, josta sidosryhmäyhteistyöllä on tuotettu konkreettinen kestävän liikkumisen tulevaisuudenkuva. Visio on rakennettu Kaakkois-Suomen kehitykseen ja erityisesti liikkumiseen vaikuttavien trendien pohjalta. 

Niin henkilöliikenteen kuin logistiikan sidosryhmiltä selvitettiin kyselyllä tunnistettujen liikkumisen megatrendien merkittävyyttä sidosryhmien kannalta. Työpajoissa megatrendejä työstettiin muun muassa liikkumistarinoiden tuottamisen kautta kohti tavoiteltua tulevaisuutta. 

Kyselyjen ja työpajojen tulosten pohjalta kirjoitettiin visioteksti: kuvaus kestävän liikkumisen tilanteesta vuonna 2040. Tekstissä tuodaan esiin taustalla vaikuttavia megatrendejä ja mainitaan eräitä keinoja, joilla tavoitetilaan on päästy, mutta pääpaino on tavoitetilan kuvauksessa.  Näin siksi, että hyvä visio on paitsi kuvaus siitä, mitä halutaan saavuttaa, myös sellainen, joka innostaa sen toteuttamisen edistämiseen. Visio konkretisoituu työn myöhemmissä vaiheissa konkreettisiksi toimenpiteiksi, joilla se saavutetaan. 

Tavoitteet ovat yksittäisiin lauseisiin kiteytettyjä kuvauksia siitä mitä täytyy toteuttaa - millaisia olosuhteiden täytyy olla - että visio voi toteutua. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole vielä konkreettisia toimenpiteitä.

Sidosryhmäyhteistyön tuloksena Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelmaan muodostettiin kaksitoista tavoitetta, joilla visio saadaan toteutettua. Tavoitteet on asetettu henkilö- ja tavaraliikenteelle huomioiden kestävyyden kaikki osa-alueet: ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kun visio vastaa kysymykseen miksi kestävää liikkumista edistetään, niin tavoitteet esittävät sen mitä tavoitellaan. Tavoitteet on laadittu toteutettavaksi tavoitevuoteen 2040 mennessä.

Tavoitteet jakaantuvat alla olevan kuvan mukaisesti viiteen eri kategoriaan. Käyttäjänäkökulmaa ja asukkaiden ja yritysten arkea  korostaen tavoitteet on jaoteltu liikkumis- ja liikennemuodoittain, lukuun ottamatta  yleisiä tavoitteita, jotka liittyvät muun muassa digitalisaation hyödyntämiseen, julkisten hankintojen rooliin ja huoltovarmuuden varmistamiseen kestävillä tavoilla.

Tavoitteet toteutetaan toimenpideohjelman avulla.

Toimenpiteet ovat konkreettisia tekoja, joilla tavoitteet toteutetaan ja Kaakkois-Suomi  saavuttaa kestävän liikkumisen visionsa

Toimenpideohjelma on muodostettu pääosin sidosryhmille osoitetun kyselyn ja toimenpidetyöpajan tulosten pohjalta. Toimenpideohjelman tarkoituksena on toteuttaa Kaakkois-Suomen kestävän liikkumisen suunnitelman visio ja tavoitteet. Toimenpideohjelmassa esitetään konkreettiset teot, joilla visio ja tavoitteet on toteutettu viimeistään vuoteen 2040 mennessä. Toimenpiteet on jaoteltu 12 edellisessä luvussa esitellyn tavoitteen alle. Toimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa, joka sisältää numeroidun toimenpiteen nimen, tarkemman kuvauksen toimenpiteen sisällöstä,  vastuutahon, seurantamittarin sekä sen mihin YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen toimenpide liittyy.

Lisäksi toimenpiteisiin sisältyy omina kokonaisuuksinaan viestintä ja liikkumisen ohjaus sekä toimenpidekohtaiset suunnitelmat vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämisestä ja ideasuunnittelu älytiestä.

Toimenpideohjelmaan liittyy rajauksia ja huomioitavia seikkoja. Strategisen suunnitelman toimenpiteet eivät luonnollisestikaan ole kuntia tai muita toimijoita velvoittavia. Osa  toimenpiteistä on sellaisia, jotka ovat jo osassa kunnissa kunnossa, mutta osassa niitä ei ole lainkaan aloitettu tai edes suunniteltu. Osa toimenpiteistä taas kohdistuu selkeämmin kaupunkialueilla ja osa haja-asutusalueille.

