Tienpidon ja liikenteen katsaus 2023

 1.1 Tienpidon rahoitus  - Tienpidon rahoituksen kohdentaminen  1.2 Korjaustyöt tieverkolla  - Päällysteiden uusiminen - Siltojen korjaus ja uusiminen - Sorateiden hoito ja kunnostus - Varusteita uusitaan ja kunnostetaan  1.3 Parantamishankkeet   1.4 Teiden päivittäinen kunnossapito 

 2.1 Päällystetyn tieverkon kunto   2.2 Tienpito ja tuulivoimarakentaminen  

 3.1 Väyläviraston suunnitteluohjelma    3.2 ELY-keskuksen suunnitteluohjelma 

 4.1 Katsaus liikennejärjestelmätyöhön    4.2 Katsaus liikenneturvallisuustyöhön 

 5.1 Julkisen henkilöliikenteen järjestämisestä   5.2 Julkisen henkilöliikenteen suunnittelu ja hankinta   5.3 Linja-autopysäkit 

 Kappaleen alkuun 

 Kappaleen alkuun 

 8.1 Poikkimaantie   8.2 Hailuodon kiinteä yhteys 

 Yhteystiedot   Yhteenveto ja organisaatio 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen katsauksessa esitetään kuluvan vuoden keskeiset tienpitotoimet sekä ELY-keskuksen järjestämän joukkoliikenteen ajankohtaiset. Lisäksi luodaan katsaus liikennejärjestelmäsuunnitteluun sekä liikenneturvallisuustyöhön. Katsauksessa esitellään myös ajankohtaisia suunnitteluhankkeita sekä merkittävimmät päätieverkon kehittämistarpeet. Katsaus on laadittu julkaisualustalle, jossa karttoja tarkentamalla parantamiskohteista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa. Katsaus sisältää runsaasti linkkejä aihepiirin aineistoihin.

Merkittävin osa ELY-keskuksen asiantuntijoiden työstä näkyy hyvin vähän arkipäivän tiellä liikkujalle tai joukkoliikenteen asiakkaalle. Maantieverkon pitäminen liikennöitävässä kunnossa sekä joukkoliikennepalvelun ylläpito vaatii kuitenkin jatkuvaa työtä sekä ELY-keskuksen asiantuntijoilta että palvelun tuottajiltamme: suunnittelukonsulteilta, urakoitsijoilta, liikennöitsijöiltä.

Ennen kuin tien päällä tehdään korjaus- tai parantamistoimia, on taustalla useinkin vuosien valmistelutyö, joka käsittää eri tasoista suunnittelua ja toimenpiteiden ohjelmointia eli rahoituksen ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia sekä kohdentamista. Taustatyöhön sisältyy myös lukemattomia neuvotteluja kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa.

 Perustienpidon rahoitus on nykyisellään – viime hallituskaudella tehdystä korotuksesta huolimatta - riittämätön korjausvelan kasvun pysäyttämiseen. Suuri huoleni on rahoituksen riittävyys niihin välttämättömiin toimiin, joilla ylläpidämme turvalliset ja sujuvat matkat ja kuljetukset maatieverkolla. Tienpidon kustannusten voimakkaan nousun seurauksena ELY-keskuksen mahdollisuudet esimerkiksi päällysteiden uusimiseen vähenevät merkittävästi, joten maanteiden korjausvelan kasvu kiihtyy edelleen. Kuluvana vuonna päällystämme 150 km tieverkkoa, kun tarve olisi noin 500 km vuosittain. Korjausvelkaa on erityisesti vähäliikenteisellä tieverkolla. Tämä maantieverkon osa on merkittävässä roolissa muun muassa maa- ja metsätalouden sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeiden toimintojen (energia- ja elintarvikehuolto) kuljetuksissa.

 Uudella hallituskaudella liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla on keskeisenä tehtävänä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (Liikenne 12) uudistaminen. Tämä suunnitelma määrittää rahoituksen painotukset muun muassa olemassa olevan liikenneinfran kunnossapidolle sekä infran kehittämiselle. Tienpitäjän näkökulmasta asettaisin suunnitelman päivityksessä painon olemassa olevan maantieverkon kunnossapidolle. Uudet infrainvestoinnit tulisi suunnata strategisesti koko Suomea hyödyttävään TEN-T ydinverkkokäytävän kehittämiseen Pohjanmaan radalle sekä Nelostielle. Nämä investoinnit edistävät Suomen kansainvälistä saavutettavuutta maaliikenneyhteyksillä. Samalla ne tukevat Suomen kasvua edistävien elinkeinoelämän investointien toteutumista Pohjois-Suomessa sekä maamme huoltovarmuutta.

