Hiiliviisas suometsän hoito

Hiiliviisas suometsän hoito -hanke toteuttaa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen hakkuudemonstraatioita Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Demonstraatiot ovat alueen suometsissä toteutettuja käytännön kohteita, joista käsillä oleva digitaalinen tarinakartta-aineisto on tuotettu. Kohteisiin voi näin ollen tutustua joko maastossa tai internetissä. 

Demonstraatiot sisältävät erilaisia suometsien hakkuutapoja puustoltaan, kasvupaikoiltaan ja olosuhteiltaan erilaisissa suometsissä. Käytetyillä ratkaisuilla pyritään vähentämään kasvihuonekaasu- ja ravinnepäästöjä sekä kasvattamaan hiilensidontaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Demonstraatiot on toteutettu laajassa yhteistyössä metsäalan toimijoiden, yrittäjien, kuntien ja maanomistajien kanssa.

Tavoitteena on varmistaa kestävästi tuotetun raaka-aineen saanti suometsistä metsä- ja bioenergia-alan yrityksille hankkeen toimialueella Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla.

Linkki Hiiliviisas suometsän hoito -hankkeen kotisivuille:  https://www.metsakeskus.fi/hiiliviisas-suometsan-hoito 

Paula Jylhä, Luke

Pentti Niemistö, Luke

Syksyllä 2024 käytiin mittaamassa kaistalehakkuulle istutettujen ja luontaisesti syntyneiden taimien määrä. Mäntyä on 1400 kpl/ha, kuusta 20 kpl/ha ja koivua 4640 kpl/ha.

Paula Jylhä, Luke

Paula Jylhä, Luke

Turvemaat ovat usein kivennäismaita otollisempia kohteita jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuvan kasvatuksen lähtökohdaksi sopii parhaiten elinvoimainen terve puusto, jossa on valmiiksi rakennevaihtelua tai valmis alikasvosjakso. Mikäli lähtötilanteena on ennakkoraivattu ja alaharvennettu kasvatusmetsä, josta alikasvos ja pienet puut puuttuvat niin vie erirakenteisuuden syntyminen vuosikymmeniä.

Mitä tiheämpi ylispuusto on, sitä hitaammin alikasvos kehittyy. Kuusen taimet sietävät mäntyä ja koivua paremmin varjostusta. Voimakkailla harvennuksilla parannetaan alikasvoksen kasvuoloja. Jatkuvaa kasvatusta voidaan toteuttaa säännölliseen eri-ikäisyyteen tähtäävillä poimintahakkuilla tai ryhmittäiseen eri-ikäisyyteen pyrkivillä pienaukko- ja kaistalehakkuilla. Menetelmä valitaan puuston ja kasvupaikan mukaan ja sitä voidaan vaihdella joustavasti samallakin käsittelyalueella. (Metsänhoidon suositukset 2021 & Saarinen ym. 2020)  

Poiminta- ja pienaukkohakkuilla edistetään luontaista uudistumista ja alikasvoksen kehittymistä, etenkin mänty ja koivu vaativat valoa ja tilaa. Hakkuun jälkeen jäävän puuston tiheyden on oltava niin pieni, että metsässä tapahtuu riittävästi luontaista uudistumista, mutta samanaikaisesti puuston haihdunnan pitäisi riittää ylläpitämään riittävän alhaista vedenpinnan tasoa. Hakkuita suunniteltaessa pitää kuitenkin huomioida metsälain asettamat vaatimukset jäljelle jäävän puuston määrästä ja uudistamisvelvoitteesta. Tarvittaessa taimettumista voidaan edistää myös maan pintaa käsittelemällä tai jopa viljelemällä, mikäli se on taloudellisesti järkevää. (Metsänhoidon suositukset 2021 & Saarinen ym. 2020)

Pahoin juurikäävän vaivaamat kohteet kannattaa uudistaa viljelemällä. Kohdevalinnassa on huomioitava, että paksu kunttakerros estää taimettumista. (Metsänhoidon suositukset 2021)

Metsänhoidon suosituksissa sekä Metsätieteen aikakausikirjan artikkelissa " Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla ” on kuvattu tarkemmin jatkuvan kasvatuksen toteutus mänty-, kuusi- ja koivuvaltaisissa metsissä. (Metsänhoidon suositukset 2021 & Saarinen ym. 2020)

Tärkein ero suometsien jatkuvalla kasvatuksella avohakkuilla toteutettavaan jaksolliseen kasvatukseen verrattuna on, että jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuissa pyritään säästämään riittävän suuri osa puustosta ylläpitämään ojitusalueen biologista kuivatusta (Saarinen ym. 2020).