Yleisesti uskotaan, että pääosa tulevaisuuden liikenteen teknologioista on kehitetty, ja ne ovat nyt testauksessa niin teknologian toimivuuden, käyttäjien valintojen, poliittisen hyväksyttävyyden, kuin kaupallisen kannattavuuden osalta. Toimenpideohjelmassa esitetyt ratkaisut ovat Kaakkois-Suomen kontekstissa  teknologian toimivuutta lukuun ottamatta eri vaiheissa tässä prosessissa. On myös todennäköistä, että täysin uusia, liikkumisen ja liikenteen kestävyyttä lisääviä ratkaisuja syntyy vuoteen 2040 mennessä.

Tästä syystä toimenpideohjelmaa, niin kuin koko kestävän liikkumisen suunnitelmaa  on syytä tarkastella muutaman vuoden välein. Tämä iteratiivinen jatkuvan parantamisen ja seurannan prosessi kuuluukin olennaisena osana SUMP-suunnitteluprosessiin

Viestintä

Tulevaisuuden liikkumisessa viestinnän merkitys korostuu – voittavat liikkumisratkaisut ovat niitä, joissa tarkoitus, käyttötapa ja vaikutukset on kommunikoitu selkeimmin.  Viestintä liittyykin toimenpideohjelman kaikkiin toimenpiteisiin: viestinnän avulla toimenpiteistä saadaan paras hyöty. Kaikkia toimenpiteitä suunniteltaessa  viestinnän tulee olla osa suunnitelmaa. Asukkaille tulee viestiä  toimenpiteistä ja uusista ratkaisuista sekä siitä, mitä niillä tavoitellaan.

Kestävän liikkumisen edistämisen viestintää tulee kuitenkin suunnitella myös koko Kaakkois-Suomen tasolla. Maakuntien liitojen olisi hyvä kehittää kestävään liikkumiseen liittyvää yleisviestintää yhteistyössä kuntien, joukkoliikenneoperaattoreiden sekä muiden liikenteeseen liittyvien organisaatioiden viestinnän kanssa.

Kestävään liikkumiseen liittyvä viestintä kannattaa nähdä tärkeänä osana laajempaa alueen kestävän kehityksen viestintää.  Liikenne ja liikkuminen liittyvät lähes kaikkiin yhteiskunnan toimintoihin. Monissa kestävän kehityksen teemoissa liikkumiseen liittyvät vaihtoehdot ovat usein konkreettisia asukkaiden ja yritysten arjessa vaikuttavia asioita, kun taas vaikkapa  energiajärjestelmissä ja tuotantoprosesseissa tehtävät  ratkaisut ovat kauempana ihmisten arjesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Viestintään ja kestävän liikkumisen brändityöhön liittyvät myös yhtenäisten ilmeiden luominen kestävälle liikkumiselle vähintään seudullisesti (yhteisten tieto- ja lippujärjestelmien mukaisilla alueilla). Yhtenäinen ilme olisi hyvä saada näkymään niin fyysisillä joukkoliikenteen pysäkeillä, kaupunki- ja kyläpyöräasemilla,  nettisivuilla, kuin käytössä olevilla some-kanavilla.

Liikkumisen ohjaus

Viestintään liittyy myös liikkumisen ohjaus (Mobility Management). Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on vähentää yksin omalla autolla ajamista. Viestinnän lisäksi liikkumisen ohjauksen keinoihin lukeutuu kestävän liikkumisen palvelujen koordinointi ja kehittäminen siten, että kestävien kulkutapojen käyttö ja yhdistäminen helpottuvat.

Liikkumisen ohjausta tulee suunnitella koko Kaakkois-Suomen tasolla. Liikkumisen ohjauksen tarpeet on syytä selvittää säännöllisesti eri kohderyhmissä esimerkiksi kyselyiden avulla. Selvitysten tulosten perusteella toteutetaan liikkumisen ohjauksen kampanjoita ja tapahtumia tärkeimmille kohderyhmille, esimerkiksi kouluille ja kuntien työntekijöille. Lisäksi yrityksille kannattaa viestiä liikkumisen ohjauksen mahdollisuuksista, jotta nämä hankkisivat palveluita niitä tarjoavilta yrityksiltä ja järjestöiltä.