Timo Mäkikyrö Johtaja

Tienpidon rahoituksen kohdentaminen

ELY-keskus kohdentaa perustienpidon rahoituksen koko maassa noudatettavien yhtenäisten tienpidon linjausten mukaisesti. Käytännössä valtaosa rahoituksesta on ennalta sidottu käyttötarkoitukseensa. Tienpidossa priorisoidaan maanteiden päivittäinen liikennöitävyys eli hoito. Korjaukseen käytetään eniten rahaa vuosittain. Korjaus sisältää päällysteiden uusimisen, siltojen sekä erilaisten varusteiden ja laitteiden kunnostuksen. Korjaustoimenpiteiden toteuttamiseen suunnittelu rahoitetaan korjaus -tuotteelta. Parantamisinvestointien määrä vaihtelee vuosittain. Kuluvana vuonna parantamistoimiin on käytettävissä poikkeuksellisen paljon rahoitusta runsaan erillisrahoituksen vuoksi. Parantamiskohteiden toteuttaminen suunnitellaan myös parantamistuotteen rahoituksella.

Esisuunnittelun rahoitus käytetään muun muassa erilaisiin liikenneselvityksiin.

Väyläviraston väylänpidon perussuunnitelma 2023–2026 kuvaa, kuinka valtakunnassa perusväylänpidon määrärahat on kohdennettu eri tuotteille väylien palvelutason ja tavoitteiden saavuttamiseksi.  https://vayla.fi/kunnossapito/vaylanpidon-perussuunnitelma 

Päällysteiden uusiminen

Päällystyskohteet suunnitellaan vuosittain ELY-keskuksessa käytettävissä olevan rahoituksen raamittamana. Päällystettyjen teiden kuntoa arvioidaan ja kuntotietoja mitataan koko maassa yhtenäisellä tavalla.

Maanteiden uudelleenpäällystyksiin, paikkauksiin sekä tiemerkintöihin käytetään kuluvana vuonna noin 23 miljoonaa euroa.

Vuonna 2023 päällystetään noin 150 km maanteiden ajoratoja ja 7 km jalankulun ja polkupyöräilyn väyliä.

Päällystyskohteiden valinnassa painottuvat valtakunnallisten linjausten mukaisesti päätiet, joilla on eniten liikennettä.

Vuoden 2023 merkittävimmät päällystyskohteet:

• Vt 4 Oulun moottoritie
• Vt 4 Lehtola–Rantsila
• Vt 20 Taivalkoski-Rintelä
• Vt 27 Kalajoki-Esperinperä
• Kt 75 Kuhmon kunnanraja–Rastinkylä
• Kt 86 Sievin kunnan raja–Asemakylä
• Kt 86 Oulainen-Ylivieska
• St 848 Ylikylä-Lamula
• Mt 8820 Melalahti-Neuvosenniemi

Sorateiden hoito ja kunnostus

Suuri osa sorateistä on vanhojen kulkureittien päälle vähitellen paranneltuja teitä ja niiden kantavuus ei aina vastaa nykypäivän liikenteen vaatimuksia. Vauriot ovat sorateillä yleisiä erityisesti runsaiden sateiden ja maan sulamisen aikaan keväisin. Myös syyskelirikot ovat yleistyneet. Sorateiden kunto ja kunnostusmahdollisuudet riippuvat voimakkaasti säästä.

Sorateiden hoidon keskeisimpiä toimenpiteitä ovat:

• Kevätmuokkaus, jolloin tien pintakerros muotoillaan tasaiseksi oikeaan kaltevuuteen ja kesän pölyämisongelmaa ehkäistään lisäämällä suolaa pölynsidontamateriaaliksi.
• Teiden tasoittaminen ja pölynsidonta kesän aikana.
• Syystasaus
• Sorastus, ojien kaivaminen ja soratien muotoon palauttaminen tehdään vuosikierrolla. Tienpidon rahoituksen niukkuuden takia sorateille ei ole viime vuosina voitu tehdä mittavampia kunnostuksia. Sorateiden kelirikkoisilla jaksoilla on voitu tehdä täsmäkorjauksia vuosittain noin 5–15 km:n matkalla. Kuluvana vuonna näihin kunnostuksiin käytetään noin 1,5 miljoonaa euroa. Sorateitä ei ole viime vuosina päällystetty. Sen sijaan huonokuntoisia, vähäliikenteisiä, teitä on kunnostettu sorateiksi vuosittain jonkin verran.

Kuluvana vuonna parantamishankkeisiin on käytettävissä poikkeuksellisen runsaasti rahoitusta, noin 11 miljoonaa euroa. Oulun seudun MAL-sopimukseen liittyvä rahoitus ja eduskunnan jakovararahoitus tuovat huomattavan lisän parantamiseen.