Riittävä runkopuuston määrä haihtumisen ylläpitämiseksi on noin 120–150 m3/ha, mutta kannattavan poimintahakkuun jälkeen puustoa jää kuitenkin usein vain 80–100 m3/ha. Näin ollen jatkuva kasvatus ei siis täysin poista kunnostusojituksen tarvetta. Ojitustarve määräytyy useasta tekijästä kuten ojien kunnosta se sarkavälin leveydestä.

Mitä isompi pienaukko tai leveämpi kaistale, sitä laajempi on keskiosiin jäävä korkean vedenpinnan tason alue, sillä ympäröivän puuston haihdunnan vaikutus vedenpinnan tasoon voi yltää varsin rajoittuneelle alueelle aukon reunasta aukon keskustaan päin. Pienaukon tai kaistaleen oikeaan leveyteen ei vielä ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. (Metsänhoidon suositukset 2021 & Saarinen ym. 2020) 

Jatkuvassa kasvatuksessa pyritään tasaiseen tulovirtaan noin 15 vuoden välein tehtävissä hakkuissa, joissa tavoitteena on korjata pääasiassa tukkipuun koon saavuttaneita puita. Hakkuumahdollisuudet pitkällä aikavälillä riippuvat kuitenkin uudistumisen ja kasvatuksen onnistumisesta. Jatkuvassa kasvatuksessa vältytään uudistamisketjusta aiheutuvilta kuluilta, eli maanmuokkaukselta, istutukselta sekä osin taimikonhoidolta. Jatkuvan kasvatuksen hakkuissa käytetään alhaisempia kantohintoja, yleensä harvennuksen hintoja. Toisaalta samalla menetetään jalostetusta siemen- tai taimimateriaalista saatu kasvunlisäys, jonka on laskettu olevan noin 15–20 prosenttia metsiköstä kerättyihin siemeniin. (Metsänhoidon suositukset 2021)

Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa puuntuotos jää viljelymetsätaloutta pienemmäksi. Tutkimusten perusteella pitkän aikavälin puuntuotos eri-ikäiskuusikoissa on 15-25 % tasaikäistä viljelykuusikkoa alhaisempi. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen kannattavuuden kannalta merkittävää on puuston lähtötilanne. Mikäli puusto on valmiiksi eri-ikäistä, jäävät jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä aiheutuvat puuntuotannon menetykset pienemmiksi, kuin varttuneessa tasaikäisessä metsikössä.

Jaksollisen kasvatuksen suhteellinen kannattavuus on sitä parempi, mitä parempi kasvupaikka ja suotuisampi ilmasto on. Puuntuotos yksinään ei kerro kannattavuudesta vaan taloudelliset tekijät kuten puustoon sitoutunut pääoma, korkokanta ja metsänhoidon kustannukset vaikuttavat myös metsänhoitotapojen suhteelliseen kannattavuuteen. Mitä korkeampi korkokanta ja jaksollisen kasvatuksen uudistamiskulut ovat, sitä kannattavampi vaihtoehto jatkuva kasvatus on. (Hynynen 2021, Juutinen ym. 2020, Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus 2021)

Jatkuvassa kasvatuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota korjuuvaurioiden välttämiseen, sekä kuusikoissa juurikäävän leviämisen ehkäisemiseen. Korjuuvauriot heikentävät kasvatettavan puuston laatua ja lisäävät lahottajasienten leviämistä. Havaintojen mukaan läpimitaltaan 5–20 cm puista 10–20 % vaurioituu, kun koneellisessa poimintahakkuussa kookkaita puita poimitaan alikasvoksen päältä. (Saarinen ym. 2020)

Tukkimiehentäi vioittaa usein taimia avohakkuualojen taimikoissa, mutta vain harvoin eri-ikäismetsissä. Jatkuvapeitteiset metsät kestävät hyvin hyönteistuhoja ja jatkuva kasvatus vähentää hirvi-, myyrä- ja tuulituhoja verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. (Metsänhoidon suositukset 2021)

Kasvava suometsien puusto toimii hiilinieluna ja tuottaa raaka-ainetta metsä- ja bioenergia-alan yrityksille, mutta viime aikoina keskustelua on herättänyt suometsien turve, joka myös toimii hiilinieluna, mutta voi tietyissä olosuhteissa olla päästölähde.