Traficom myöntää kunnille ja yleishyödyllisille yhdistyksille vuosittain avustuksia liikkumisen ohjauksen hankkeisiin. Avustukset kattavat 75% hankkeiden kustannuksista. Maakuntaliittojen ja kuntien kannattaa hyödyntää  avustuksia, mutta liikkumisen ohjausta ei tule jättää pelkästään avustettavien hankkeiden kautta toteutettavaksi, vaan sitä tulee toteuttaa pitkäjänteisesti. Erityisesti pienempien kuntien kannattaa tehdä liikkumisen ohjauksessa yhteistyötä. Pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta liikkumisen ohjaukseen voidaan saavuttaa kestävän liikkumisen koordinaattorien palkkaamisella -  mahdollisesti osa-aikaisena ja useamman kunnan yhteisenä työntekijänä.

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueiden kasvihuonekaasupäästöistä merkittävä osuus on peräisin tieliikenteestä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava toimenpiteitä, joilla tieliikenteen päästöjä saadaan vähennettyä. Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittäminen on yksi tärkeistä toimenpiteistä.

Nykytilanteessa Kaakkois-Suomen alueen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko painottuu sähköautojen latausasemiin, joita on kaikkiaan 89 kappaletta sekä kaasutankkausasemiin, joita on yhteensä 12 kappaletta. Nykyisistä latausasemista valtaosa (66 kpl) on teholtaan 22 kw. Noin neljäsosa latureista on teholtaan 50 kw tai suurempia. Yli 200 kw suurteholatureita Kaakkois-Suomen alueelta löytyy vain kahdesta paikasta: Pyhtäältä ja Lappeenrannasta.

Maantieteellisesti sähkölatauspisteiden kattavuus on jo kohtalaisen hyvä, mutta latauspisteet keskittyvät väestökeskittymien yhteyteen. Myös harvemmin asutuille alueille olisi hyvä kehittää latausverkostoa. Erityisesti suurteholatauspisteiden määrää alueella tulisi kasvattaa. Haastavan latauspisteiden toteuttamisesta tekee niiden huono tuottavuus, sillä niiden rakentamiskustannuksia on vaikea kattaa latauksista saatavilla tuotoilla. Latausasemat ovat hyvin usein tärkeä houkutin muiden palveluiden ääreen tai asiakastyytyväisyystekijä. Näin ollen ne tulevat luontaisesti keskittymään sinne, missä on muitakin palveluita ja tämä on keskeinen osa kaupallisten toimijoiden, kuten Keskon ja S-ryhmän strategiaa. Nykyisin yksityisten latausasemien määrä kasvaa vuosittain kovaa vauhtia.

Kaakkois-Suomen kaasutankkausasemista raskaan liikenteen LNG-tankkausta löytyy vain kahdesta pisteestä, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa ja Kotkassa. Kaasutankkausasemien määrä ei ole kasvanut Suomessa yhtä voimakkaasti kuin sähkölatausasemien, sillä kaasutankkausinfra on huomattavasti kalliimpaa toteuttaa ja edellyttää suurempaa tilantarvetta.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämiseksi tulisi edistää alueen kuntien maankäytön, kaavoituksen ja lupapalveluiden valmiuksia vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluasemien, varastointitilojen ja esim. latauspisteiden perustamiseen. Tämän edistämiseksi on syytä selvittää, onko nykyisissä prosesseissa pullonkauloja, jotka hidastavat jakeluverkon kehittämistä.

Erilaisten kuntien erilaisille päätöksentekoprosesseille ja –elimille tulee määrittää toimivat prosessit, joilla vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluasemia saadaan toteutettua sujuvasti. Tämän lisäksi alueella tulee selvittää, mitä vaihtoehtoisia rahoitusmalleja asemien toteuttamiseen on löydettävissä, mikäli jakeluasemia tai latauspisteitä ei täysin markkinaehtoisesti toteudu.