Perustienpidon rahoituksen lisäksi monessa hankkeessa on mukana merkittävä kuntarahoitus.

Parantamishankkeet 2023

• Mt 18829 Talonpojantien parantaminen, Taivalkoski
• Kt 78 kääntymiskaista, Pudasjärvi
• Mt 18757 Maalismaan jkpp-väylä, Ii
• Mt 816 liikennejärjestelyt Kempeleen taajaman kohdalla
• Mt 900 Hyryntien parantaminen välilllä Kantolankuja Pajakkakosken silta, Kuhmo
• Mt 900 Kirkkotien kiertoliittymän parantaminen, Kuhmo
• Mt 912 Peuranpolun jkpp-järjestelyt Koulukadun liittymässä, Kuhmo
• Vt 27 Asematien liittymän kanavointi ja liikennevalot, Nivala
• Vt 27 ja Silatien liittymän parantaminen, Haapajärvi
• Vt 8 Tapiontuvan alikulku, Kalajoki
• Mt 774 Raution jkpp- järjestelyt välillä Raution seurakuntakoti – Essonkuja, Kalajoki
• Mt 790 Asematien viherympäristön kunnostus, Vihanti
• Raahen saman kuljetusreittien parantaminen tuulivoimakuljetusten tarpeisiin, Raahe
• Vt 8 jkpp-väylä välillä Mt 18137 (Vanhatie) – Niskantie, Pyhäjoki

Vuoden 2023 merkittävimmät siltakohteet

• Vt 5 Alassalmen sillan uusiminen, Suomussalmi
• Mt 9190 Hossanjoen sillan korjaus, Suomussalmi
• Mt 858 Pärjänjoen sillan korjaus, Pudasjärvi
• Mt 8710 Särkipuron silta, Kajaani
• Mt 888 Häyrysenojan silta, Ristijärvi
• Mt 904 Niemisenpuron silta, Hyrynsalmi
• Rumpujen uusiminen vt 22 Paltamo ja kt 89 Ristijärvi

Maanteiden päällystysmäärät Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella ovat jäämässä vähäisiksi. Tänä vuonna uudelleen päällystetään 150 km maanteitä ja 7 km jkpp-väyliä. Uudelleen päällystysten määrään vaikuttavat kustannusten merkittävä nousu ja edellisvuosia pienempi rahoitus.

Valtion tieverkon päällystysmäärät Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa ovat vaihdelleet viime vuosina 220–490 km välillä. Tämän vuoden päällystysmäärä 150 km on pienin määrä 2000-luvulla. Vuonna 2022 alueella päällystettiin 240 km maanteitä.

Korjausvelka tiestöllä tulee kasvamaan tänä vuonna kaikista vilkkainta verkkoa lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa huonokuntoisten teiden määrän lisääntymistä. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella vaadittaisiin vuosittain 400-500 km päällystysmääriä, jotta pystyttäisiin ylläpitämään tieverkon nykykuntoa ja korjausvelka ei kasvaisi. Jos nykyisen tasoinen rahoitus jatkuu tulevina vuosina niin huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee kasvamaan merkittävästi. Nykyinen rahoitus riittää vain vilkkaiden teiden päällystekorjauksiin, joten muille teille on ennustettavissa lisää huonokuntoisia jaksoja.

Päällysteiden ikä on jatkuvassa nousussa seutu- ja yhdysteillä. Vuonna 2018 seutu- ja yhdysteillä yli 15 vuotta vanhoja päällysteitä oli 55%, tänä vuonna määrä on jo 72%. Nykyisen kaltaisella rahoituksella yli 15 vuotta vanhojen päällysteiden määrä vuonna 2027 on jo 83%.

Tuulivoimarakentamisen määrä on viime aikoina kasvanut Suomessa räjähdysmäisesti. Vuoden 2022 lopussa Suomessa oli yhteensä 1 393 tuulivoimalaa, joista 437 kpl rakennettiin kuluneen vuoden aikana. Trendi jatkuu, mitä kuvaa se, että vuoden 2023 alussa kaavoitusvaiheessa on noin 6 000 ja esisuunnitteluvaiheessa noin 1 800 tuulivoimalaa.