Mitä rehevämpi on kasvupaikka ja mitä syvemmällä vedenpinta on, sitä nopeampaa on turpeen hajoaminen ja hiilen vapautuminen turpeesta ilmakehään. Kasvava haihduttavan puuston määrä ja kunnostusojitukset laskevat vedenpintaa ja lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Toisaalta korkea vedenpinta (kuivavara alle 20 cm) esimerkiksi avohakkuun seurauksena aiheuttaa metaanipäästöjä. Jatkuvassa kasvatuksessa haihduttavan puuston määrän vaihtelu on pienempi ja vedenpinnan tason vaihtelu vähäisempi. (Sarkola ym. 2020)

Karuilla puolukka- ja varputurvekankailla turpeen hajoamista voidaan estää pitämällä kuivatus maltillisena eli keskimääräinen vedenpinnan taso enintään 30–40 cm syvyydessä. Ravinteikkailla ruoho- ja mustikkaturvekankailla vedenpinnan pitäisi kuitenkin olla hyvin lähellä maanpintaa (noin 10 cm syvyydessä), jotta turpeen hävikki loppuisi. (Ojanen & Minkkinen 2019).

Jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta tehdyt tutkimukset perustuvat pääosin mallilaskelmiin, koska mitattu tieto on jatkuvapeitteisten metsänkäsittelytapojen ja erityisesti turvemaiden osalta vielä suppeaa. Mallinnukset perustuvat kasvupaikan ravinteisuuteen ja puiden keskinäiseen kilpailuun, mutta eivät huomio esimerkiksi korjuuvaurioita ja luonnontuhoja. Laskelmissa myös oletetaan, että taimia syntyy luontaisesti jokaisena vuonna tasaisesti koko alueelle, vaikka taimettumisen vaihtelu on suurta ja luontaisesti syntyneet taimikot ovat usein aukkoisia ja ryhmittäisiä. (Hynynen 2021, Kangas 2019, Saarinen ym. 2020)

Käytännön kokemukset ja tutkittu tieto suometsien jatkuvasta kasvatuksesta on vielä varsin vähäistä ja sisältää suuria epävarmuuksia, joten eri toteutustapojen vaikutuksesta taimettumiseen, puuston kasvuun tai vedenpinnan tasoon ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia. (Hynynen 2021, Kangas 2019, Saarinen ym. 2020)

 Jatkuvaa vai jaksollista kasvatusta ojitetuilla soilla? Markku Saarinen, Luonnonvarakeskus 2023 

•  Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito vaihtoehtona tehometsätaloudelle metsäojitetuilla soilla [Pearson ERI-KHK] 2016-2021  

•  Jatkuva kasvatus ojitetuissa suometsissä taloudellisesta ja ympäristönsuojelullisesta näkökulmasta [CCFPeat] 2017-2021 

•  Jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn kasvatusmallit [JatKa] 2020-2022  

•  Kestävää metsänhoitoa turvemailla - Ratkaisuja taloudellisiin ja ekologisiin ongelmiin [SuoPPP] 2020-2022  

•  Novel soil management practices - key for sustainable bioeconomy and climate change mitigation [SOMPA] (Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät – avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään) 2017-2021  

•  Suometsien ympäristövaikutuksia torjuvat käsittelyvaihtoehdot ja demonstraatiot [SuoDemo] 2020-2022  

•  Technological and conceptual basis for Continuous Cover Forestry (CCF) [CCFBASIS] (Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen teknologiset perusteet)  

•  Turvemaiden maankäytön uudet vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ekosysteemipalveluihin [Turvemaiden metsätalouden vaihtoehdot] 2014-2018  

•  Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailta  

•  Suometsäosaaja-hanke  

•  Suometsien sadonkorjuu  

Hynynen, J. 2021. Puuntuotanto ja sen kannattavuus.  https://www2.slideshare.net/LukeFinland/metsankasvatus-webinaari18012021puuntuotantojasenkannattavuus 

Hökkä, H. & Repola, J. 2014. Pienet vai vähän suuremmat aukot – kuusen luontainen uudistaminen Pohjois-Suomen turvemailla.  http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp321.pdf 

Hökkä, H. & Repola J. 2018. Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 7808.  https://doi.org/10.14214/ma.7808 

Jatkuvaan kasvatukseen tähtääminen. Metsänhoidon suositukset. 2021. Tapio.  https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/jatkuvaan-kasvatukseen-tahtaaminen 

Juutinen, A., Ahtikoski, A. & Rämö, J. 2020. Puuntuotannon kannattavuuteen vaikuttavat tekijät jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa. Metsätieteen aikakauskirja 2020-10313. Katsaus. 11 s.  https://doi.org/10.14214/ma.10313 .