Jakeluverkon kehittämisen kannalta on tärkeää tunnistaa maankäytön, liikenneverkon, saavutettavuuden, pohjavesien ja muiden olennaisten osa-tekijöiden kannalta potentiaalisimmat paikat vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluasemien perustamiselle ja varmistaa näiden käytettävyys myös maankäytön kehitysnäkymät huomioiden. Tässä yhteydessä on tärkeää huomioida jakeluasemien mahdollinen (ja ainakin osin) toivottava sijoittuminen muiden toimintojen, esimerkiksi palveluiden yhteyteen. Jakeluverkon kehittämisessä on tärkeää huomioida kysyntään vaikuttavat tekijät (esim. paikallinen joukkoliikenne potentiaalisena käyttökohteena) sekä tarjontaan liittyvät tekijät (esim. paikallinen kaasu- tai vetytuotanto ja niiden tulevaisuuden näkymät). Jakeluverkoston tulee olla kattava ja tasapuolinen, jotta matkat kotoa, töistä tai muusta maankäytöstä lataus- tai tankkauspisteelle eivät kasva liian pitkiksi. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta tasapuolinen sijoittelu on tärkeää.

Kaakkois-Suomen alueelle tulee laatia pikalatausasemien tarve- ja sijaintiselvitys, jonka pohjalta rakennetaan käyttäjädataan ja verkkojen kestävyyteen perustuva latausverkko. Verkon rakentamista ohjataan julkisilla hankinnoilla.

Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkon kehittämisen tavoitteena on nopeuttaa siirtymistä vähähiiliseen liikenteeseen alueella. Jakeluasemaverkoston toteutumista tulee aktiivisesti seurata alueella.

Selvityksen aikana on tunnistettu tarpeita ja mahdollisuuksia kehittää Kaakkois-Suomen älytieratkaisuja pohjautuen esimerkiksi :

• älykkääseen tieinfraan,

• käyttövoimiin,

• automaatioon,

• solmupisteisiin ja multimodaalisuuteen sekä

• tietoalustoihin ja tiedonjakoon liittyen.

Älytieratkaisuilla voidaan kehittää ja tukea vaihtoehtoisten, fossiilittomien käyttövoimien yleistymistä Kaakkois-Suomen alueella esimerkiksi kehittämällä täyden palvelun energiahubeja, joista löytyy hidas ja suuriteholataus, vetyä ja siitä jalostettuja sähköpolttoaineita sekä kaasumaista ja nestemäistä biokaasua.  Kuljetusten pääreiteillä voidaan testata ja pilotoida  raskasta kalustoa ajon aikana lataavia sähköteitä. Tämä kasvattaa sähköisen tavaraliikenteen potentiaalia kaupunkiliikenteen ulkopuolella. Kuljetusten kehittämisessä älykkäällä kokonaissuunnittelulla voidaan varmistaa, että kuljetukset tehdään oikealla kalustolla oikeassa paikassa (pääosa tonneista raiteilla, runkotoimitukset sähkö- ja vetyrekoilla sekä kuorma-autoilla, kaupungeissa kevyemmillä kulkuvälineillä, kuten kevyillä sähkökuorma-autoilla, drooneilla tai tavarapyörillä).

Liikenteen sujuvuuden kehittämisessä keskeisessä roolissa on reaaliaikainen tieto, jota esimerkiksi älytieltä voidaan kerätä ja tuottaa tarkkaan virtuaalimalliin, eli digitaaliseen kaksoseen, jonka avulla voidaan testata ja ennustaa olosuhdemuutosten ym. vaikutuksia liikennejärjestelmän toimintaan.

Automaatioratkaisuja voidaan kehittää tavaraliikenteessä esimerkiksi terminaalien välisillä runkoyhteyksillä. Tietoalustojen kommentointi konkretisoituu satamien ja rajanylityspaikkojen liikenteenohjauksessa, raskas liikenne voidaan ohjata odotuspaikoille kauempana lopullisesta määränpäästä ruuhkien välittämiseksi.

Keskeinen tekijä älytieratkaisujen taustalla on data, joten 5G- ja tulevaisuudessa 6G-verkkojen toimivuus sekä kattavuus Kaakkois-Suomen päätieverkon ympäristössä tulee varmistaa.

Nyt tarvitaan sekä suuria että paljon pieniä tekoja!