Tuulivoimarakentaminen synnyttää merkittävästi kuljetuksia maanteille. Maantieverkolle haasteita aiheuttavat tuulivoimaloiden suurten osien erikoiskuljetukset ja voimala-alueen rakentamisesta vähäliikenteiselle maantieverkolle aiheutuva kuormitus. Tuulivoimalan pääkomponenttien kuljetukset ovat niin suuria mitoiltaan ja massoiltaan, että kuljetukset usein edellyttävät maanteille toimenpiteitä. Tyypillisesti erikoiskuljetus voi tarvita esimerkiksi lisää tilaa risteyksissä ja edellyttää mm. valaisimien, portaalien, liikennemerkkien, puiden ja muiden rakenteiden poistamista kuljetuksen ajaksi. Tuulivoimarakentaminen synnyttää paljon myös muuta raskasta liikennettä, kuten kiviaines- ja betonikuljetuksia. Suurimmat haasteet kohdistuvat rakennuspaikan lähellä sijaitsevalle vähäliikenteisemmälle maantieverkolle. Vähäliikenteinen tieverkko on suurelta osin rakenteiltaan puutteellista ja kestää huonosti suuria erikoiskuljetuksia ja voimala-alueen rakentamiseen tarvittavien kiviainesten ja betonin kuljetusten aiheuttamaa kuormitusta. ELY-keskusten mahdollisuudet tehdä kuljetusten edellyttämiä toimenpiteitä ovat hyvin rajalliset ja toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen jäävätkin tuulivoimatoimijoiden vastuulle. Maantieverkolle tehtävät toimenpiteet edellyttävät oikea-aikaista vuoropuhelua ja asioista sopimista tuulivoimatoimijan ja tienpitäjän välillä.  

Selvitykseen pääset tutustumaan  tästä linkistä .

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella on lukuisia tarpeita tieverkon kehittämiselle ja parantamiselle. Käytettävissä oleva rahoitus ratkaisee maanteiden parantamistoimien toteuttamismahdollisuudet. Suunnitelmia laatimalla luodaan valmiutta hankkeiden nopeaan toteuttamiseen.

Väylävirasto ohjaa isoimpien hankkeiden suunnittelua valtakunnallisesti keskitetyn suunnitteluohjelman kautta. Kohteiden priorisoinnissa keskeisenä ovat vaikutukset Valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelman suhteessa (Liikenne12) tavoitteisiin, jotka ovat kestävyys, tehokkuus ja saavutettavuus. Suunnitteluohjelman kohteiden valinnoilla edistetään erityisesti Väyläverkonviraston investointiohjelman kohteiden suunnittelua.

 Väyläviraston suunnitteluohjelma 2023-2026 

Suunnitteluohjelman hankkeet Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Tällä hetkellä käynnissä olevat Väyläviraston suunnitteluohjelman suunnitteluhankkeet:

• Vt 20 kehittäminen välillä Korvenkylä – Kiiminki, YVA ja yleissuunnitelma
• Vt 4/vt 8 väli Haaransilta-Lapinkangas, Liminka, kehittämissuunnitelma
• Vt 4 kehittäminen Rantsilan kohdalla, liikenne- ja aluevaraus-suunnitelma
• Vt 4 kehittäminen Pulkkilan kohdalla, liikenne- ja aluevaraussuunnitelma
• Vt 4 Iin strategiseen yleiskaavaan liittyvä taajamankohtien liikennetarkastelu Pohjois Ii – Kuivaniemi välillä
• Vt8 uudelleenarviointi välillä Vaasa-Oulu
• Vt 5 välillä Kajaani - Kuusamo, kehittämissuunnitelma
• Mt 849 parantaminen Iijoen sillan kohdalla, tiesuunnitelma, Oulu (investointiohjelman hanke)

Valtatien 20 kehittäminen välillä Korvenkylä – Kiiminki

 Vt 20 Korvenkylä – Kiiminki välin kehittämisen yleissuunnitelmaan ja YVAan on myönnetty 0,6 milj.€ rahoitus. Suunnitteluhankkeessa vertaillaan kehittämisvaihtoehtojen vaikutuksia (YVA-prosessi) sekä laaditaan valitun vaihtoehdon yleissuunnitelma. ELY-keskus käynnistää suunnittelun kesällä. Kehittämisen vaihtoehtoja ovat mm. tien kehittäminen nykypaikalle (josta valmistui vuonna 2020 kehittämisselvitys) sekä maakuntakaavan mukainen Jäälin ohittava linjaus.

Valtatie 20 Oulu – Kuusamo palvelee seudullista työmatka- ja asiointiliikennettä sekä Koillismaalle suuntautuvaa pitkämatkaista liikennettä sekä elinkeinoelämän kuljetuksia. Tie on myös tärkeä matkailuliikenteen reitti. 

Oulu –Kiiminki välillä työmatka- ja asiointiliikenne, tasoliittymät ja 60 km/h nopeusrajoitukset aiheuttavat päivittäin liikenteen ruuhkautumista sekä lisäävät viivytyksiä ja onnettomuusriskiä. Ongelmat korostuvat tasoliittymissä ja 4-kaistaosuuden päättymiskohdassa. Lisäksi tienvarren asutus kärsii liikenteen haitoista (melu, päästöt, asuinviihtyisyys).