Kangas, A. 2019. Metsänkasvatus on taitolaji – hakkuutapojen vastakkainasettelu ei kanna pitkälle. Luken blogiartikkelit: 1 s.  https://www.luke.fi/blogi/metsankasvatus-on-taitolaji-hakkuutapojen-vastakkainasettelu-ei-kanna-pitkalle/ 

Koistinen, A. 2019. Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus  https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/04/Jatkuvan-kasvatuksen-mh-suositukset-Arto-Koistinen-TAPIO.pdf 

Laiho, R. 2016. Kannattaako suometsissä siirtyä jatkuvaan kasvatukseen? Luken blogiartikeli.  https://www.luke.fi/blogi/kannattaako-suometsissa-siirtya-jatkuvaan-kasvatukseen/ 

Laiho, R. 2019. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ja riskit suometsissä  https://www.luke.fi/blogi/jatkuvapeitteisen-metsankasvatuksen-mahdollisuudet-ja-riskit-suometsissa/ 

Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus. 2021. Luonnonvarakeskus.  https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsanhoito/metsan-jatkuva-kasvatus/ 

Moilanen, M., Issakainen, J. & Vesala H. 2011. Metsän uudistaminen mustikkaturvekankaalla – luontaisesti vai viljellen?  https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/536101/mwp192.pdf?sequence=1&isAllowed=y 

Ojanen, P., & Minkkinen K. 2020. Metsäojitetun suon ilmastovaikutukset.  http://www.suoseura.fi/ojitettujen-soiden-kestava-kaytto/metsaojitetun-suon-ilmastovaikutukset/ 

Saarinen, M., Valkonen, S., Sarkola, S., Nieminen, M., Penttilä, T. & Laiho, R. 2020. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020  https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10372/ref/13 

Sarkola, S., Laiho, R., Mäkipää, R., Nieminen, M. & Saarinen, M. 2020. Miten metsän jatkuva kasvatus hillitsee ilmastonmuutosta?  https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BA2A00277-1554-484D-A98D-B146359AB0CF%7D/155676 

Turvemaiden metsänkasvatus. Metsänhoidon suositukset. 2021. Tapio.  https://metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/turvemaiden-metsankasvatus 

Mättäällä-podcast: Jakso 5. Miksi suometsistä kannattaa puhua? Jakso 6.  Mitä pitää tietää suometsien puunkorjuusta? Jakso 7. Kuka saa puhua metsistä?  https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut-videot-podcast 

Jatkuvapeitteisen metsätalouden mahdollisuudet turvemailla. Webinaari 15.5.2018. Itä-Suomen Yliopisto.  https://www.youtube.com/watch?v=bY2OPhcfVRE&feature=youtu.be 

Jatkuva kasvatus metsänhoidon suosituksissa -webinaari 24.11.2020. Tapio.  https://www.youtube.com/watch?v=_eSojy9j_z4 

Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet -webinaari. Remes Markku. Metsäkeskus. (Suometsät kohdasta 37:30 alkaen)  https://www.youtube.com/watch?v=NyEU7Dn7uPk 

Metsä Group, 2020 Jatkuva kasvatus tuo vaihtoehtoja metsänhoitoon  https://www.youtube.com/watch?v=FD0tsd2TP6c 

Suometsien kokonaiskestävä hoito. Webinaari 2.12.2020. Metsäkeskus.  https://www.youtube.com/watch?v=-MYFEgYbKD0&list=PLtMxBepiQsI7edNn7BQEySCyTwg8oRI0O 

Suometsien ilmastokestävä hoito ja käyttö -webinaari 19.11.2020. Metsäkeskus.  https://www.youtube.com/watch?v=yfVBBjSrgE4 

Uudistuva suometsänhoito. Webinaari 21.4.2021. Metsäkeskus.  https://www.youtube.com/watch?v=j64CDDxxJjg 

Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä -seminaari, Osa 1/3 (Sompa kohdasta 42:00 alkaen.  https://www.youtube.com/watch?v=Am1MgcbT8y4 

Yhdessä kohti luonnonvarojen kestävää käyttöä -seminaari, Osa 2/3 (Metsien jatkuvapeitteinen kasvatus 12:10 alkaen)  https://www.youtube.com/watch?v=y8jR6unKnY8 

YLE 2021. Moniongelmaisten turvemetsien kasvatukseen haetaan tasapainoa – Ylöjärvellä kokeillaan kaistalehakkuita.  https://yle.fi/uutiset/3-11848926 

YLE 2021. Suometsille suositellaan jatkuvaa kasvatusta, mutta onko Suomi valmis metsänhoidon muutoksiin?  https://yle.fi/uutiset/3-11843243?utm_source=twitter-share&utm_medium=social 

•  Metsään.fi 

•  Suometsänhoidon paikkatietoaineisto