Euroopan komissio kuvaa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmaa (SUMP) näin:

”Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat, sellaisina kuin ne määritellään vuoden 2013 kaupunkiliikennepaketissa, ovat liikenteen kulmakivi EU:n kaupungeissa. Näillä strategisilla suunnitelmilla pyritään varmistamaan, että ihmisten ja yritysten liikkumistarpeet kaupungeissa ja niiden ympäristössä täytetään ja että elämänlaatu paranee. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä välitavoitteita, joilla pyritään tekemään paikallisliikenteestä kestävämpää, turvallisempaa ja osallistavampaa.”

Kaakkois-Suomi tarttui rohkeasti liikenteen kestävyyden lisäämisen haasteeseen ja lähti laatimaan Suomen ensimmäistä ylimaakunnallista kestävän liikkumisen suunnitelmaa SUMP-suunnitteluprosessilla, yhdistäen siihen SULP-prosessin mukaisen kestävän logistiikan suunnitelman. Lopputuloksena työn aikana syntyivät:

• yhteenveto alueen liikenteestä ja liikkumisesta

• kestävän liikkumisen visio

• tavoitteet

• toimenpiteet

• seuranta- ja arviointisuunnitelma

Yhdessä nämä muodostavat lopputuloksen, joka osoittaa että SUMP- ja SULP-prosessin soveltaminen alueellisella tasolla on mahdollista ja hyödyllistä. Yhtä tärkeä kuin valmis ohjelma, on myös prosessi, jolla se on tuotettu. Viranhaltijoiden ja lukuisten erilaisten sidosryhmien edustajien  osallistuttua aktiivisesti ohjelman tuottamiseen on Kaakkois-Suomeen syntynyt uudenlaista tietoisuutta kestävästä liikkumisesta  sekä uudenlaisia yhteistyömuotoja.

Ohjelman laatiminen on vasta alku toimenpiteille ja yhteistyön kehittämiselle. Ohjelman toteuttaminen seurantamittareiden mukaisesti ratkaisee, miten kestävästi Kakkois-Suomessa liikutaan vuonna 2040. Ohjelman toteuttamiselle on ensiarvoista jatkaa ohjelman laatimisessa aloitettua sidosryhmäyhteistyötä.

Kestävän liikkumisen suunnitelman laatiminen on hyvä alku myös toisenlaisille pohdinnoille. Suunnitelman laatimisen jälkeen voi olla hyvä arvioida, pitäisikö esimerkkisi maakunnallisia liikennejärjestelmä-suunnitelmia ja –strategiota viedä selkeästi kestävän liikkumisen suunnitelman tavoitteenasetteluihin ja SUMP-laatimisprosessin suuntaan. Onhan jossain määrin ristiriitaista, että maakunnissa laaditaan liikennejärjestelmäsuunnitelma ja liikennestrategia, joita sitten täydentää kestävän liikkumisen suunnitelma. Eikö kestävän liikkumisen tulisi olla keskiössä liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja strategioissa? Kestävän liikkumisen SUMP-prosessin soveltaminen niiden laadintaan  tarkoittaisi myös laajempaa sidosryhmävuorovaikutusta, osallistavampia menetelmiä, laajempaa asukasviestintää ja iteratiivista, jatkuvan parantamisen ja seurannan prosessia - sitä kautta myös suurempaa hyväksyttävyyttä ja tehokkaampaa toteutusta.   

Viimeistään vuonna 2040 näemme, miten tahtotila ja suunnitelmat ovat muuttuneet väyliksi, dronejen laskeutumispaikoiksi, yhteisiksi lippu- ja aikataulujärjestelmiksi sekä yhteistyöfoorumeiksi. Tunnetaanko Kaakkois-Suomi vuonna 2040 laadukkaista kävely-yhteyksistään ja korkeatasoisesta pääpyöräverkostostaan. Nauttivatko asukkaat nopeasta, sujuvasta ja helppokäyttöisestä joukkoliikenteestä? Saavatko matkustajat yhdellä sovelluksella reaaliaikaiset ehdotukset matkansa toteuttamiseksi? Ovatko paikallisesti tuotettujen elintarvikkeiden ja muunkin tavaran kuljetukset suoraan tuottajalta kuluttajalle sähkötavarapyörillä ja kuljetusroboteilla yleistyneet?

Ainakin Kaakkois-Suomella on tahtoa ja suunnitelma siihen että, visio toteutuu. Nyt tarvitaan sekä suuria että paljon pieniä tekoja!