ELY-keskus on ehdottanut suunnitteluohjelmaan seuraavia hankkeita:

Valtatie 4

• Iin ohitustie (tiesuunnitelma)
• Pulkkila - Haurukylä jatkuva ohituskaistatie (tiesuunnitelma)
• Haurukylä – Haaransilta välin kehittäminen (YVA ja yleissuunnittelu)
• Pohjois-Ii – Kuivaniemi jatkuva ohituskaistatie (tiesuunnitelma)
• Kärsämäen ohitustustie (tiesuunnitelma)

Valtatie 8

• vt 4/ vt 8 Limingan kohdalla (tiesuunnitelma)
• Ohituskaistat Siikajoki, Raahe ja Kalajoki (tie- ja rakentamissuunnitelmat)

Päätieverkon ulkopuoliset kohteet

• MT 816 Hailuontien leventäminen (tie- ja rakentamissuunnitelmat)
• Nord Fuelin investoinnin edellyttämät tienparantamistarpeet, Haapavesi (tie- ja rakentamissuunnitelmat)

ELY-keskus laatii erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä sekä osallistuu liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Suunnitelmissa ja selvityksissä voidaan tarkastella esimerkiksi liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisten kohteiden parantamista tai selvittää liittymän liikenteellistä toimivuutta. Suunnitelmat ja selvitykset palvelevat ennen kaikkea tienpidon suunnittelua, mutta ne tukevat myös tieverkon tilannekuvan muodostamista toimialueella. ELY-keskus laatii pienten parantamishankkeiden suunnitelmia erilaisiin esisuunnitelmiin tai selvityksiin perustuen tarvelähtöisesti.

Tänä vuonna esiselvityshankkeena on käynnistynyt esimerkiksi vt 22 Oulu-Kajaani välin kehittämisselvitys, jossa määritellään välille pääteiden kehittämisperiaatteiden mukainen tavoitetila ja toimenpidetarpeet.

Kartalla on esitetty tänä vuonna käynnissä olevat tie- ja rakentamissuunnitelmat sekä siltasuunnitelmat.

1. vt 5 Junttilantie - Toranki jalankulun ja pyöräilyn väylä, Kuusamo
2. mt 18709 Kuivasjärventie jalankulun ja pyöräilyn väylä Alakylä- Hämeenjärventie, Oulu
3. mt 19051 Takkarannantie jalankulun ja pyöräilyn väylä Kuuranantie-Vihtaniementie, Kajaani
4. mt 18031 Pohjoinen satamatie jalankulun ja pyöräilyn väylä, Himanka
5. mt 8890 jalankulun ja pyöräilyn väylä Teollisuustie-Hyryntie, Hyrynsalmi
6. vt 22 jalankulun ja pyöräilyn väylä Kiehimänjoen sillan kohdalla, Paltamo
7. kt 75 Parantaminen välillä Maakuntaraja-Rastinkylä, Kuhmo
8. Mt 18666 Tupoksentien jalankulun ja pyöräilyn väylä (pyöräbaana), Liminka
9. Kt 86 liittymäjärjestelyt Kaisaniemenkadun kohdalla, Ylivieska
10. mt 8460 parantaminen radan ylikulkusillan kohdalla, Oulu
11. Torangin silta, Kuusamo
12. Lassilan silta, Haapajärvi
13. Kuoppasilta, Nivala
14. Uitonsalmen silta, Haapajärvi
15. Montan voimalaitossillat, Muhos

Suunnitteluhankkeisiin voi tutustua Väyläviraston hankesivuilla:  Väylähankkeiden suunnittelu ja rakentaminen - Väylävirasto (vayla.fi)  

Suunnitteluhankkeiden sivut avautuvat hankkeiden käynnistyessä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tekee liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvää yhteistyötä liittyen maankäytön suunnitteluun sekä kaikilla liikennejärjestelmäsuunnittelun tasoilla. Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, Liikenne12 ohjaa alueellista liikennejärjestelmätyötä.

Kuluvana vuonna uudistettava Pohjois-Suomen Liikenne- ja logistiikkastrategia määrittelee Pohjois-Suomen liikenteen ja logistiikan tavoitteet ja kehittämislinjaukset. Työ keskittyy maakuntarajat ylittäviin sekä kansainvälisiin liikenneyhteyksiin ja -asioihin. Työssä tunnistetaan tärkeimmät liikennejärjestelmän kehittämisen hankekokonaisuudet koko Pohjois-Suomen näkökulmasta.

Maakunnallisissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa toteutetaan Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategian sekä maakuntaohjelmien linjauksia, tarkennetaan liikennejärjestelmäsuunnittelua maakunnalliselle tasolle sekä käsitellään maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten liikenteen linjausten lisäksi maakunnan sisäisiä liikennejärjestelmän kehittämisasioita.

Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen laajassa yhteistyössä on käynnistynyt loppuvuodesta 2022. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on vuoteen 2040 tähtäävä suunnitelma siitä, miten seudun liikennejärjestelmää tullaan kehittämään eri liikkujaryhmien, kuljetustarpeiden ja liikkumismuotojen näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on liikenteen ilmastovaikutusten vähentäminen ja Oulun seudun kehityskuva 2030+ suunnitelman tavoitteiden edistäminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelma tukee osaltaan myös seudun ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksen  tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutusta sekä uusien kehittämistoimenpiteiden tunnistamista sopimuksen kaudelle 2024–2027.

ELY-keskus tekee kuntien kanssa yhteisiä liikenteen ja maankäytön kehittämiseen liittyviä selvityksiä ja antaa lausuntoja valmisteilla olevista kaavoista. ELY-keskus käy vuosittain kuntien ja kaupunkien kanssa maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset kehittämiskeskustelut, joissa kuntien kaavoitusta tarkastellaan maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta.

  Liikenne12-suunnitelma      Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö     Kainuun liikennejärjestelmätyö      Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 

Liikenneturvallisuuden parantaminen on yksi keskeisistä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteista. Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustyön visiona on "Vastuulliset ja kestävät liikkumisvalinnat – hyvinvoivat maakunnat". Puitteet turvalliselle liikkumiselle eri kulkutavoilla luodaan maankäytön suunnittelulla ja tienpidolla. Tiedotuksella, valistuksella, koulutuksella ja valvonnalla edistetään sääntöjen noudattamista ja turvallista liikkumiskulttuuria. Erilaisten tapahtumien ja tempausten kautta liikenneturvallisuustyö tavoittaa vuosittain tuhansia lapsia, nuoria, alan ammattilaisia ja ikäihmisiä. Aktiivinen kunta- ja aluetyö, maakunnallinen liikenneturvallisuustyön koordinaatio sekä poikkihallinnollinen ja innovatiivinen tapa toimia ovat keinoja tavoitella visiota.

Kuntien liikenneturvallisuustyön tukena toimivat ns. liikenneturvallisuustoimijat, joiden kustannuksista kunnat ja ELY-keskus yhdessä vastaavat. Liikenneturvallisuustyöhön liittyen seurataan liikenneympäristön tilan kehitystä kunnissa ja priorisoidaan pieniä kustannustehokkaita toimenpiteitä yhteistyössä kuntien kanssa. Liikenneturvallisuuden parantaminen on keskeisenä perusteena lähes kaikissa tienpidon toimissa.

Uuden liikenneturvallisuustoimijakauden 2023–2025 myötä liikenneturvallisuustoimija vaihtui 26:ssa kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella henkilövahinkoon johtaneiden maantieliikenteen onnetomuuksien määrä on laskussa. Vuonna 2022 julkaistussa valtakunnallisessa liikenneturvallisuusstrategiassa tavoitteen on 0-visio vuoteen 2050 mennessä.

Keväällä 2023 jatketaan liikenneturvallisuustoimijan tietoiskuja teamsissa. Aiheina ovat mm. pyöräilyn edistäminen sekä esteettömyyden huomioon ottaminen liikennesuunnittelussa ja kunnossapidossa.

Lisätietoa liikenneturvallisuustoimijatyöstä sekä liikenneonnettomuudet ja -turvallisuustoimenpiteet kartalla löytyvät jatkossa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen nettisivun kautta.

ELY-keskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntien liikenneturvallisuustoimenpiteet kartalla  Louhi POPELY Liikenne (sitowise.com) 

Poliisin tilastoimat liikenneonnettomuudet kartalla  https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/poliisi/  

Pelastustoimen tilastoimat liikenneonnettomuudet kartalla  https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/pelastuslaitos/ 

Hirvionnettomuudet kartalla  https://mobilityanalytics.ramboll.com/onn/hirvielain/ 

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella linja-autoliikennettä järjestää kolme toimivaltaista viranomaista: Oulun kaupunki Oulussa ja lähikunnissa, Kajaanin kaupunki Kajaanissa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus muualla maakuntien alueella. ELY-keskus hankkii toimivalta-alueelleen kuntien välistä työmatka-, opiskelu-, asiointi- ja liityntäliikennettä. ELY-keskuksen toimivalta-alueen kunnat puolestaan voivat hankkia liikennettä kunnan sisällä. Lisäksi osa linja-autoliikenteestä, pääsääntöisesti kaukoliikenne, toteutuu markkinaehtoisesti eli liikennöitsijöiden omasta aloitteesta ilman yhteiskunnan tukea.

Traficom osoittaa ELY-keskukselle rahoituksen julkisen henkilöliikenteen järjestämiseen. Rahoituksen pääasialliset käyttökohteet ovat linja-autoliikenteen hankinta, liikenteen suunnittelu- ja kehittämishankkeet ja valtionavustusten myöntäminen kunnille. Kunnille valtionavustusta voidaan myöntää liikennepalvelujen hankintaan tai suunnitteluun, kehittämiseen ja kokeiluhankkeisiin. Lisäksi kunnat osallistuvat ELY-keskuksen hankkiman liikenteen rahoittamiseen erikseen sovittaessa.

Joukkoliikenteen järjestäminen perustuu liikennepalvelulakiin (320/2017) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1370/2007, joka tunnetaan myös nimellä palvelusopimusasetus.

ELY-keskus on teettänyt joukkoliikenteen palvelutaso- ja linjastosuunnitelmat lähes koko toimialueelleen. Toimialueen liikenne suunniteltiin toimivina kokonaisuuksina ja samalla yhtenäistettiin joukkoliikenteen järjestämis- ja rahoitusperusteita. Suunnittelua varten toimialue jaettiin kuuteen palvelutasoalueeseen, joille perustettiin alueelliset joukkoliikennetyöryhmät ohjaamaan suunnittelua. Työryhmään kuuluu edustajia mm. alueen kunnista, maakunnan liitosta sekä oppilaitoksista. Suunnittelutyön päätyttyä työryhmät jatkavat liikenteen kehittämistä.

Suunniteltua liikennettä hoitavat tarjouskilpailulla valitut liikenteenharjoittajat. Liikennöintisopimusten kesto optiokausineen on muutamia vuosia. Sopimuksen mukaiseen liikenteeseen tehdään tarvittaessa pieniä aikataulu- ja reittimuutoksia sopimuskauden aikana. Liikennettä kehitetään edelleen sopimuskauden aikana kerättyjen matkustus- ja lipputulotietojen perusteella.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa alueensa maanteiden linja-autopysäkkien hoidosta, ylläpidosta ja kehittämisestä. Pysäkkejä kehitetään palvelemaan yhä paremmin joukkoliikenteen, matkustajien ja kuntien tarpeita esimerkiksi kansalaisilta tulleiden toimenpide-ehdotusten, kuntien kanssa käytävän vuoropuhelun ja erillisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden pohjalta.

Selvitys linja-autoliikenteen pääpysäkeistä

ELY-keskuksen on teettänyt selvityksen joukkoliikenteen toimivalta-alueensa pääpysäkeistä. Työssä tunnistettiin suunnittelualueen tärkeimmät pysäkit, määritettiin pysäkeille ja niiden varusteille tavoitteellinen palvelutaso, ja koottiin kunkin pääpysäkin tarvittavat kehittämistoimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Selvitystyössä osallistettiin alueen kuntia ja muita joukkoliikenteen sidosryhmiä. Selvitys ohjaa jatkossa ELY-keskusta ja kuntia pysäkkien kehittämistyössä. Selvityksestä laadittu raportti on saatavilla julkaisuarkisto  Doriassa . 

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on tänä vuonna käytettävissä yksityistieavustuksiin noin 13 miljoonaa euroa.

Valtioneuvosto on antanut asetuksen yksityistieasetuksen väliaikaisesta muuttamisesta vuosille 2023–2025. Näiden kolmen vuoden aikana tiekunta voi saada valtionavusta muun muassa yksityistien perusparantamiseen aiempaa suuremmalla avustusprosentilla.

Valtionavustuksen enimmäismäärät ovat nyt seuraavat:

• tavanomaiset tien perusparantamiskohteet  70 %
• merkittävimmät siltakohteet 85 %
• luonnonolosuhteiden aiheuttamat yllättävät korjauskohteet 85 %
• lauttapaikka ja vuosittain purettava silta 80–85 %
• talvitie 70 % 

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun osalta avustus haetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Avustusta voidaan hakea ympärivuotisesti. Avustushakemus liitteineen tulee tehdä huolellisesti, jolloin sähköisen hakemuksen käsittely ja päätös tulee ELY-keskuksesta vaivattomasti.

Minkälaisia parantamishankkeita avustetaan?

Avustuksia kohdennetaan erityisesti liikennöitävyyden kannalta kriittisiin perusparantamishankkeisiin, kuten siltaremontteihin. Lisäksi kohteita voivat olla esimerkiksi teiden kantavuuden ja kuivatuksen parantaminen, sekä rumpujen uusimiset.

Valtionavustusta myönnetään ensisijaisesti rakentamiseksi luettavaan yksityisteiden parantamiseen. Niinpä normaali tien kunnossapito, kuten sorastaminen, lanaaminen, niitto tai auraus, ei täytä avustusehtoja. Avustettavien parantamishankkeiden koolla ei ole alarajaa, mutta käytännössä alle 10 000 euron hankkeita avustetaan harvoin.

Lisätietoa:

 ely-keskus.fi/yksityistieavustukset   ely-keskus.fi/yksityistieapuri 

Väylävirasto on laatinut kahdeksanvuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne12 toimeenpanoa. Investointiohjelma päivitetään vuosittain. Kehittämisen rahoituksella toteutettavat hankkeet valitsee Väylävirasto.

Hankkeiden priorisoinnissa keskeisenä ovat vaikutukset suhteessa Liikenne12 tavoitteisiin, jotka ovat kestävyys, tehokkuus ja saavutettavuus. Valintoihin vaikuttaa myös liikenneverkon strateginen tilannekuva, joka nostaa esille keskeisiä väyläverkon haasteita ja tarpeita.

 Kehittämishankkeiden rahoituksesta päättää eduskunta. Lisäksi investointiohjelma sisältää perusväylänpidon parantamishankkeita, jotka ELY-keskus valitsee alueensa tienpidon tarpeiden perusteella yhteistyössä Väyläviraston kanssa. Perusväylänpidon parantamishankelista ei kata koko suunnittelukautta, joten ELY-keskuksella on mahdollisuus valita uusia hankkeita ohjelmakauden lopulle.

Kehittämisen rahoituksella toteutettavat hankkeet

• Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta, 11 M€
• 849 Iijoen silta, 6 M€

Parantamishankkeet 2024–2030

• Vt 8 ja vt 27 liittymän parantaminen ja alikulkukäytävä, Kalajoki 3,0 M€
• Vt 22 jkpp-järjestelyt Metelin liittymän kohdalla, Paltamo 1,1 M€
• Vt 22 parantaminen Vaalan pääliittymässä, Vaala 1,8 M€
• Vt 22 parantaminen välillä Soso – Rovastinoja, Muhos 1,9 M€
• Kt 63 ja mt 7813 jkpp-järjestelyt välille Sievi kk-Järvikylä, Sievi 2,7 M€
• Kt 86 Kaisaniemenkadun liittymäjärjestelyt, Ylivieska 3,2 M€ (edellyttää lisärahoitusta)
• Mt 786 jkpp-väylä välillä Siltakatu- Takojankatu, Oulainen 0,7 M€
• MT 899 ja mt 8991 kiertoliittymä Vuokatissa, Sotkamo 1,0 M€

  Investointiohjelma - Väylävirasto (vayla.fi) 

Poikkimaantien toteutus on käynnistynyt vuoden 2023 alussa Väyläviraston toimesta. Ensimmäinen rakennusurakka on kilpailutettu, ja siinä parannetaan Terminaalitien ja Vt22:n välinen osuus Poikkimaantiestä. Työt käynnistyvät toukokuussa ja urakka valmistuu pääosin vuoden 2024 loppuun mennessä.

Myöhemmin kilpailutetaan ja toteutetaan erillisessä urakassa Terminaalitien ja Oulun Sataman välinen osuus.

Poikkimaantie (mt 8155) on tärkeä työ- ja asiointiliikenteen sekä raskaan liikenteen yhteys Oulun satamaan. Sataman kehittyminen ja Stora Enson tehtaan tuotantosuunnan muutos lisäävät raskaan liikenteen kuljetuksia Poikkimaantiellä.

Poikkimaantien lisäkaistoilla ja liittymäjärjestelyillä poistetaan päivittäiset ruuhkat, parannetaan teollisuuden ja satamatoimintojen kehitysedellytyksiä sekä työ- ja asiointiliikenteen olosuhteita. Meluesteillä vähennetään meluhaittoja ja parannetaan asuinviihtyisyyttä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus  https://www.ely-keskus.fi/ely-pohjois-pohjanmaa   Twitter:   @POPliikenne   Linkedin:   https://www.linkedin.com/company/ely-pohjois-pohjanmaa  

Lisätietoja suunnitelmasta antavat Johtaja Timo Mäkikyrö, 0295 038 279 Yksikön päällikkö, tienpidon suunnittelu Risto Leppänen, 0295 038 262 Yksikön päällikkö, liikennejärjestelmä Heino Heikkinen, 0295 038 241 Toiminnanohjauspäällikkö Vesa Matturi, 0295 038 266